Rahapuu | Fiksua taimikonhoitoa

Keskustelu ensiharvennusten harvennustiheydestä jatkuu. Liian voimakkaat ensiharvennushakkuut ovat oman kokemukseni mukaan harvinaisia, ensiharvennus pitää tehdä runkoluvun perusteella. Ensiharvennuksen jälkeen puita jää 900–1 100 runkoa hehtaarille. Toisessa harvennuksessa ja päätehakkuussa tavoitteena on saatavan hyvälaatuisen tukin määrän maksimointi.

Metsänomistajalle tili tulee tulevaisuudessakin tukin myynnistä. Hyvälaatuinen tukki kelpaa kaikkeen käyttöön, mutta peruslaatuinen kuitupuu menee aina sanan varsinaisessa merkityksessä kuidutettavaksi tai mahdollisesti polttoon.

Olen luonteeltani laiska, siksi uudistamisketjut ovat nopeita. Tavoitteena on, että talvellakin hakatulla päätehakkuukohteella uudet taimet ovat kasvamassa jo kesäkuussa. Säästän nopean uudistamisen avulla tulevissa taimikonhoidoissa. Taimia istutetaan noin 2 000 hehtaarille, jolloin tulee valinnanvaraa tuleviin harvennushakkuisiin. Hakkuissa jää kasvamaan vain laatupuita.

Luontainen uudistaminen on erityisesti karuilla routimattomilla mailla hyvä menetelmä. Hyvä, nopeasti tehty äestys, niin käytännössä kuviolle tulee varmasti tiheä ja hyvälaatuinen männyntaimikko.

Taimikon perkaus kannattaa tehdä ajoissa. Silloin perkauksen kulut ovat pienet. Liian moni metsänomistaja myöhästyy perkauksen tilauksessa. Jos (vesasyntyiset) lehtipuut ehtivät vähänkin isoimmiksi, perkauskulu kaksin- tai kolminkertaistuu.

Siirryn hiljalleen kohti giljotiinikouralla tehtäviä hakkuita ja vähennän taimikonharvennuksia.

Kun uudistamisketju taimikonperkauksineen on tehty ripeästi ja hyvin, ei kalliille taimikonharvennukselle ole yleensä tarvetta. Vesasyntyiset lehtipuutkaan eivät uhkaa havupuiden latvakasvaimia. Tilanne on usein myönteinen. Lehtipuut varjostavat havupuiden runkoja, jolloin niiden tulevaisuuden tyvitukeista tulee pienioksaisia. Männyllä tyvitukin pintaosa voi olla jopa oksaton.

Jos taimikkovaihe on tehty hyvin, seuraavana on vuorossa ensiharvennus, eikä silloin yleensä tarvita (kallista) ennakkoraivausta. Jos taimikon harvennusta ei ole tehty, vaihtoehtona on perinteinen ensiharvennus motolla tai ns. giljotiinikouralla (puut puristetaan poikki) tehtävä harvennus. Jälkimmäisessä on etuna isompi saanto, kun kaikki puut korjataan yhteen kasaan ja minimiläpimittaa ei ole. Kuitupuun ja energiapuun hinnat tienvarressa ovat hyvin lähellä toisiaan. Siirryn hiljalleen kohti giljotiinikouralla tehtäviä hakkuita ja vähennän taimikonharvennuksia.

Julkisissa keskusteluissa on haluttu pienempiä korjuukoneita ensiharvennuksille. Yleensä ei ymmärretä sitä, että se tarkoittaa lisää ajouria. Pienen moton ulottavuus on pienen moton ongelma. Eli se pystyy korjaamaan puita vain läheltä ajouraa. Toki motolla voidaan tehdä ns. pistouria, mutta se ei tule olemaan yleinen toimintatapa.

Kun toimitaan nykyisellä tavalla, tehdään ensiharvennuksessa ajourat, joita käytetään myös toisessa harvennuksessa. Silloin puita kaadetaan ajourien vierestä todella vähän. Puut ovat kasvattaneet latvukset koko ajouran päälle. Mikäli toisessa harvennuksessa tehdään kokonaan uudet ajourat tai levennetään vanhoja, kasvutappio on merkittävä.

Kaikissa hoitovaiheissa pitää ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus. Käytännössä kaikki pihlajat, raidat ja kuusikoissa haavat jätetään kasvamaan. Valtapuustoa lyhyemmät koivut myös. Rehevillä mailla siemensyntyiset hyvälaatuiset rauduskoivut jäävät kaikki kasvamaan.

Kun taimikonuudistaminen ja taimikonhoito tehdään fiksusti, siitä kiittää ensiharvennuksessa metsänomistajan rahapussi ja hiilensidonta.

Metsänhoito Metsänhoito