Kommentit (32)

  1. Pikkasta lisäselvitystä. Tämä kelo on harvennushakkuun alalta pienen lähes umpeen kasvaneen järven rannasta ja tämä oli niistä kahdesta vielä pystyssä olevista se tuhdimpi ja komeampi. Toinen erittäin pitkä mutta laihempi. Molemmissa koloja kyllä. Ja molempien ympäristöä raivatessa, pienellä tuulenvireellä tuli kyllä olan yli ahkerasti vilkuiltua. Pelotti hiukan kun lahoja kuitenkin molemmat. Tikka tuossa kerran jo kiersikin runkoa ahkeraan ympäri. Toisen kuvan kaksikerroksinen metsä jo viime kesänä otettu naapurin aukolta ja sen jälkeen myös jo näkemäraivattu. Tuota ”vikaa” esiintyy paljon että alla kasvaa jo uusi metsäkerros. Palstan toisessa päässä vain enemmän kuusivoittoisempaa alikasvos. Ja huomattavan voimallisempaa kasvussaan.

  2. Onko männikkö Harvavallassa ? Latvat selvästi taipuneet oikealle; taitaa olla tehtaat vallitsevien tuulten yläpuolella vasemman suunnassa (lounas-länsi ?).

  3. Puukilta erittäin hyvä huomio. Enpä ole ite huomannutkaan! Todella hieno havainto, näin juuri on käynyt. karkuun ne näköjään kurkottaa!

  4. suorittava porras

    Kelo on komea , mutta samaa ei voi sanoa sen ympärillä kasvavasta tavarasta . Pelkkää kuitua luvassa kiertoajan lopussakin.
    Toisessa kuvassa olevan näkymän perusteella on edessä rankka raivaus . Alusmetsän risukosta on turha odotella kunnon metsää. Kaikki nurin. Työmaata riittää raivauksen merkeissä myöhemminkin . Noin pahasti villiintynyt alakerta tuottaa runsainmäärin kantovesoja vuosikymmenestä toiseen.

  5. Tuonkin kelon ympäristö on nyt siistitty ja koivukuitua ja mäntykuituahan sieltä harvennukselle vain odotetaankin. Kyllä siellä aivan hyvää elinkelpoista löytyy tulevaan tukin kasvatukseen. Varsinkin männyissä. Syy miksi pidin kiirettä harvennuksella on että mäntyjen latvus on jo supistunut aika minimiinsä. Mutta sitten taas myös männikön alakerta on mukavasti karsiintunutkin. Myös koivun teko poltinpuuksi raivatessa on hauskaa kun ei juurikaan tarvitse karsia. Menee kertakatkaisulla latvus pois ja kasaan. Tänään muuten viimeksi kolme tankillista että on tässä vuodenvaihteen molemmin puolin aika hyvin alaakin tullut. Kaksitoista tankillista on pikkutilhi kulutellut tällä vuodenvaihteella. Tuo toisen kuvan männikön alakerta on siivottu harvaan koivun kasvuasentoon eikä itseasiassa kuvankaan männikkökään ole vielä menossa kuin aivan vasemmasta kulmastaan nurin. Tienvarren tuhdimpi kuusi-ja mäntytukkileimikko on rajattu tämän saran alkupäähän. Kuva on otettu Koirakorven tieltä.

  6. Gla

    Hyvä esimerkki lahopuun mekityksestä. Ottajia kyllä löytyy, jos tavaraa on tarjolla. Kelon ympäristön olisin kyllä jättänyt raivaamatta.

    Toisen kuvan koivikon säästämisen ideaa en ymmärrä. Kasvatuskelpoista puustoa ei ole luvassa, sen sijaan työtä taimikonhoidossa päätehakkuun jälkeen. Lieneekö koivuistakin lähes kaikki hiestä eli tuskin on hyötyä edes luontaisen uudistamisen osalta.

  7. Kerroin kelon ympäristöstä vähän liian yleisesti ja epäselvästi. Ihan kelon ympäristö on pieni kohouma rantamaastossa joka muuten aika alavaa ja saikin olla tarkkana mihin astuu. Kerran kastui jalka. Tämä pieni kohouma jää luonnon tilaan ja aionkin vetää koko pökkyrän ympäri suojele/säästä nauhan. Kyllähän ne toisen kuvan hieksen alut koivuiksi kasvaa noin harvan männikön alla ja siitä tehdään vähän lisäarvoa tuolle saralle. Eli koivukuitua mäntytukkimetsän alle. Ei se ainakaan saantoa huononna jos siitä tulee muutama kymmenen kuutiota koivukuitua päätehakkuulla aikanaan myös. Olen lehtipuun vankkumaton ystävä ja se ei tee ollenkaan huonoa turvepohjan päällekkään jos hiukan lehtilannoitusta tulee.

  8. Gla

    10 m3 koivukuitua päätehakkuussa tekee teoriassa muutaman satasen lisäyksen tiliin, ellei nuo kampiakselikoivut mene energiaksi ja siten tilikin jää laihemmaksi. Mutta mitä mahtaa vaikuttaa ostajan silmissä päätehakkuuleimikon kantohintaan tuollainen maisema? Jos vaikka kertymä on 250 m3 ja korjuukulujen kasvun takia saat 1,5 € alemman hinnan muista lajikkeista, menee tulos jo pakkasen puolelle.

  9. Kelo on ihan hieno. Kaikki muu samaisessa kuvassa onkin vähemmän hienoa pöheikköä ja risukkoa.

    Toisessa kuvassa ennen suurten mäntyjen poistoa raivurilla kiertokanto koivut maahan. Noista koivuista ei koskaan tule tukkia.

  10. Ei ole tarkoituskaan mitään tukkia. Ne siinä kuvassa jo ovat edustettuna. Kuitenkaan mikään ei estä harjoittamasta kaksikerrosmetsää ja kasvattaa koivua hyvään kuitukokoon alla. Ja sen jälkeen kaikki kerralla nurin ja uudistus.Sinne ei jätetty mitään kempurakoivuja vaan ne parhaat suorat ja hyväkasvuiset harvakseltaan. Väittäisin sen jälkeisen näkymän olevan yksi kauneimpia metsän muotoja suomalaisissa metsätyypeissä. Sen koivun kokokin on jo osittain valmiiksi kuitukoon koivua jo nyt ja uskon että sitä tulee nopeasti lisää. Aion hiukan vielä tuhkalannoittaa niin pahemmissa turvekohdissakin tasoittuu koko.

  11. Ja MJO:lta kyllä rohkeaa väittää tuon kuvan perusteella ympäröivän metsän tilasta. Tuo kelo on aivan rantaviivassa ja siitä jo parikymmentä metriä sisälle metsään on lähes puhdas männikkö josta onkin nyt lähes kaikki koivu joukosta pois raivattu. Metsää on käynyt kyllä aivan paikallinen metsien tuntija jopa paikanpäälläkin kehumassa hyvässä kasvuasennossa olevaksi ja kiireellisen harvennuksen olevan oikea aika. Nimenomaan eniten tällä rantakaistaleen koivikolla, männikössä ei edes paljon harvennettavaa ole. Ehkä jokunen liiankin roheesti kasvanut iso-oksainen susipuu. Toki olen jonkinverran pystykarsinut niitä ohitellessani. Lisää kuvia tässä kevään mittaan sopivilla ilmoilla ja kunhan kiireempi raivaus vähenee.

  12. Kyllähän nuo toisen kuvan alikasvoskoivut syövät Tulevien tukkimäntyjen eväitä, mutta kun on vihkiytynyt kuitupuun ja polttopuun kasvattajaksi, niin siihen rooliin tuollainen sopii ihan Jees. Kumpikaan kerros ei kasva täysillä.
    Tuo koivun lihvikko pitäisi raivata alas ja kantokäsitellä Glyfosaatilla, niin siellä ei tarvitsisi jatkuvasti ravata.

  13. Jos männynlatvojen taipuminen itää kohti johtuu Hrjavallan myrkyistä, niin onpahan se aika valtava myrkynkylväjä!
    Taikka sitten Ruotsinmaalta tulee hirvittävät saastepilvet. Koko Länsi-Suomen rannikko on Vallitsevien tuulten pieksämänä kallellaan Itään, tuuli on samoin pitänyt huolen, että puut ovat lyhyitä tattaroita, joiden runko ei yleensä ole suora.

  14. Syövät kovin vähän valmiin männikön eväitä. Kyllä koivu antaa tuolla alla hyvät lisäpointsit aikanaan noin kymmenen vuoden sisään. Ja nuo latvojen taipumiset ovat kyllä paikallisten tehtaiden aiheuttamaa historiaa joka on nyt huomattavasti puhtaampaa tulevaisuutta. Eikä nuo männyt kyllä ole mitään lyhyitä, lievästi vielä laihoja kyllä. Toki ne olisi päätehakkuussa olleet nytkin halukkaita mutta en halunnut isoa aukkoa koska naapurin puolella jo on aika iso aukko ja tämä olisi jatkoksi saanut melkoisen lisäalan aikaan. Myös tulevaisuuden rajan erottaminen selkeämpää kun naapurin männikkö nousee ensin hiukan omaan mittaansa.

  15. Gla

    Jos toisen kuvan koivikko on huomattavasti harvempi kuin kuvassa ja ollaan mustikkatyypin kasvupaikalla, tuskin koivikko pahasti harvan männikön kasvua hidastaa. Silti 10 m3 kuitupuuta tukkipuuston alla ei paranna kannattavuutta yhtään, todennäköisesti päinvastoin. Mutta oli suuntaan tai toiseen, merkitys on pieni ja siten keskustelun aiheena joutava. Luontoarvojen kannalta sekapuusto on kyllä hyvä asia, mutta sitä ei kannata perustella taloudellisuudella. Tässä tapauksessa kylläkin hyvä esimerkki siitä, ettei luontoarvoista huolehtimisen tarvitse aiheuttaa suuria kustannuksia.

    Mikä tuo kasvupaikka muuten on tai mikä olosuhteissa tekee sen, ettei alle ole tullut kuusta, ainoastaan koivuja? 700 kuusta mäntyjen alla olisikin hyvä juttu metsätalouden kannalta, eikä se luontoarvojenkaan osalta huono juttu olisi.

  16. Jesse: Ja MJO:lta kyllä rohkeaa väittää tuon kuvan perusteella ympäröivän metsän tilasta.

    Se Jesse tosi. Kuvasta on tosi vaikea väittää esim. millainen metsä on kuvaajan selän takana.

    Jesse, en kommentoinutkaan ympäröivästä metsästä. Pelkästään kuvassa näkyvästä metsästä. Minusta tuossa ”kelo kuvassa” näkyy hoitamaton ja pilalle riukuutunut koivu pöheikkö.

  17. A.Jalkanen

    Keloja ja kuolevia puita tarvitaan muuten, paitsi lintujen pesäpaikoiksi, myös niiden ruokailupuiksi, koska myös monet hyönteiset suosivat lahoavia puita. Myös pölyttäjähyönteiset, jotka ovat maataloudelle hyödyllisiä. Toisin sanoen, pelkkä pöntötys ei riitä: metsässä pitää olla oikeasti myös lahopuuta.

  18. Jos metsä on kohtuullisen hyvin tai hyvin hoidettu ja arvokasvukunnossa, se kasvaa puuta juuri niin paljon / ha, kuin se kasvupohja pystyy kasvamaan.
    Jos aluspuuna hieskoivut kasvavat vaikka vain viisi kuutiota /ha vuodessa, niin on takuuvarmaa, että se valtapuusto, jota kaikki puuntuottajat haaveilevat kasvattavansa, antaa lisäkasvua 5 M3/ vuodessa vähemmän, kuin että alusta olisi tyhjä.
    Tulee uskomattoman arvokkaita ”poltinpuita”.

  19. Gla

    Jees aikoi ottaa tuosta 10 vuodessa koivujen avulla 10 ylimääräistä kuutiota. Kun tällä hetkellä koivua on ehkä pari kuutiota, on niiden ennustettu kasvu juuri sitä mitä valopuun kuuluukin alikasvoksena kasvaa. Ei käytännössä yhtään mitään. Vaikutus tuollaisten mäntyjen kasvuun on lähinnä teoreettinen, kun minimitekijänä on monissa rungoissa lähinnä neulasten määrä. Kiinnostavampi kysymys on se, miksi männikkö on noin harvaksi hakattu, kun latvuksesta päätellen se on pääosin melkoisen tiheänä kasvanut, eikä kasvu 10 vuodessa tuosta paljon ehdi elpyä.

  20. Sitä minä taas en tiedä miksi männikkö on harvaan hakattu. Se on silloin 25-30 vuotta sitten tehty ja siitä en sen enempää tiedä. Minusta kuitenkin sillä on ehkä haettu juuri kasvua koska turvealaa ja hiukan karuhkoakin. Jonka vuoksi ei kuusta ole kuin hiukan jossain paremmissa kohdissa alla. Ja se alue nyt ylispuuhakataankin jossa kuusentaimikkoa on alla. Kun tuo harvuus kuitenkin on myös edesauttanut luontaista taimettumista sekä kuuselle että hieskoivulle ei sitä aleta haaskata vaan tuo melko hyvin pitäisi säästää alikasvua myös hakkuussa.

  21. Kunhan tuo joskus hakataan koitan kuvilla kertoa tuliko siitä mitään metsän mahdollisuuksia.

  22. Gla

    Puolukkatyypin kasvupaikalla koivua alikasvoksena… Pyörän voi yrittää keksiä uudestaan, mutta silloin siitä tulee neliö. Onko se alkuperäistä parempi, se on taas oma juttunsa.

  23. Kyllä siellä näytti paremmin mustikka kasvavan kuin puolukka ja näyttääpä siellä koivukin kasvavan hyvin. Toki olen tuon vanhoilla suotyyppisillä saroilla huomannut ennenkin. Joillain on jäänyt elämän metsäkoulu vielä hiukan vaiheeseen.

  24. Gla

    Oletin sen olevan puolukkatyyppiä, kun karuhkosta puhuit kuusen puuttumisen syynä.

  25. Mustikka tai puolukka eivät ole opaskasveja. Nuo Jeessin tiedot – taidot ja asenteet ovat niin vinksallaan, että hänet pitäisi nollata ja pistää peruskoulun ekaluokalta aloittamaan tuo järjen hyväksikäyttö. Sitä ennen kyllä apukoulu.

  26. Kuka niitä on opaskasveiksi väittänyt? Minulle mustikka on mustikka ja puolukka ihan se ihtensä mutta jopa molempiakin sieltä tuli syötyä. Jopa tänä kesänä vaikka täälläpäin ei paljon muualla niitä mustikoita juuri ollutkaan. Mutta tyypillistä kanervaa kasvavaa turvealaa on sarka tuosta kuvan ensimmäisestä poikittaisojasta eteenpäin kuvan vasemmassa laidassa. Alkupäässä esiintyy vielä marjakasvillisuutta ja sekaan sai syödä vaikka juolukkaakin. Sitten muuttuu vain kanervaa kasvavaksi ja näitä kukkasen valkoisia höttöjä oli välillä ilmassa sakeanaan. En aio ottaa mitään maanäytteitä joten se keskustelu onko maa oikeaa tahi väärää jonkun puulajin kasvatukseen ei etene ainakaan niin että tulee jollekkin oikeassaolemisen tuskaa.

  27. Muutama mustikanvarpu ei tee tyypistä MT:tä. eikä muutama ketunleipä tee OMT:tä.
    Mutta olet siinä hajulla asiasta, että hieskoivikkokin parantaa maan viljavuutta, jos sen lehvästö pystyy peittämään maanpintaa tarpeeksi. lehtien alla kenttäkerroksen elämä muuttuu ja se kokonaisuutena nopeuttaa ”Muuttuman ” syntymistä.
    Heikkolaatuiset, hontelon männyt eivät sitä oikein pysty tekemään, eli kyllä kuvan metsä on lähellä vajaatuottoista.
    Mitä on ne kukkasen valkoiset hötöt? Mistä kasvista ne ovat peräisin, mainintasi on epäselvä – kuin iltalehdestä otettu.

  28. Gla

    Tarkoitatko Jees tällaista kasvillisuutta:
    https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/tupasvilla/

  29. Aivan oikein Gla!

  30. Jessikö investoi tuollaiseen metsään vaikka pörssistä sais 8% tuoton ilman metsässä könyämistä. Nuo männyt ei muuten tuosta ihan lähivuosikymmeninä vahvistu, kun oksistoa on pieni tupsu latvassa. Koivut eivät noiden kasvua estä vaan vähäinen neulasmäärä.

  31. Nuo männyt ovat kyllä heikkoja esityksiä jotka kuvassa näkyvät. Tänäänkin kuitenkin raivasin alaa jossa männyt olivat oikein hyvässä kasvussa ja vain noin kolme-neljä metriä kuivattaneet alaoksiaan. Hieskoivun alaslakaisua pääasiassa tänään. Aika vähän oli edes poltinpuukokoa niissä nyt. Sellaisella puolella mäkeä olen. Aika sakeasti oli edellisen raivauksen jälkeen versonneet. Mutta helppo ne nyt oli kyllä kierauttaa kertakaasulla kaikki samasta ryppäästä aina nurin. Itse metsätien kääntösilmukan ympärillä olevaa lähes puhdasta männikömäen alaosaa nyt.

  32. Tuon kakkoskuvan näköisen metsän tuulikaatoja kerran olimme tekemässä erään Veijon kanssa. koivut olivat lehdettömiä, mutta lunta oli noin puoli metriä. Tuulen kaatamia mäntyrunkoja oli muutaman kymmenen metrin välein. Alue piti haravoida, joten kävelimme rinnakkain parinkymmenen metrin päässä toisistamme. Pulkka perässä, jossa oli kaikki varusteet.
    Oli tosikova savotta. Kauimmaiset puut olivat kahdeksan kilometrin päässä. Se savotta kesti pari viikkoa. Tehtiin kimppaan noin sata runkoa päivässä. Lumen päällä oli kirsi, jonka läpi jalka pitä iskeä joka askeleelle. Yhtä kamalaa savottaa ei ole minulla tainnut olla.
    Tuollaisissa savotoissa pitää kaluston olla kunnossa ja kulutusosat mukana. Niitä ei lähdetä hakemaan autolta.

Luonto Luonto

Kuvat