Sekametsittämistä pitää Suomessa lisätä metsien tuhonkestävyyden ja monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Tästä vallitsee metsäntutkijoiden ja metsäteollisuuden keskuudessa yksimielisyys.
Käytännössä sekametsittämisen suurin este ovat kuitenkin hirvieläimet, jotka syövät lehtipuiden ja männyn taimista valtaosan.
Paras keino hirvien taimikoille aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen on metsästyksen lisääminen. Koska kannanhoito ei kuitenkaan tunnu tehostuvan, jäljelle jää lampaanrasvaan pohjautuvan karkoteaine Tricon ruiskuttaminen taimikoihin.
Moni kaupunkilainen arvelee, että kasvavat susikannat pitäisivät hirvieläimet kurissa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan susi- ja hirvieläinkannat kasvavat esimerkiksi Lounais-Suomessa yhtä jalkaa.
Trico on hyvä levittää taimikoihin ennen pakkasia ja hirvien siirtymistä talviravintoon, eli syömään puuvartisten kasvien kuorta ja neulasia. Metsäkeskuksen mukaan hirvet liikkuvat nyt talvilaidunalueille, joilla ne voivat aiheuttaa talven aikana vahinkoja.
Suuri ongelma kuitenkin on, että hintatuettu Trico on myyty loppuun.
Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Teemu Lambergin mukaan Tricon kysyntä on kasvanut ennakoitua nopeammin. Syyksi tähän hän arvelee hirville mieluisten männyn ja koivun viljelyn lisääntymistä. Tricon käyttöä on edistänyt myös Metsälehden väsymätön uutisointi ja tutkiva journalismi Tricon hyödyistä.
Pyyntimaksuina kerätyistä varoista on varattu vain vaatimaton puoli miljoonaa euroa vuodessa hirvivahinkojen torjuntaan. Torjuntasummasta valtaosa menee hirvikarkotteen hintatukeen.
Kaikkiaan pyyntilupamaksuina kerätään metsästäjiltä tänä vuonna noin 3,6 miljoonaa euroa. Ensi vuonna summan ennakoidaan nousevan 3,8 miljoonaan euroon. Lupamaksuina kerätyistä varoista vain runsas kymmenesosa on mennyt Tricon hintatukeen.
Kaatolupamaksuista on ministeriön tilinpäätöksen mukaan kertynyt ylijäämää jo 7,4 miljoonaa euroa. Rahasta hintatuetun Tricon loppuminen ei siis ole kiinni, vaan huonosta hallinnosta.
Sorkka-hankkeessa arvioitiin, että hirvieläimet aiheuttavat vuosittain yhteiskunnalle noin 140 miljoonan euron vahingot. Arvion täytyy olla karkeasti alakanttiin.
Ruotsissa hirvieläimet verottavat puuntuotosta vuosittain 6,4 miljoonaa kuutiota, selviää Skogsstyrelsenin vuonna 2019 julkaisemasta laskelmasta. Menetyksen arvo lienee 200–600 miljoonaa euroa vuodessa. Hirvieläinten tuomat hyödyt arvioitiin Sorkka-hankkeessa 30–40 miljoonan euron suuruisiksi.
- Lue myös: Hirvet syövät yhä metsiltä nielun
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään