Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset
-
Asiaan vähintään välillisesti liittyvä näkökulma.
Varmasti monella teistä on tietoa 1970-luvun alussa ostetuista metsätiloista. Joillakin saattaa olla jopa omistuksessaan. Tilan hinta on noin 100-kertaistunut 50 vuodessa, kun on malttanut olla suuremmin hakkaamatta puustoa.
Metsävähennys on 1993 tai jälkeen hankituissa tiloissa. Nopealla räknäyksellä näiden arvo (1993-1995 ostettu) on noin 20-kertaistunut ja odotusarvoisesti mikään ei estä arvon 2040-luvun alkuun kokonaisuudessaan taas 100-kertaistuvan.
Eli, jos malttaa pitään vaan position stabiilina, niin käytetyn metsävähennyksen lisääminen on yhtä tyhjän kanssa: Osto 1 rahalla, myynti 100 rahalla, käytetty metsävähennys 0,6 rahaa, hankintameno-olettama 40 rahaa ja näin verotettava osuus on 100,6-40 = 60,6. Nämä tietysti tilanteessa, että lainsäädäntö säilyy ennallaan.
Verohan tuosta 60,6:sta on 18,18 (tai 20,60). Näin nettotuotoksi jää noin 9,21% vuodessa (pitoaika 50 vuotta). Tästä on siis jo verot pois.
Metsävähennys on voitu hyödyntää jo ostoaikoina ja siinä säästynyt vero (mm.) sijoittaa taas uusiin metsäkiinteistöihin eli todellinen nettotuotto on vielä suurempi.
Eihän metsäsijoittaminen ole kannattamatonta eikä metsävähennyksellä myydessä merkitystä, kun valitsee vaan oikeat luvut!
Mielestäni 8800 euroa. Siis myyntihinta (ei pyyntihinta)!
Absoluuttisen pakollisia kulujahan myyjälle ei (neuvotellen) tule.
Tuolla hinnalla hyödyksesi jää saatu metsävähennys.
Myyntihintaan verotuksellisesti lisätään tässä tapauksessa metsävähennys 60% 7000 eurosta, jolloin ”hinnaksi” katsotaan 13000 euroa. 30 %:n pääomaverolla maksat 6000 eurosta veroa 1800 euroa. Näin tilille jää 8800-1800 euroa.
Tässäkään ei vielä ole huomioitu aikanaan oston pakollisia kustannuksia: esim varainsiirtoveroa, mutta ehkä hyvä alku.
Tietysti voisi laskea myös, että koko prosessi mm metsävähennyksineen olisi plus-miinus-nolla. Ehkä tätä ei tarkoitettu.
Vilkaisin nopeasti tuon Panun treebula.fi -linkin.
Jännittäviä hintoja ja jännittäviä käsitteitä! Mitähän tarkoittaa pyöreä havupuu, minkä hinta Suomessa on 75 euroa kuutio ja Ruotsissa hieman vähemmän alueesta riippuen?
Voisi kuvitella, että jonkinlaista keskihintaa on laskettu. Tosin Pohjois-Ruotsin pyöreän havupuun hinta taitaa olla aika lähellä kuidun tienvarsihintaa siellä.
Mielestäni edelleen puuta saadaan rekalla 100 km kuljetettua noin 7 euroa kuutio eli, jos havukuidun hankintahintaan, vaikka nyt 35 euroa, lisätään alustavasti tuo 7 euroa ja vähän hallintokuluja, niin veikkaan 45 euroa tehdashinnaksi Suomessa.
Eikä töitäkään oikein meinaa ehtiä tehdä, kun seuraan parhaillaan käytännössä leppää sisältävän leimikon huutokauppaa Virossa.
Avohakkuu, arvio 1930 kuutiota, tarjottu hinta nyt 81500 euroa.
Sieltä löytyy esim vanhoja peltoheittoja, missä leppä on ottanut vallan.
Katsoin uudet satamahinnat havukuidulle Virossa Pärnu/Kunda 2.9. alkaen. Koivukuituhan seilaa aivan omissa sfääreissään, mutta nyt havukuidutkin ovat jo suomalaisessa tukin hinnassa.
Ruotsalaiset ovat edelleen vähän vauraampia, kun pystyvät maksamaan Pärnussa 86 euroa kuutio. Kundassa ilmeisesti Suomeen liikutettava havukuitu maksaa 84 euroa kuutio.
Hankala on näitä saada tehtaalle alle satasen.
Jos väite on, että lannoitukseen kymmeneksi vuodeksi sijoitetulle pääomalle saadaan 20 % vuotuinen tuotto, niin silloinhan kymmenen vuoden päästä ulosmitattavissa oleva rahallinen kasvunlisä tulee olla noin 6,2 kertainen lannoituskustannukseen nähden. Eli lannoituksen maksaessa 500 euroa niin rahallinen kasvunlisä tulee olla noin 3100 euroa kymmenessä vuodessa. Runkohinnalla 70 euroa noin 44 kuutiota. Kuulostaa aika paljolta eli 4,4 kuutiota vuodessa.
Puun hintahan voi tietysti olla 2032 vaikka 200 euroa kuutio.
Tuossa aloituksessa puhutaan 15-20 prosentin vuotuisesta tuotosta? Muutenhan väite jää epämääräiseksi.