Ladataan...
Riikilä | Metsävallankumous Jyväskylän yliopiston tapaan
Köydellä työntäen uutta yritystoimintaa ei hevin synny – eikä hakkuurajoituksin, Mikko Riikilä kirjoittaa.
Tilaajille
Köydellä työntäen uutta yritystoimintaa ei hevin synny – eikä hakkuurajoituksin, Mikko Riikilä kirjoittaa.
Metsänhoito 
Onko joku hakkuurajoituksia vaativa esittänyt miten ne toteutettaisiin käytännössä? Pitäisi siis laittaa joku m3-raja vuosittaisille hakkuille. Kun se tulee täyteen niin koneet seisovat loppuvuoden.
Käytännössä pitäisi kai luoda monimutkainen systeemi, jolla eri toimijoille arvottaisiin jollain perusteella vuosittainen hakkuukiintiö. Tämä olisi varsin rajua sääntely, jossa lobbaus kukoistaisi ja oikeusjutut seuraisivat toisiaan kun joku on mielestään saanut liian pienen kiintiön. Loppujen lopuksi tietysti teollisuus siirtyisi pois Suomesta siltä osin kun sitä ei täällä enää saisi harjoittaa.
Kaavamaisten hakkuurajoitusten vaatiminen tilanteessa jossa kasvu on ollut poistumaa suurempaa ties kuinka kauan on hyvin outoa. Suojelukohteita kannattaa etsiä sieltä missä on suojeltavaa kuten Riikiläkin kirjoittaa.
Venäjä ja Kiina ovat mielissään ,kun metsäteollisuus Suomessa kuihtuu. Jyväskylässä ilmeisesti poliittinen tiede ajaa oikean tieteen ohi ja kommentointi on sen mukaista.
Jos hakkuita aidosti halutaan rajoittaa, niin helpoiten se onnistuu niin että hakkuita valtion ja kuntien metsissä vähennetään merkittävästi. Nythän suunta on ollut jossain määrin päinvastainen. Valtio, kunnat ja seurakunnat hakkaavat sellaisia metsiä mitkä moni yksityinen suojelee oma-aloitteisesti.
Liikun silloin tällöin eteläisen Suomen rauta- ja maanteillä. Tämän otoksen perusteella on selvää, että tarvitaan runsaasti harvennuksia lisää ja kiireesti. Muuten metsät karsiintvat liikaa, mikä pudottaa tulevien vuosien kasvua. Onkohan professori tietoinen tällaisesta ilmiöstä. Yhtään liikaa harvennettua kohdetta ei ole sattunut silmiin.
Suuri osa päätehakkuupuusta tulee Etelä-Suomen kuusikoista, jotka ovat alttiin kirjanpainajatuhoille. Toinen ilmiö asiassa on, että niiltä hakkuutyömailta kerätään latvusmassa energiakäyttöön. Miten professori aikoo tuon syntyvän vajeen kattaa. Kielletäänkö suihkuveden lämmitys, aletaanko nostaa turvetta tai ostaa öljyä?
Tulee sitä tukkia Pohjois-Suomen männiköistäkin. Pistetäänkö siellä metsureista lähtien koko tuotantoketju kilometritehtaalle ja tuotantolaitokset kiinni.
Ei nämä rofessorit ja vihervassarit ikinä kerro mitään käytännön vinkkejä. Millä lailla tämäkin herra meinasi toteuttaa nämä rajoitukset? Ja mitkäon ne uudet tuotteet? Eipä kerro sitäkään. Timppa on oikeassa että etelä-Suomessa on valtavasti harvennuksia kaipaavia metsiä, se on nykyään oikea ongelma.
Täällä etelässä on pakko hakata kuusikot ajoissa, muuten kirjanpainaja kiittää.
Mikko Mönkkönen on yksi näistä Jyväskylän yliopiston professoreista jotka ovat kehittäneet tämän ”luonnonsuojelubiologian”.Siinä,kuten nimikin sanoo,biologiaa ja tiedettä sovelletaan tutkimuksessa ja koulutuksessa niin että luonnonsuojelualueiden määrä saadaan maksimoitua.Idea siihen on saatu 30-luvulla taidepiireissä vaikuttaneesta suuntauksesta nimeltään Sosialistinen realismi jonka tarkoitus oli edistää taiteen keinoin sosialistisen vallankumouksen etenemistä.
Tällä Luonnonsuojelubiologialla on yhtä paljon tekemistä tieteen kanssa kuin sosialistisella realismilla oli realismin ja taiteen…