Valtteri Skyttä

Karulle kasvupaikalle istutettu kuusikko kannattaa raivata harvaksi. Hirvituhojen riski tiedetään, mutta männyn istuttamista pitää edelleen lisätä.

Edellinen riskinarvio aiheutti hämmennystä korkean suojeluarvon metsistä. Uudenkin arvion luonnosta pidetään kunnianhimoisena.

Itä-Suomessa halutaan tosissaan yhdistää luonnon ennallistaminen ja maanpuolustus. Huomio on keskittynyt soihin, vaikka kyse on myös esimerkiksi metsäteistä.

Luonnonvarakeskuksen tutkijat ehdottavat ratkaisuksi suometsien käyttöön vedenpinnan nostoa ja lannoitusten lisäämistä.

Metsäyhtiöt ovat jo muutaman vuoden katkoneet kuitupuut entistä kapeampaan mittaan.

Sadan suurimman metsänomistajan joukkoon pääsee 1 188 hehtaarilla. Listan kovimmalla nousijalla on selkeä näkemys siitä, mikä on metsätalouden kannattavuuden kulmakivi.

Suositusten mukaan toimiva metsänomistaja käyttää luonnonhoitoon 2 000–3 000 euroa hehtaarilla metsikön kiertoaikana. Euroja voi säästää reilusti, jos osaa sijoittaa luontotoimet sopiviin paikkoihin.

Metsälehdeltä on kysytty, millaiset ovat Nastolassa paljastuneen mittavan kuusituhon kustannukset metsänomistajalle. Kun puustoa on paikoin yli 600 kuutiota hehtaarilla, kuusikuolemien arvo mitataan äkkiä tuhansissa euroissa.

Metsäteiden tuet ovat olleet jatkuvassa myllerryksessä. 20 prosenttia korkeampi tukitaso on voimassa vuoden loppuun asti. Tukihakemuksen ja asiakirjojen tulee olla Metsäkeskuksessa viimeistään 31.12.2025.

Mittava kuusituho Nastolassa etenee, mutta Suomi ei ole metsätuhojen laajuudessa Saksa – ainakaan vielä.