Näin onnistuu männyn kasvatus ainespuumittoihin ensiharvennukseen mennessä. Ylitiheyttä on vältetty eikä ole tarvinnut edes raivata ennakkoon.
Näin onnistuu männyn kasvatus ainespuumittoihin ensiharvennukseen mennessä. Ylitiheyttä on vältetty eikä ole tarvinnut edes raivata ennakkoon.
Metsänhoito
Hieno männikkö, olisi erinomainen lannoituskohde..
Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, lannoitustakin on tiedossa.
Hyvältä näyttää. Vaatii tietenkin männylle sopivan maapohjan.
Vastaavanhan pitäis onnistua muillakin puulajeilla?
Onko ko. alueen uudistamis- ja hoitohistoriasta ennen ensiharvennusta tarkempaa tietoa?
Ihan perus Finsilvaa. Näitä täällä riittää. Ihan lähellä niitäkin kuvioita ,joiden ennakkoraivauksia kovasti paheksuttiin. Hirmuinen poru muutaman rajapuun raivaaamisesta maahan. Määrä kuitenkin niin pieni ,että kannatti hakattavien runkojen keskijäreyden kasvattamiseksi.
Kuvassa latvusmassakin on jätetty sinne ,mihin se kuuluu. Ajourille ja urien väliin ravinnetilannetta tasapainottamaan. Kun maaperä ei ole kovin rehevää , latvuksia ei ole syytä kerätä.
Niin kasvupaikalla tuossa olennainen osuus. Meidän nurkilla ei ensiharvennukset ilman ennakkoraivausta ole kyllä muutamaa pientä laikkua lukuunottamatta missään mahdollista laadukkaasti…oli sitten tehty mitä vain taimikon perustamisen jälkeen. Mutta harventaja on tuon kuvan perusteella osannut asiansa.
Eikai harvennuksilta latvuksia kerätä ikinä, kokopuuta joskus. Ennakkoraivauksen tarve riippuu mm. siitä koska viimeinen taimikonharvennus on tehty.
Hyvin tutun näköistähän tuo on, kun ollaan karuilla kivisillä ja kallioisilla pohjilla. Viereisessä rehevämmässä notkossa voi olla jo aivan toinen puulajikin.
Kylläpä noin.
M Riikkilä esiintyy ML videossa, jossa terottaa taimikkoharvennusvaiheen tarkoituksenmukaisuutta latvuston, juuriston ja laadun takeena: kädet levitettyinä täytyisi sopia tarpomaan… No, sekö onnistuu 3-4000 rungon tiheikössä??
Tein omalta kohdaltani tarkistusmittauksen sylen leveydestä . Jäi alle kahteen metriin . Mikäli istutustiheys on oikea eikä sylen mittaa lähemmäs toisistaan jätetä taimia, on kasvatustiheys reilusti alle 3000/ha.
Onnistui täysin myös tiheän taimikon kasvatus. Kunhan Th ja eh tehdään ajoissa ei ole mitään ongelmaa kasvattaa tarvittaessa 3000-4000 kpl tiheydessäkin.
Taidan olla aika töppö-käsinen, kun en saa kädet levitettynä mitaksi kuin 160 cm. Se tekee tasavälein 4000 kpl/ha. 180 cm tekee 3000 kpl/ha.
”..ja eh tehdään ajoissa ei ole mitään ongelmaa kasvattaa tarvittaessa 3000-4000 kpl tiheydessäkin…”
Minkä edun tarvittaessa jupesa saat? Mikä on poistettavien puiden järeys eh:ssa 4000 tiheydessä?
Kelpasi hyvin e-puuksi ja jäljelle jäi hyvä kasvatusmetsä. Se riittää minulle.
Männyntaimikon tiheää alkukasvatusta harjoitetaan ymmärtääkseni lähinnä hirvien takia, toinen hyöty on laadun parantuminen kun alaoksat eivät kehity paksuiksi ja kuolevat aikaisin.
Tuskin niitä hirviä varten tarvitse taimia ylitiheydessä kasvattaa. Ei ole kasvatettu tässäkään ,vaikka taimikkovaiheessa hirviä oli todella paljon tällä seudulla. Olen vuosia tilannetta seuranneena eri puolilla maakuntaa päätynyt siihen tulokseen ,että suositustiheydessä kasvavissa ja lehtipuista vapaissa männyn taimikoissa ei hirvi viihdy. Viihtyvät sitävastoin ylitiheissä lähes varmasti jopa ilman lehtipuiden tuomaa lisää houkuttelevuudessa. Pikkuisen on sellainen kutina ,että ylitiheys alentaa taimien kasvukyvyn ohella myös kykyä tuottaa kasvuston makua heikentäviä haitta-aineita.
Suorittava kertonut jo aamulla iltasadun.
Juuri näin! Suorittavan jutuissa on mukana hyvin paljon uskoa ja toivoa realismin korvikkeena. Kun ollaan oikeasti hirvien talvilaidunalueilla, ei silloin usko ja toivo riitä, vaan tarvitaan menetelmät, joilla saadaan syntymään männikkö hieskoivikon ja kitukasvuisen kuusikon sijaan. Aivan liikaa edelleen istutetaan kuusta väärille maapohjille jopa suoraan kuusikon jälkeen, koska ei olla valmiita varmistamaan nuoren männikön alkukasvatusta. Tätä on nähtävissä jopa suurten toimijoiden metsissä.
Kuva sattuu olemaan juuri hirvien talvehtimisalueelta.
Eikö suorittava sinuakin ihmetytä, miksi sinun jutuissasi onnistuneiden mäntytaimikoiden alueella on vahva aina hirvikanta, mutta metsästysalueilla tyhjiö.
Kuvan taimikon alkuvaiheen aikana hirviä oli järkyttävän paljon. Kantaa on pudotettu niistä ajoista rajusti. Taiimivaiheen runsas hirvikanta ei ole tässäkään tapauksessa estänyt kunnollisen nuoren metsän kehittymistä. Monessa tapauksessa hirvien vaikutusta on liioiteltu vahvasti ja panikoitu suotta .
Eiköhän satojen hehtaarien metsienkäsittelyt yli 30 vuoden aikana eri puolella Suomea anna pikkuisen enemmän perspektiiviä kokonaistilanteen hallintaan . Yli 50 vuotta olen seurannut myös hirvien käyttäytymistä metsästyksen tiimoilta. Metsää omistaessani hain aikanaan jopa hirvahinkokorvauksia ,mutta hakemus tuli ihan perustellusti bumerangina takaisin. Vahingot osoittautuvat mitättömiksi ja muutaman vuoden päästä ei vahinkoja edes huomannut. Tämä tilanne on monen muunkin kohdalla ,mutta panikoidaan porukalla ,kun on päästy vauhtiin. Toki talvehtimisalueilla saattaa esiintyä oikeitakin tuhoja.
Kuvan palstan tuntumasta laskettiin pahimmillaan yli 200 hirven lauma talvehtimassa. Tilanne kesti useita vuosia.” Roiskeita” on varmasti yltänyt tähänkin, mutta harvennuksen jälkeen ei kukaan voi enää osoittaa mitään vahinkoja tapahtuneen.
Vai että ihan 200 hirven lauma… Joo joo taas.
Suorittava voisi joskus laittaa kuvia myös niistä varsinaisista talvilaidunalueista. Niissä kun ei juurikaan mäntyjä nyt kasva.
Ja kun on sekä talvi-että kesälaidunpaikka, karuimmalla kohdalla kuviota ei ole muuta kuin syötyjä männyn, koivun ja pihlajan 1,5 metriä korkeita kantoja 30 v hakkuusta… Ehkä voisi hakea jotain paahderinnestatusta metson kautta. Mitään kylvöä/istutusta ei voi suunnitella ellei hirviongelmaan löydy ratkaisua. Tilanne ei ole muuttunut huolimatta ystävällisistä vinkeistä metsästysseuralle. Ehkä kuvion etäisyys lahtivaja/metsästysmajaan on liian pitkä,n.1km hyvää metsätietä pitkin. Tosin etäisyys ei ole haitannut nuolukivien ja ruokintapaikkojen ripottelua ilman lupaa.
Kuulkaapa keskustelijat ihmeellistä asiaa. Olen lähes samoilta Keski-Suomen seuduilta kuin Suorittava, epäilen ainakin niin olevan. Muistan, kun rhy:n vuosikokouksessa silloinen riistapäälikkö kertoi samoja huimia lukuja tuon seudun laskennoista. Noissa kokouksissahan keskustelu keskittyy kalvosulkeisineen aina pelkästään hirviin, vaikka muutakin riistaa soisi käsiteltävän. Samoihin aikoihin laskettiin oman hirviporukkani alueet. Sieltäkin löytyi sattumoisin 2 700 ha alueelta 38 hirveä. Samanlaisia nuoria männiköitä on sielläkin niiden vuosien jäljiltä kuin Suorittavan kuvassa.
Eipä ollut juurikaan tuota pinta-alaa suurempi alue ,josta ne yli 200 hirveä laskettiin lentokoneesta käsin. Tämäkin kuvio mahtuu siihen ruutuun.
Ja keskustelun taso senkuin vain nousee..hu hu
Epäiletkö määriä? Meilläkin parinkymmenen kilometrin päässä kuvan palstasta ammuttiin lähes vuosikymmenen verran vuosittain 5-6 hirveä tuhatta hehtaaria kohti.
Vuonna 1996 hirvikanta oli aallonpohjassa. Koko paikkanunnalla/ 44000 ha ammuttiin vain 14 hirveä. Kuusi vuotta myöhemmin 190. Meidän seuran lukemat 1996 olivat aikuinen ja kaksi vasaa . Vuonna 2003 kaadettiin 27 hirveä 4000 ha:n alalta ja monta vuotta yli 20. Se aika opetti ,kuinka tehokas hirvi on lisääntymään ,jos ote vähänkin herpaantuu. On ikuista tasapainoilua pitää hirvikanta sen kokoisena ,että harrastus kiinnostaa ja vahingot pysyvät kohtuullisena. Vaarallisinta on se ,että metsästys lakkaa kiinnostamasta laajemmassa mitassa. Muutamassa vuodessa hirvikanta tuplaantuu ja triplaantuu ,jos ei ole osaavia harrastajia pitämässä kantaa aisoissa. Tämän palstan arvostelijoiden raadista ei siihen joukkoon ole ainesta yhdestäkään.
Ei tietenkään ole sehän on selvä mutta hyvä keino olisi kanta kerralla ampua niin alas naaras voittoisesti että kannan hallinta olisi helpompaa. Keinoja kyllä olisi jos niitä käytettäisiin mutta hirvimafia pitkälle estää sen.
Ei kannata puhua mistään hirvimafiasta. On kyse inhimillisistä arviointivirheistä ,joiden tuloksia myöhemmin paikkaillaan. Naarasvoittoisesta verorotuksestakin muistutetaan tämän tästä ,mutta ratkaisevaa ovat metsästäjien päätökset ,minkä eläimen kohdalla liipaisinta painavat.
Hirvikannan alentuessa korvataan mieluummin uroksilla kiintiövasat ja vasojen vähentyessä ei ammuta naaraitakaan pitkään aikaan. Näin on tapahtunut tähänkin asti ja tapahtuu myös jatkossa ihan metsästäjien omalla päätöksellä. Kun kanta alenee , varovaisuusperiaate korostuu.
Mutta asiaan palatakseni hirvivahingoista kerrottaessa kannattaa pitää maltti mielessä. Vahinko ei välttämättä ole aina kovinkaan paha ,mutta sitä korostamalla saadaan ihmiset yleisesti tekemään vääriä päätelmiä puulajivalinnan suhteen . Ruotsissa ongelmaan on jo herätty. Siellä kehotetaan lisäämään männyn viljelyä. Kuvan männikkö ja lukuisat vastaavat ovat selvinneet taimivaiheesta kunnialla huomattavasti nykyistä suuremman hirvikannan aikana . Miksi siis pelotellaan edelleen yleisesti tilanteen olevan mahdoton männyn kasvattamisen kannalta? Tulee kyllä muuttumaan sellaiseksi ,mikäli männylle uudistetaan aina vain vähemmän ja vähemmän.
Olen kyllä osaltani uudistanut kaikki männylle soveltuvat maapohjat männylle, mutta kaikkein eniten olen siitä saanut suorittavalta moitteita. Jos olisin nekin alueet iskenyt kuuselle, olisin säästynyt moitteilta.
Yhtään ainoaa männyntaimea en enää istuta, paikallinen yhteismetsä on päätynyt samaan ratkaisuun.
Turha istuttaa hirville rehua.
Täällä puolestaan ei kannata jättää yhtään männyn tainta istuttamatta…ainakaan hirvien takia.
Puunkorjuun kustannukset nousevat aina keskusteluun, mutta puunkasvatuksen kustannukset eivät niinkään. Mitähän mahtaisi maksaa männyntaimikolle 10 vuoden Trico -käsittelyt ostopalveluna? Koivuille riittää 5 vuotta, mutta niille käsittely on tehtävä kaksi kertaa vuodessa.
Näissä männiköissä ,joista olen lähettänyt kuvia ja joiden taimivaihe ajoittuu hetkeen ,jolloin hirvikanta oli kaksin- ja paikoin jopa kolminkertainen nykyiseen verrattuna, ei ole käytetty pisaraakaan Tricoa hirvien tekemät vahingot ovat pysyneet kohtuullisina pelkästään onnistuneiden hoitotoimien ansiosta. Toki Tricoa voi käyttää ,jos siltä tuntuu.