Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 226)
  • TTL

    Nyt vaatisi selitystä tuo A.J.:n 9.50 viestin: ” Myyntejä……. metsävähennyksen palautuminen metsävähennyspohjaan tulevia hakkuita ajatellen.”

    Tuo ei siis pidä käsittääkseni paikkaansa, jos oikein ymmärsin ajatuksen.  Tätä käsiteltiin ehkä pari viikkoa sitten toisessa ketjussa tosiaan.

    TTL

    Hyviä kommentteja A.J.!

    Tuo hiilidioksidin talteenotto vallan unohtui. Ilmeisesti nykytekniikalla kohtuullinen osa CO2:sta voidaan ottaa talteen kohtuullisin kustannuksin. Tällöinhän puunpoltosta tulee tuplahyöty.

    Puuta kuljetetaan nykyiselläänkin lähes vastaava määrä. Kohteet olisivat kyllä osin toiset ja laajemmalla alueella ”energiamallissa”.

    Ajatus oli heitetty lähinnä strategisena eli meillä on Suomessa hiilineutraali mahdollisuus tuottaa energiamme. Mitään siirtymiähän ei voi tällä tasolla tapahtua vuodessa parissa. Toivottavasti nykyiset sähkönhinnat saadaan kuitenkin paremmin vastaamaan populaation ”tuottavuutta” ja yksinkertaistettuna palkkoja.

    Soininvaaran ajattelua arvostan kyllä suuresti. Hänellä on (poliitikkona) erittäin rehellinen ja tieteellinen näkemys laajalti maailmasta ja ehkä jopa universumista!

    TTL

    Metsäteollisuuden viennin arvoksi on ilmoitettu n 14 miljardia vuodelta 2021 ja Suomen energiaostojen arvoksi noin 10 miljardia.

    2022 ilmeisesti metsäteollisuuden (brutto)vienti nousee jotakin, mutta ostetun energian arvo noussee huomattavasti enemmän.

    ”Ehdotuksessani”, keskustelun pohjaksi, voidaan tietysti osa runkopuusta käyttää muuhun kuin energiatuotantoon, koska on käytössä vesivoimaa, ydinvoimaa, tuulivoimaa jne. Näin lähtökohtainen CO2-neutraalius säilyy.

    Toisaalta yksityistalouden kannalta nykyisellä sähkön hinnanmuodostusmallilla puun energia-arvoksi alkaa tulla 1,5 euroa/kilo käyttöpaikalla. Kuitupuun hinta käyttöpaikalla on jossain alle 10 % tästä.

    TTL

    Asiaan vähintään välillisesti liittyvä näkökulma.

    Varmasti monella teistä on tietoa  1970-luvun alussa ostetuista metsätiloista. Joillakin saattaa olla jopa omistuksessaan. Tilan hinta on noin 100-kertaistunut 50 vuodessa, kun on malttanut olla suuremmin hakkaamatta puustoa.

    Metsävähennys on 1993 tai jälkeen hankituissa tiloissa. Nopealla räknäyksellä näiden arvo (1993-1995 ostettu) on noin 20-kertaistunut ja odotusarvoisesti mikään ei estä arvon 2040-luvun alkuun kokonaisuudessaan taas 100-kertaistuvan.

    Eli, jos malttaa pitään vaan position stabiilina, niin käytetyn metsävähennyksen lisääminen on yhtä tyhjän kanssa:  Osto 1 rahalla, myynti 100 rahalla, käytetty metsävähennys 0,6 rahaa, hankintameno-olettama 40 rahaa ja näin verotettava osuus on 100,6-40 = 60,6. Nämä tietysti tilanteessa, että lainsäädäntö säilyy ennallaan.

    Verohan tuosta 60,6:sta on 18,18 (tai 20,60). Näin nettotuotoksi jää noin 9,21% vuodessa (pitoaika 50 vuotta). Tästä on siis jo verot pois.

    Metsävähennys on voitu hyödyntää jo ostoaikoina ja siinä säästynyt vero (mm.) sijoittaa taas uusiin metsäkiinteistöihin eli todellinen nettotuotto on vielä suurempi.

    Eihän metsäsijoittaminen ole kannattamatonta eikä metsävähennyksellä myydessä merkitystä, kun valitsee vaan oikeat luvut!

    TTL

    Mielestäni 8800 euroa. Siis myyntihinta (ei pyyntihinta)!

    Absoluuttisen pakollisia kulujahan myyjälle ei (neuvotellen) tule.

    Tuolla hinnalla hyödyksesi jää saatu metsävähennys.

    Myyntihintaan verotuksellisesti lisätään tässä tapauksessa metsävähennys 60% 7000 eurosta, jolloin ”hinnaksi” katsotaan 13000 euroa. 30 %:n pääomaverolla maksat 6000 eurosta veroa 1800 euroa. Näin tilille jää 8800-1800 euroa.

    Tässäkään ei vielä ole huomioitu aikanaan oston pakollisia kustannuksia: esim varainsiirtoveroa, mutta ehkä hyvä alku.

    Tietysti voisi laskea myös, että koko prosessi mm metsävähennyksineen olisi plus-miinus-nolla. Ehkä tätä ei tarkoitettu.

    TTL

    VKG (Viru Keemia Grupi) näyttää suunnittelevan sellutehdasta itäiseen Viroon, Kotkan eteläpuolelle.

    Suunnitelmissa puunkäyttö on reilu 2 miljoonaa kuutiota mäntykuitua vuodessa. Tämä kyllä kiristää toteuessaan puumarkkinaa entisestään.

    Sellu on dollareillakin mitattuna ennätyshinnoissa. Nyt puolessa vuodessa dollari on vahvistunut 15 % euroon nähden eli tämä sataa kultajyvinä eurooppalaisten toimijoiden laariin. Kustannukset ovat pääasiassa kuitenkin euroissa.

    TTL

    Jos elinkustannusindeksillä katsottaisiin reaalihintaa ja havukuidun hinnan perusvuosi olisi tuolla reilun 30 vuoden takaa, niin Puukin 33 euroa nykyhintana olisi lähellä. Jos taas oikein innostuisi ja ottaisi perushinnan 1970-luvun öljykriisin ajoilta, pitäisi 70 euroa mennä rikki.

    Viron puunjalostuksen viisasten kivi on mielestäni suomalaisessa ja ruotsalaisessa massateollisuudessa ja sen hinnanvarjeluksessa. Onhan Virossa kyllä paljon pienpuuta käyttäviä sahoja. Joillain sahoilla hinnoitellaan ”tukit” aina 8 cm latvasta alkaen.

    Nyt ei olisi kiva olla kyllä Virossa pienpuun sahaaja, ei etenkään kuusen. Kovimpia havukuidun hintoja näytettäisiin maksavan  saarilla ja korkein näkemäni  havukuidun noteeraus on ollut 99 euroa kuutio.

    TTL

    Vilkaisin nopeasti tuon Panun treebula.fi  -linkin.

    Jännittäviä hintoja ja jännittäviä käsitteitä! Mitähän tarkoittaa pyöreä havupuu, minkä hinta Suomessa on 75 euroa kuutio ja Ruotsissa hieman vähemmän alueesta riippuen?

    Voisi kuvitella, että jonkinlaista keskihintaa on laskettu. Tosin Pohjois-Ruotsin pyöreän havupuun hinta taitaa olla aika lähellä kuidun tienvarsihintaa siellä.

     

    TTL

    Mielestäni edelleen puuta saadaan rekalla 100 km kuljetettua noin 7 euroa kuutio eli, jos havukuidun hankintahintaan, vaikka nyt 35 euroa, lisätään alustavasti tuo 7 euroa ja vähän hallintokuluja, niin veikkaan 45 euroa tehdashinnaksi Suomessa.

    TTL

    Eikä töitäkään oikein meinaa ehtiä tehdä, kun seuraan parhaillaan käytännössä leppää sisältävän leimikon huutokauppaa Virossa.

    Avohakkuu, arvio 1930 kuutiota, tarjottu hinta nyt 81500 euroa.

    Sieltä löytyy esim vanhoja peltoheittoja, missä leppä on ottanut vallan.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 226)