Kaksi kertaa perattu. Varhaisperkuksen teki mertsuri, toisern minä. Kaksi kertaa harvennettu. Kuvat juuri harvennuksen jälkeen.
Kaksi kertaa perattu. Varhaisperkuksen teki mertsuri, toisern minä. Kaksi kertaa harvennettu. Kuvat juuri harvennuksen jälkeen.
Metsänhoito
Näyttää siltä, että harvennuksissa on ollut järki kädessä eikä ole tehty liian harvaksi. Kolmas harvennus saattaa olla vielä tarpeen.
Jaa enpä tiedä kun puusto pääosin koivua ja kuusta, niin molemmat olisivat hyötyneet enemmästä tilasta. Pituutta kuvien perusteella alkaa jo olemaan ja kuusien elinvoimainen latvus on puolessa välissä runkoa. Optimaalisesti olisi yli puolet rungon pituudesta aktiivista oksistoa.
Latvukset kyllä vaihtelevat. Luulisin, että tuollaista sekametsää voi kasvattaa vähän tiheämmässä. Varmaan kolmas harvennus on vielä tarpeen.
Näyttää olevan tarve harventaa vielä ennen päätehakkuuta. Puusto on nyt erinomaisessa tilassa kasvamaan, puustolla on valoa, tilaa ja ravinteita tuottaa seuraavaan harvennukseen tukkikokoa poistettavaksi.
Näyttää erinomaiselta! Voi hyvinkin kestää vielä kolmannen harvennuksen. Sen verran paljon mäntyä ja koivua, että varttuneena kasvuaan kiihdyttävien kuusien olosuhdemuutos jää sen verran pieneksi mäntyjen ja koivujen poiston jälkeen, että kaarnakuoriaistuhojen riski jää pieneksi. Onnittelut hienosta metsästä!
Kolmas harvennus on kiinni siitä mikä on harvennustukin ja päätehakkuutukin erotus. Saako erotuksen kiinni päätehakkuun kasvulla. Usein ei.
Meillä metsät oli aikanaan hakattu lähes olemattomiin. Ensimmäiset uudistushakkuut tehtiin 1963. Maat ovat pääosin aika hidaskasvuisia. Tästä seuraa, että ollaan päädytty n 80 vuoden kietoaikoihin. Toinen syy tähän on maapohjan kivisyys, mikä hankaloittaa uudistamista. Niihin sopii kolmas harvennus. Sehän ei ole mitään 0-summapeliä vaan harvennusreaktio tuottaa jonkin verran tukkilisäkasvua. Ehkä myös aikanaan päätehakkuutukille tavallista parempaa hintaa.
Jos toisessa harvennuksessa kuusikko jää vähän ylitiheäksi, sitä ei uskalla enää harventaa. Sekametsässä tätä ongelmaa ei ole.
Nimenomaan se on nollasumma peliä. Kolmatta harvennusta ei kannata tehdä jos jäljelle jäävän puuston kasvu ei ole niin suurta että se korvaa toisen harvennuksen huonomman tukinhinnan. Mieluimmin toinen harvennus reilumpi että metsän saa vietyä loppuun ilman kolmatta harve nusta.
Valokin pääsee maapohjaan. Toisen harvennuksen jälkeen yleensä mustikkasatokin paranee, kun valon määrä lisääntyy.
Pituutta on, paljonko keski halkaisija ja ppa?
Metsään.fi kertoo, että ennen harvennusta runkoja oli 800 kpl/ha. Keskiläpimitta 21 cm ja keskipituus 18 m. Ppa oli 22 m2.
On näköjään aika kivinen pohja, onko mt vaiko vt.
Meillä on samanikäinen kuusikko (lehto) jossa keskipituus 24m ja keskiläpimitta 30-32cm.