Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset
-
Nimellishinnoista oli kysymys.
Toinen kysymys on, että nousevatko korot. Viime vuosina ne tietysti ovat olleet poikkeuksellisen matalat. Pitkätkin korot jopa negatiivisia. Muistelen, että rahoittajat ovat antaneet kuitenkin ”ikuisia lainoja” 3 %:n korkoluokassa. Tämä viittaisi siihen, että entisiin korkoihin (aika yli 10 v sitten) ei olisi paluuta. Mene ja tiedä.
Mietin tuossa aamukävelyllä, että ketjun kasvuluvuthan johtavat myös mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin metsätilojen hinnoittelussa.
Ilmeisesti kiertoajan yli on mahdollista saada vuosikasvuksi yli 10 kuutiota vuodessa. Keskimääräinen myydyn puun hinta voisi olla nykyhinnoilla noin 50 euroa/kuutio. Kuutiothan sijoittuvat suurelta osin päätehakkuisiin. Eli metsähehtaari tuottaa kassavirtaa tällöin 500 euroa/ha keskimäärin kiertoajan yli vuosittain nykyhinnoilla.
Puun hinta on noussut ”pitkällä” tarkastelulla noin 3 % vuosi. Laskin tämän viimeisen 30 vuoden hintasarjoista. Tasoittamalla hintasarjaa, ei siis suoraan tietystä vuodesta tiettyyn vuoteen. Vaikka täälläkin sanotaan, että ei ole noussut ollenkaan (ehkä itsekin), niin keskihinnat näyttävät noin 3 %:n vuosinousua. Poikkeus tietysti on kuusikuitu.
No – nyt jos investoi metsähehtaariin sitten rahaa, minkä korko on alle 3 %, niin voi kysyä paljonko siitä kannattaa maksaa.
Osakesijoituksissa viisaat (teoreetikot) hinnoittelevat osakkeen osinkovirran nykyarvona. Tulevaisuuden osingot diskontataan nykyhetkeen käytettävällä laskentakorolla.
Mitä tapahtuu, jos osingot nousevatkin nopeammin, mitä laskenkorko on? Pienillä firmoilla tämä on mahdollista, koska ”universumi” ei tule pitkälläkään ajalla rajoittamaan, jos busines todella luistaa. Suuret firmat (toisaalta huikea kasvunopeus) tietysti törmäävät kysyntäkattoon monopoliasemassakin.
Yritin kysyä ratkaisua tähän ”ikuisuusongelmaan” joskus mm. prof. Puttoselta. Hän ei ilmeisesti osannut vastata tai sitten ajatteli kysyjän olevan harhateillä.
Verrattuna ilmansuodattimien valmistukseen kuusenkasvatus on kuitenkin huomattavasti ennakoitavampaa sanotaan seuraavaksi 60 vuodeksi. Osingot eivät tietysti tule joka vuosi paitsi tietysti siinä tilanteessa, että on pari hehtaaria jokaista ”ikäluokkaa”.
Alkuperäiseen ongelmaan eli mitä siitä kuusentaimikosta kannattaa maksaa voi miettiä ratkaisua, jos 60 vuoden päästä puuston kuutiohinta hipoo 500 euroa (3 %:n vuosinousu) ja rahoitus on 60 vuodeksi alle 3,0 %:n korolla.
Mikä teidän mielestä on se rajoittava tekijä kuusen kasvulle?
Suhteellisen hyvällä maalla Etelä-Suomessa voisi päästä noin 400 kuutiota/ha. Sitten se näyttää hyytyvän. Poistumaa tulee vuosittain kasvu. Ehkä voisi päästä noin 500 kuutioon, jos viitsisi harvennella puuston niin, että päätehakkuussa puusto olisi ”tasaista” kuution puuta.
Se vertailukohta on Metsälehdessä vuosia sitten esitelty Ruotsin länsirannikon muistaakseni harventamaton kuusikko. Kaksi veljestä omisti vielä palstan ja jutun mukaan puustoa oli 1600 kuutiota/ha.
Lämpösummasta ilmeisesti ei ole kiinni, mutta onko kosteusolosuhteet tms sitten jotenkin erilaiset Göteborgissa?
Aloin miettimään edeltä Visakallon 40000 euroa/ha päätehakkuusta.
Parhaat tarjoukset on olleet kuusikosta noin 70 euroa motti runkohinnalla ja risuineen. Tämä oli viime vuonna. Runkotilavuus voi hyvin hoidetussa metsässä olla suurempi kuin tuossa tarjouksen metsässä ja nyt ilmeisesti runkohintatarjoukset ovat muutaman euron korkeampia. 75 euroa risuineen voisi olla tällä hetkellä katto.
Sitten pitäisi hehtaarilta löytyä vielä n 530 kuutiota kuusta. Tällaisia hehtaareita varmasti löytyy, mutta uskoisin, että harvahkosti.
Kyllä tuo mahdollista on, mutta 60 v kuusikoista ei varmastikaan prosenttia Etelä-Suomessa yllä noihin hintoihin.