Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Vastine Jyrki Ketolelle metsätien perusparannusten kustannuksiin
Periaate kustannusten kohdentamiseen perusparannuskohteilla on kannatettavaa. Hyvällä suunnittelulla perusparannuksen toimenpiteet kohdennetaan korjausta vaativiin kohteisiin ja suunnitelluilla toimenpiteillä voidaan saada selkeää kustannussäästöä kemera-tukiehdot täyttäen. Perusparannus on investointi, jolla tavoitellaan pitkänajan hyötyä tiekunnalle, eikä sitä pidä sekoittaa normaaliin vuotuiseen tien kunnossapitoon.
Lähtökohtaisesti perusparannettavien teiden kunnossapito on laiminlyöty. Tien reuna-alueet ovat vahvasti vesakoituneet tai kasvavat kuitupuun mitat täyttävää puustoa. Sivuojien kuivatus ei ole tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Rakennekerrokset ovat sekoittuneet pohjamaahan ja päällysrakennekerros on lanausten ja linkousten seurauksena siirtynyt sivupalteeseen tai lentänyt ojan taakse. Routa on nostanut runkokiviä tien pintaan ja ajoratapainaumat ovat aikaansaaneet routasilmäkkeitä. Metsäteiden uusrakentamisen aikaan vallitsevana rumpumateriaalina ovat olleet betoniputket, joiden asennus aikanaan on tehty kevyesti, jolloin rumpurenkaiden liitokset ovat ratkenneet.
Perusparannuksen käynnistyessä on ensimmäisenä vaiheena vesakon / puuston poisto murskaamalla tai hakkaamalla. Jäljelle jäävät kannot vaikeuttavat tulevaa kunnossapitoa ja juuristo pitää osaltaan tien runkoa kosteana. Täten sivuluiskat on järkevää puhdistaa rungon muotoilun yhteydessä. Sivuojien perkaus ei ole kauttaaltaan tarpeellinen, mikäli rungon kuivatus toimii myös seuraavat 20 vuotta.
Rumpujen kunto ja toimivuus tulee kartoittaa maastosuunnittelun yhteydessä ja ratkaisu vaihtamisesta tulee perustua tehtyyn havaintoon. Tien rungon muotoilu perusparannuksen yhteydessä on perusteltua. Tien runko on käytön myötä usein kääntynyt u-muotoon ja ajourapainumat ulottuvat tien pohjamaahan ja muodostavat routivia taskuja, jotka pahimmillaan liikennöitäessä kelirikkokaudella, voivat aiheuttaa tien rungon halkeamiseen. Tien sivupalteeseen siirtynyt päällysrakenne palautetaan keskirunkoon lanaamalla tai kaivinkoneella. Tien muoto tehdään rungolla, ei päällysrakennemateriaaleilla.
Mikäli perusparannettavalla tiellä on silta, sen korjaaminen on parasta toteuttaa omana hankkeenaan. Siltasuunnittelu ja -rakentaminen vaatii riittävää koulutusta ja osaamista, joita tiekunnista ei yleensä löydy.
Kantavat- ja päällysrakenteet muodostavat yli 50% perusparannusten kustannuksista. Niiden määrien kohdentaminen heikosti kantaville paaluväleille on yksi kustannustehokkaan perusparannushankkeen tärkeimmistä asioista. Tässä hyvänä apuna on tien kantavuusmittaus, joka yhdistettynä muihin suunniteltuihin toimenpiteisiin antaa varmuuden tavoitekantavuuden saavuttamisesta.
Perusparannushankkeen toteuttaminen hinnassa säästellen on lyhytjänteinen ratkaisu. Kuten vanha viisauskin sanoo. Halpa ja hyvä hanke on mahdollinen, mutta edellyttää kahta hankintaa. Ensin halpa ja sitten hyvä. Hyvään suunnitelmaan perustuva, tien oikeat käyttötarpeet huomioiva ja laadukkaasti toteutettu perusparannus takaa tielle oikean elinkaaren ja enemmän käyttövuosia kokonaistaloudellisesti edullisemmalla tavalla.
Pauli Juntunen, Metsäpäällikkö
OTSO Metsäpalvelut Oy
Aloittajan kanssa täysin samaa mieltä. Tämän hetkinen puunhinta ei todellakaan innosta laittamaan yhtään ylimääräistä euroa tiehankkeisiin. Puunkasvatuksesta tulee pitkäksi aikaa tappiollinen nykyisillä toimintatavoilla.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Metsänomistus
Vastine Jyrki Ketolelle metsätien perusparannusten kustannuksiin
Periaate kustannusten kohdentamiseen perusparannuskohteilla on kannatettavaa. Hyvällä suunnittelulla perusparannuksen toimenpiteet kohdennetaan korjausta vaativiin kohteisiin ja suunnitelluilla toimenpiteillä voidaan saada selkeää kustannussäästöä kemera-tukiehdot täyttäen. Perusparannus on investointi, jolla tavoitellaan pitkänajan hyötyä tiekunnalle, eikä sitä pidä sekoittaa normaaliin vuotuiseen tien kunnossapitoon.
Lähtökohtaisesti perusparannettavien teiden kunnossapito on laiminlyöty. Tien reuna-alueet ovat vahvasti vesakoituneet tai kasvavat kuitupuun mitat täyttävää puustoa. Sivuojien kuivatus ei ole tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Rakennekerrokset ovat sekoittuneet pohjamaahan ja päällysrakennekerros on lanausten ja linkousten seurauksena siirtynyt sivupalteeseen tai lentänyt ojan taakse. Routa on nostanut runkokiviä tien pintaan ja ajoratapainaumat ovat aikaansaaneet routasilmäkkeitä. Metsäteiden uusrakentamisen aikaan vallitsevana rumpumateriaalina ovat olleet betoniputket, joiden asennus aikanaan on tehty kevyesti, jolloin rumpurenkaiden liitokset ovat ratkenneet.
Perusparannuksen käynnistyessä on ensimmäisenä vaiheena vesakon / puuston poisto murskaamalla tai hakkaamalla. Jäljelle jäävät kannot vaikeuttavat tulevaa kunnossapitoa ja juuristo pitää osaltaan tien runkoa kosteana. Täten sivuluiskat on järkevää puhdistaa rungon muotoilun yhteydessä. Sivuojien perkaus ei ole kauttaaltaan tarpeellinen, mikäli rungon kuivatus toimii myös seuraavat 20 vuotta.
Rumpujen kunto ja toimivuus tulee kartoittaa maastosuunnittelun yhteydessä ja ratkaisu vaihtamisesta tulee perustua tehtyyn havaintoon. Tien rungon muotoilu perusparannuksen yhteydessä on perusteltua. Tien runko on käytön myötä usein kääntynyt u-muotoon ja ajourapainumat ulottuvat tien pohjamaahan ja muodostavat routivia taskuja, jotka pahimmillaan liikennöitäessä kelirikkokaudella, voivat aiheuttaa tien rungon halkeamiseen. Tien sivupalteeseen siirtynyt päällysrakenne palautetaan keskirunkoon lanaamalla tai kaivinkoneella. Tien muoto tehdään rungolla, ei päällysrakennemateriaaleilla.
Mikäli perusparannettavalla tiellä on silta, sen korjaaminen on parasta toteuttaa omana hankkeenaan. Siltasuunnittelu ja -rakentaminen vaatii riittävää koulutusta ja osaamista, joita tiekunnista ei yleensä löydy.
Kantavat- ja päällysrakenteet muodostavat yli 50% perusparannusten kustannuksista. Niiden määrien kohdentaminen heikosti kantaville paaluväleille on yksi kustannustehokkaan perusparannushankkeen tärkeimmistä asioista. Tässä hyvänä apuna on tien kantavuusmittaus, joka yhdistettynä muihin suunniteltuihin toimenpiteisiin antaa varmuuden tavoitekantavuuden saavuttamisesta.
Perusparannushankkeen toteuttaminen hinnassa säästellen on lyhytjänteinen ratkaisu. Kuten vanha viisauskin sanoo. Halpa ja hyvä hanke on mahdollinen, mutta edellyttää kahta hankintaa. Ensin halpa ja sitten hyvä. Hyvään suunnitelmaan perustuva, tien oikeat käyttötarpeet huomioiva ja laadukkaasti toteutettu perusparannus takaa tielle oikean elinkaaren ja enemmän käyttövuosia kokonaistaloudellisesti edullisemmalla tavalla.
Pauli Juntunen, Metsäpäällikkö
OTSO Metsäpalvelut Oy
Aloittajan kanssa täysin samaa mieltä. Tämän hetkinen puunhinta ei todellakaan innosta laittamaan yhtään ylimääräistä euroa tiehankkeisiin. Puunkasvatuksesta tulee pitkäksi aikaa tappiollinen nykyisillä toimintatavoilla.