Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset
-
Minusta metsätalous ei ole merkittävästi kannattavampaa Etelä-Ruotsissa kuin Etelä-Suomessa. Tietysti hyvän tammi- ja mäntytukin kuutiohinta on ”paljon”. Männylläkin parhaimmillaan yli 100 euroa.
Keskimäärin kuitenkin oltaneen Suomen hinnoissa, ehkä vähän +.
Kasvu on varmasti vähän nopeampaa siellä. Muistelen Metsälehdessäkin olleen Göteborgin läheltä veljesten kuusikko; 1600 kuutiota/ha!Hinnoittelu mennee kaiketi jotenkin näin: 1) Metsäkiinteistön tuoton minimi saadaan kasvattamalla kiinteistöllä puuta. Tällöin lähes absoluuttinen minimi on 4%:n vuotuinen tuotto, jollei aivan tolkuttomasti investoi uudistukseen. 2) Tulevaisuuden tuotto on jakautunut ja minimi tosiaan 4%/vuosi. Pienellä todennäköisyydellä tuotto voi olla lähes mitä vaan, jos maan käyttötarkoitus muuttuu. Sen ei tarvitse olla rakennusmaata tulevaisuudessa, vaan kiinteistöltä voi löytyä muita luonnonvaroja (en tarkoita pelkästään mustikoita), sitä voidaan käyttää muun energian tuotantoon tai johonkin muuhun, mistä tällä hetkellä ei vielä voi olla tietoakaan.
Uskoisin, että 1970-luvun alussa esim Kempeleeltä ”sopivasta” paikasta sai kohtuullista metsää 1000 markkaa/ ha. Päätehakkuu 2000-luvun alussa 8000 euroa/ha ja raakamaamarkkinoilta 3 euroa/neliö. Näin Sampo jauhoi pienellä tuurilla (sijainti) 167 euroa 30 vuodessa 38000 euroksi ja vuotuista tuottoa n 20 %/vuosi. Tätä tuskin kukaan pystyi ”näkemään” 1970-luvulla.
Yksi veikkaus voisi olla, että Etelä-Lapissa metsän kasvu kiihtyy merkittävästi ja Kiinan keskiluokka innostuu 20 vuoden kuluttua ostamaan puhdasta luontoa sieltä.
Yläharvennukset voivat näennäisesti antaa parhaan tuoton sijoitukselle, mutta otettaessa riskin kasvu huomioon, niin tilanne on toinen. Tarkoitan lähinnä tuulituhojen lisääntymistä suurimpien puiden poistuessa metsästä.
Metsätilojen arvostus todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa, jos mittarina tässä käytetään ostetun puukuutiometrin hintaa. Ruotsissa metsätilakaupoissa puun hinta on jotain 1,5-2,0 kertainen Suomen hintaan. Etelä-Ruotsissa tilakaupoissa kuutiohinta on n 60 euroa/m3 ja pohjoisessakin lähellä 30 euroa/m3.Kuusikon päätehakkuu harventamattomana?
Ostin joku vuosi sitten nyt 40 a kuusikon, Tällä hetkellä sieltä löytyy 280 m3/ha ja ainakaan 30 vuoteen siellä ei ole tehty mitään.
Mielessä olisi kaksi vaihtoehtoa: 1) päätehakkuu nyt tai 2) harvennus nyt 90 m3/ha ja päätehakkuu 20 vuoden kuluttua 330 m3/ha.Jos kuusikon vetää sileäksi nyt, niin arviona tulo on 30×280 = 8400 euroa/ha. Vaihtoehdossa 2) nyt saisi 2250 euroa/ha ja nykyisellä puun hinnalla 20 vuoden kuluttua 13200 euroa/ha. Kuitenkin tuotto kasvatukseen sitoutuvalle rahalle on vain noin 3,9%/a.
Riskit ovat mielestäni kahdensuuntaiset: Harvennettuna tuulituhoja yms, mutta toisaalta puun hinta nousee 20 vuoden aikana.
Yllättävästi kuusikonkin kasvattaminen kuitupuuksi voisi olla hyvissä kasvuolosuhteissa jopa tuottavin vaihtoehto, jos käytetään nykyhetken dataa. Parhaat/ isoimmat rungot tukiksi ja loppu kuiduksi.
Tavallaan olen ymmärtävinäni tohtori Vaaran perimmäisen ajatuksen,
Voisitte kuitenkin avata sitä rautalankamallilla vielä.
Onko kuitenkin näin, että jos halutaan 3000 kuution avohakkuu tai harvennus tehdä, niin tällä hetkellä puu saadaan tienvarteen edullisimmin (euroa/kuutio) moto+ ajokone -ketjulla?
Tietysti kokonaisedullisimmaksi etenkin harvennuksella 50 v tähtäimellä voisi muodostua jopa moottorisaha ja hevonen sekä tietysti mies. Tässä diskonttaan lähinnä vaurioita maastolle ja puustolle.Olen jossain määrin seurannut Viron puumarkkinoita ja siellä toimitaan kyllä aika eri tavalla kuin Suomessa.
Stora ilmoittaa tukin hinnan Imaveren sahalla 82 euroa/kuutio. Tähän hintaan sitä ostetaan rekkakuormittain. Jos leimikko on Imaveren lähellä hyvällä paikalla, niin kantohinnaksi jää jopa 70 euroa. Kauempaa tuotuna ja huonommalta palstalta kantohinta voi tipahtaa jopa 60 euroon.Huomatkaa, että realisointi pienentää noin 30 % tuottavaa pääomaa verovuodon takia.
Mahdollisesti pienenkin tuoton verot kannaattaa pitää kuusikossa kasvamassa korkoa.Sunnuntain Hesarissa oli mielipidesivulla professori Laasasenahon erittäin selkeä korjaus asiaan.
Tämän mukaan maksetussa puussa on ollut mukana hieman motohakkuussa kantoon jäävää puuta. Tämä on ennustettu runkokäyräfunktioilla (Laasasenahon omilla!). Tämä kantoon jäävä puutilavuus on siis sopimuksilla myytyä, mutta ostaja ei kykene ottamaan tätä riittävän tehokkaasti.Lisäksi Laasasenaho ottaa kantaa upotusmittauksien epätarkkuuksiin.
Ymmärtääkseni tässä ei ole mistään virheestä kysymyskään, vaan motohakkuun kannonpituuden osittaisesta kompensoinnista.
Sama olisi, jos hakkuukone olisi kykenevä hakkaamaan vain kuitupuukokoista puuta. Laskennallisesti kompensoitaisiin metsään jäävien kantojen puutilavuus, Kannot olisivat tällöin siis kymmenestä sentistä yli kahteenkymmeneen metriin.Kokonaisuutena uskoisin, että 90% puun myyjistä ei tiedä millaisella algoritmilla tai kaavalla heidän myymänsä puut kuutioidaan.
Todennäköisesti siellä ei mitään suuria virheitä ole, mutta yhtä todennäköisesti se ei myöskään ole prosentinkaan tarkkuudella oikein.
Puun muotohan on jotain kartion ja lieriön välillä. Jos laskennassa käytetään katkaistuja kartioita, niin hieman puun ”pintaosaa” jää tällöin huomioimatta tilavuuslaskennassa. Ei paljon, mutta tämä olisi systemaattinen virhe alaspäin.
Suomessa puukauppa tehdään kuorellisilla kuutioilla. Mitenkähän hyvin kesäaikaan motohakkuussa kuorelliset kuutiot pystytään mittaamaan?
Tietysti kaikki systemaattiset mittausvirheet on hyvä ottaa pois, mutta uskon, että tyvikuutioiden virheellinen laskenta ei ole ainoa. Etenkin, jos mennään tarkkuuteen alle prosentti kokonaiskuutioista.Kauppakirjan liitteenähän voisi olla aina käytettävä laskentamenetelmä mittaustapoineen ja parametreineen. Vaikka nyt esimerkiksi jo missä vaiheessa ja millä paineella ”mittausrullat” painetaan puun runkoon.
Metsäteollisuuden esitys, jos se tässä muodossa on esitetty, on muuten hyvä, mutta laskennallisen kasvun verojen vähennysoikeusajalle ei tulisi laittaa ylärajaa,
Eli jo pinta-alaverotuksen aikana maksetut ”laskennalliset” verot tulisi pystyä vähentämään puukaupan veroista nykyisinkin tai tulevaisuudessa.
Tukkipuun kiertoaika on 60-200 vuotta. Jos verojärjestelmä tai ainakin veroaste muuttuu lähes vuosittain, on kaikki suunnitelmallisuus yhtä tyhjän kanssa.Hakkuun tiedoista voi laskea, että rinnankorkeushalkaisijan keskiarvo on ollut noin 18 cm.
Koska 49 dm tukkia on kuitenkin tullut n 10% on ollut joitakin yli 20 cm d1,3-puita.
18 cm on juuri se vedenjakaja mistä saa lyhyttä tukkia, mutta ei pitkää.
37 dm tukkia voisi tulla jopa 50% (hankintahakkaajalle!)