Alikasvos

Kuusialikasvoksen hyödyntäminen usein mietityttää. Jos alikasvoksena on 300-400 lähes 10 metristä kuusta, niin miten kannattaisi tehdä? Jos tuollaiseen tekee täydennysistutuksen, niin kuinka paljon tämä ylispuut lopulta haittaavat taimien kasvua. Kuusihan kestää varjostusta yllättävän hyvin. Näistä ylispuista saisi vaan aika nopeasti tukkipuutilin, jos samaan aikaan taimikko alla jakselisi edes kohtuullisesti.

Kommentit (33)

  1. Itse olen ajatellut niin, että jos kuusialikasvos on kunnossa (ei näy välttämättä päällepäin eikä aina edes raivauskannosta mahdollinen juurikääpätartunta) ja sitä on suht. tasaisesti ainakin suurimmalla osalla leimikkoa, niin muutaman vuoden kasvattelulla sen ~kuitupuukokoa olevan kuusikon arvo/kuutio n. 3 kertaistuu . Silloin edelleen kasvatus siihen sopivilla mailla kannattaa. Uuden taimikon perustaminen voi viivästyä esim. 10-15 vuotta mutta nopea arvokasvu korvaa sen ja vähän kalliimman korjuun hinnan eron.

  2. Olen yhdellä 2ha koealalla aikanaan kasvattanut kuusi alikasvuston päätehakkuu ikään ja lahoa ei juuri esiintynyt.. Harvanahan se kasvoi mutta suht riehakkaasti. Kerta lannoitus oli apuna.

  3. Puuki; et siis ole lähtenyt täydennysistuttamaan tuollaista (harvaa) kuitupuukokoista alikasvoskuusikkoa vaan kasvattanut sellaisenaan loppuun asti?

  4. Metsäkupsa

    Olen joskus täydennysistuttanut koivulla isompiin reikiin.Yllättävän hyvin kirivät,jos maa rehevä,valoa tarpeeksi ja hirvet pysyvät loitolla.Olen myös isoimmat susialikasvoskuuset poistanut,kun kasvavat suutiviksi turilaisiksi.

  5. Oma käsitys on että kookkaiden kuusentaimikoiden täydennysistutus on hukkaan heitettyä rahaa, Harvassa kasvavat isommat kuusentaimet valtaavat kasvutilan ja täydennystaimet jäävät pysyvästi alikasvoksiksi.
    Jos liki 10 metrisiä hyviä kuusentaimia on ennen hakkuuta vain tuo 300-400 kpl/ha niin laittaisin ne hakkuussa pinoon ja perustaisin kunnon taimikon kerralla.
    Jos niitä olisi selvästi enemmän eli vähintään 500 kpl/ha tasaisesti jakautuneena niin tekisin ylispuiden poiston ja kasvattaisin kuusikon päätehakkuuseen ilman harvennuksia.

  6. Ei ole ihan samanlaisia ollut omat luontaisen uudistamisen kuviot kuin kuvissa näkyvät. Yksi männikkö on saman tyylinen mutta tulossa vasta hakkuuseen. Ei ole aikomus istuttaa lisää kuusia sinne vaan kasvattaa jäävästä alikasvoksesta seuraava sukupolvi. Ku-taimia jää ehkä n. puolet norm. istutusmäärästä. Jotain särkymävaraakin on toisin paikoin.

    Hitaasti ne täydennystaimet kasvaa lähellä isompia puita. Selkeisiin aukkopaikkoihin voisi tietysti istuttaa täydennystä, jos välttämättä haluaa kasvattaa peitteisenä pidempään.
    Tai sitten pitää istuttaa 2-3 m pitkiä taimia kuten näyttivät tekevän Kiinassa isoilla avohakkuualoilla.

  7. Olisiko näin, että tuosta koivut pois ja sitten täydennysistuttaisi vaikka koivua 300 kpl / ha ja mäntyä 150 / ha?

  8. Puiden biologialle emme mahda mitään. Mänty ja koivu ovat molemmat valopuita ja sietävät huonosti varjostusta, joten on turha yrittää kasvattaa 20 cm pitkiä mä/ko-taimia lähes kymmenmetristen kuusten varjossa. Molemmat puulajit kärsivät selvästi isompien puiden aiheuttamasta reunavaikutuksesta.

  9. Jätä aukkopaikkoihin penimpiä koivuja, jos niitä on.

  10. Mjaa-a, mahtaakohan tuon tiheyden kuusikko nyt ihan hirveästi tuottaa vaarallista reunavaikutusta?

  11. Metsäkupsa

    Nykyisin teen kuvan kaltaisessa tapauksessa niin,että jätä kuuset ryhmiin ,joista saa kehityskelpoisen metsän.Muutoin liian harvassa olevan epämääräisen aluskasvuston kaadan ja sitten muokautan ja istutan taimet.Sanotaan vaikka kompromissiksi,näissä ei ole yksiselitteistä ratkaisua,miten kukin toimisi.

  12. Tuossa kannattaa yrittää alla olevien kuusien kasvatusta. Koivut varovasti päältä pois, kunhan tukkikertymä on riittävä. Jäljellä olevat kuuset nousevat tukkimittaan nopeasti ja mikä tärkeintä ilman kuluja. Kannattavan metsähoidon kaksi tärkeintä tekijää: alkuvaiheen kulut pois ja nopea kierto. Se tuossa toteutuu vähän harvemmallakin kuusialikasvoksella.

  13. DerHorst aivan oikeilla jäljillä. Juuri noin toimin itekkin noissa tapauksissa. Ei noin hyvää alikasvosta haaskata. Uutta puusukupolvea jatkuvasti peitteellisessä metsässä. Ei lainkaan huonoa nykymaailman ajassa. Lisäksi tuo saattaa edesauttaa vielä yhden tilin omaan elinaikaan jolloin se tietysti on myös taloudellisesti erittäin järkevä pointti.

  14. Itse vetäisin kaikki pois ja ensi kesänä aita ympärille ja uudet koivut maahan.

  15. Sitolkan ehdotuksessa on aika paljon enemmän kintaan jälkiä. Ja sehän ei näille palstoille sovi. Olen todennut. Ei aitoja, ei maksa vaivaa. Kallis,kallis, kallis…

  16. Hyvännäköisiä koivuja ja kuusia. Vaan harmillisen vähän on kuusia, jotta niistä uudeksi puusukupolveksi olisi, jos tasarakenteisuutta haetaan.

    Kuuset lienee luontaisesti syntyneitä? Ei siellä hangen alla sattuisi olemaan pientä kuusentainta?

    Näillä pohjatiedoilla minäkin perustaisin paikalle uuden metsikön. Mutta jos avohakkuuta haluaa välttää, niin yksi mahdollisuus toki on se, että koivikon harventaa vielä jättäen 100 – 200 puuta pystyyn ja kuusikko alla saa resursseja kasvuun ja ehkä taimikko vielä täydentyy. Ts. hyvä kohde eri-ikäisrakenteiselle metsälle, mitä se toki jo nyt on.

  17. Gla

    Kuvan perusteella puustossa on tyypillisen luontaisen alikasvoksen piirteet eli kuusten kokovaihtelu on suurta ja tilajakauma epätasainen. Tuo käytännässä tarkoittaa sitä, että kohtuullinen kertymä edellyttää yhtä harvennuskertaa. Siihen taas 300-400 runkoa ei riitä. Toisaalta 3-10 metrisen taimikon täydentäminen vaatisi isoja reikiä, kun vähintään 5 m pitäisi täydennystaimilla olla etäisyyttä nykyisin kuusiin. Ja kun erirakenteisuus kasvaa täydentäminen myötä noin suureksi, ei täydennystaimista saa päätehakkuussa kuin kuitua.

    Mielestäni täydennystä ajatellen ollaan 10 vuotta myöhässä.

  18. Gla

    Jessen ajatusta en ymmärrä. Alkuvaiheen kulut pois, mutta aitaamisesta aiheutuvat, uudistamisen kulut lähes tuplaaminen on ok. Miksi tuohon ei voisi laittaa koivujen päätehakkuun jälkeen ihan normaaliin tyyliin kuusta? Niinhän luonnossakin tapahtuu. Kuusikon raivaus sopivaan tiheyteen (liian lähekkäin kasvavat yksilöt pois) ja koko puuston kasvatus koivujen päätehakkuuseen lienee viisainta tässä tapauksessa.

  19. Jos alikasvoskuusikko aletaan kasvattaa koivut poistaen niin en kyllä täydentäsisi kuusta joukkoon. Tulee hankalan erikokoisrakenteinen metsä ja hoito-ja hakkuut senkun ongelmoituu. Aitaamisen kulut ovat aina ok kun kerran karjan kasvatus on metsissämme liian raskaalla painotuksella. Silloin kulut ovat sivuseikka ja tulos on pääasia. Kulut tasataan pitkässä juoksussa monella eri taimikolla.

  20. Kulut on sivuseikka , koska kaikki harrastukset maksaa, niinhän se on. Pelkkä taloudellinen kannattavuus on eri asia ja siihen vaikuttaa oleellisesti kulutkin.

    Mutta jos tuon kuvan kohteen haluaa luontaisesti uudistaa, niin tuo Burlin vaihtoehto voisi olla sopiva. Osa koivuista jää pystyyn jotta luontaista taimiainesta tulisi lisää . Jotain pientä maankäsittelyäkin isommissa aukkopaikoissa voisi tehdä kokeeksi.

  21. Riippuu kuinka pitkän aikatoleranssin niille kuluille aina laskee. Olen aina pitkäjänteinen ja ajattelen investointeja kymmenien vuosienkin hyötynä. Silloin ei enää harmita aidan kulut kun voi ensiharventaa laadukasta nuorta metsää.

  22. Mielenkiintoisia kommetteja, ja näköjään myös jakaa mielipiteitä. Käytännön faktahan näissä tilanteissa on, ettei alikasvosmateriaali ole koskaan tasaisesti jakautuneena. Toinen fakta on, ettei ensiharvennuksen tuloilla tahdo olla taloudellista merkitystä, jolloin 1000 runkoa hehtaarille on jo aivan riittävä määrä puita. Ellei sitten oksaisuuslaatu vaadi enempää. Luulen, että lähden tässä säilyttämään alikasvoksen ja tekemään täydennysistutusta kuusen taimilla.

  23. Jos toisi vielä mehtäukkokin vehkeensä tälle savotalle…
    Tuollaisen kohteen vastottain jo käsitelleenä valmistelin alikasvosta monta vuotta aiemmin poistaen etukasvuisia hattaroita ja ihan pienimpiä /huonolaatuisia sekä taimia haittaavan vesakon. Motolla hakattiin paksun lumen aikaan lauhalla etukäteisuria pitkin, joille sahalla kaadoin ja karsinkin pahimmat. Raiteiden kohdalta taimet tuhoutuu, mahan alta jäävät ehjiksi alle metriset.

  24. Gla

    Vaan mitäpä merkitystä ajourille taimia on säästellä. Ei ne kuitenkaan ennen seuraavaa hakkuuta kuitupuun mittaan kasva ja vaikka jokunen juuri ja juuri mitat täyttäväksi kasvaisikin, ei siitä monen euron iloa olisi.

  25. Niin no jos maapohja on kuusettumiselle altis ja selvästi sekä koivulle että männylle sopiva, kun molempia on kuvassa, niin miksi ihmeessä istuttaa sitä kuusta? Eikö kannata kokeilla tehdä sama temppu uudestaan 50 vuoden kuluttua? 😀

  26. Maapohja OMT, männylle aivan liian viljavaa.

  27. Mesiangervoa pukkaa joten hyvin kasvaa. Korjuu jos tehdään sulan maan aikaan olisi hyvä ylispuuhakkuissa vähentää maan painumista ja juuristovaurioiden syntymistä esim. tekemällä mahdollisimman vähän ajouria ja siirtämällä puitavat puut motolla hakkuuvaiheessa (pistourien avulla) yhden tai useamman hyvin kantavan (hyvin havutetun tms.) pääuran varteen. Se ei kovin paljon hidasta korjuuta mutta lisää jäävän puuston selviytymismahdollisuuksia pehmeillä mailla.

  28. Niin, ja oksat puitiin kasoille hangelle jotka ajettiin joutonurkkaan koko 5,9ha alueelta.
    Tuloksena lähes täystiheä valmis kuusen taimikko, jonka operaation lopuksi harvensin.

  29. Tehdä sama temppu 50v päästä uudestaan? Harvalla kunto kestää niin pitkään ja saattaa olla jo aivan eri meininki metsätaloudessa jos puuta enää edes Suomessa hakataan. Sitä ei voi kukaan tietää.

  30. Sepä se, Sitolkka. Ja kaikkein fiksuinta on, ettei uudista ollenkaan, koska siinä 50 vuodessa voi juuri ja juuri saada uudistuskulut pois ja hyvin pienen koron niille. Riippuu toki mitä inflaatiolle käy siinä välissä.

  31. Näettekö tuossa kehityskelpoisen kuusentaimikon. On niin huono näkö, että en näe. Nuo koivt nurin ja kuuset energiapuuksi ja uutta tilalle. Eri-ikäismetsistä kannattaa pyrkiä eroon. Voihan tuossa odottaa päätehakkuuta jos haluaa myydä kuuset kuitukokoisina, koivuja on kuitenkin jätetty aivan liikaa aikoinaan.

  32. Sioltokka: minä ainakin nään kuvissa vähintään puolivalmiin kuitupuukuusikon. Puut näyttävät elinvoimaisilta ja kasvavat turhankin rehevästi harvassa asennossa viimeistään ylispuuhakkuun jälkeen. Oletko tosissasi, jos väität, että nuo nyt alikasvoskuuset eivät kasvaisi kuitupuukokoa isommiksi?

    Kuvan lähettäjä jpjulkulta tärkeä huomio, että ensiharvennuskuidun kasvattamisessa ei ole useinkaan järkeä, jos 1) kuusikko perustetaan 2) istuttaen.

  33. Laskin huvikseni vertailun mä- kylvön ja alikasvoskuusikon jatkokasvatuksen välillä hyväkasvuisella pohjalla (keskikasvu 8-9 m³/ha/v) 50 vuodessa (hakkuusta päätehakkuuseen, 1 harvennus) 4%.n korolla laskien. Jalostetun alkuperän männyt kasvaa sen verran hyvin, että voittasi tuotossa kuusikon n. 15 %:lla, kun oletuksena on 60 %:n kasvu täystiheästä .

Metsänhoito Metsänhoito