Eri-rakenteinen taimikko

Alikasvos kuusia, runkoluku on riittävä täystiheäksi taimikoksi, askaruttaa vain pituuserot taimissa.
Kuinka suuren vaihtelun sallisitte kuusen taimien pituuden välillä, kun tavoitteena kuitenkinkin jokseenkin tasarakenteinen metsä ilman huomattavia kasvutappioita?
Kaiken kokoisia löytyy 0,3 – 7m haitari.
Entä jos jättäisi ryhmiä hieman pidempiä taimia?

Kommentit (18)

  1. Scientist

    Jätä vaan. Monimuotoisessa metsässä pituuseroja, kerroksellisuutta ja tiheyseroja.

  2. Juniori

    Ehkä raivaan kuvion eteläreunasta kaikki pitkät pois (en tiedä vielä mikä tulee olemaan pitkän raja) ja jätän pohjois reunaan pitkät taimet pystyyn, väli hieman porrastaen.

  3. jussi003.jl

    Ei haittaa mitään. Harvennuksessahan sitä saa pituuserot tasoiteltua kun ottaa päältä ja alta. Männyntaimiakin näkyi ja olivat joitain metrejä isommista kuusista joten eivät latvat hankaudu kuusen oksiin. Ihan hyvä tulee.

    Harmi kun nuo koivut on varmaan kantovesoista lähteneet? Ne vois poistaa jo nyt jotteivat muutaman vuoden kuluttua hankaa kuusien tai mäntyjen latvakasvua pois. Turha odotella jos on aikaa ja energiaa tehdä jo nyt. On raivaussahalla yks silpaus kun on koko vesaryhmä nurin. Kuin että myöhemmin tehdä peukalon paksuisena.

  4. Hyvä metsä tuosta tulee.

  5. Juniori

    Mikä on mielestänne hyväksyttävä vaihteluväli taimien pituudessa?

  6. Kuusella sillä ei ole mitään merkitystä, isot kasvaa nopeammin isoksi ja pienet joille ei valo ja muut tarpeet riitä, jää pieniksi. Itse kasvattaisin isoja, ja pieniä pois, jos ne häiritsee. Jos ei häiritse, nekin kasvaa joka vuosi.

  7. Kuvahan kertoo, että jotkut asiat on joskus laiminlyöty. Ei hoidettu taimikko ole tuon näköinen, mutta jotain on tehtävissäkin.

  8. Juniori

    Siis kyseessä luontainen alikasvos taimikko. Pari vuotta sitten istutettu männyn taimia muutamiin reikäkohtiin. Päällä oli mäntyjä harvassa asennossa.
    Tästä johtuu taimikon eri-rakenteisuus. Päätehakkuun jälkeen alikasvos kuuset hypänneet kovaan kasvuun, pitkiä vuosikasvuja.

  9. Myhistyksen toimia seuraten kyllä yksittäiset etukasvuiset poistetaan ja ryhmät taimikkoharvennetaan. Vesakko matalaksi ja aukkoihin raudusta. Hyvin näkyy pelittävän.

  10. No voi toki jostain taimiryhmistä pistokokein katsoa, että ovatko nuo terveitä, mutta jos ovat, niin ei sillä eripituisuudella mitään väliä ole. Ei sitä enää 30 vuoden päästä juuri huomaa.

  11. Mitään pistokokeita, sillä mihin taas unohdetaan mä ja rauduksen valonvaatimus? On faktaa, että ko. täydennettävät taimet eivät menesty, ellei riittävää valoisuutta ole. Mitä otettavaa eh:ssa on kuvan tapauksessa ?! Mikä on lopputulos?

  12. Noh. Tuo kuva ei kyllä täystiheydestä kerro. Täydennys olisi pitänyt raudukselle tehdä heti hakkuun jälkeen aukkopaikkoihin. Kangasmaa ja rehevä. Mänty hyvä, mutta talviravintoa hirville. Jostakin syystä koivut säästyvät paremmin. Aloittaisin korjaustoimenpiteet perkaamalla ja säästämällä mahdollisia rauduksen taimia. Jos hakkuussa oli lahoa yli 10 % niin odotusarvo heikko.

  13. Juniori

    Yhdestä kännykällä otetusta kuvasta ei kovin tarkkoja laskelmia kannata tiheydestä tehdä. Kuvan pointti oli ilmaista taimikon eri rakenteisuutta. En lyhyellä kävelyllä löytänyt yhtäkään yli 2,5m väliä johon ei havupuun taimea osuisi, osa alikasvos kuusista tiheissä ryppäissä. Osa taimista on suurelta osin lumen alla ja osa usean metrin mittaisia.
    Maapohja on ojitettua kivennäismaata jossa ohut turvekerros. Korkeintaan keskiravinteista MT:tä ei lähelläkään OMT:ä.
    Silloin runkoluku menee alle 1500 jos raivaan kaikki yli 1,3m pitkät alikasvos kuuset pois.

  14. Ne kuuset, jotka ovat nyt suurimpia, ovat todennäköisesti suurimpia myös 30 v päästä, koska nuo eivät näytä mitenkään kärsiviltä. Ei niiden poiskaatamisesta ole mitään muuta kuin haittaa. Maaperä on kuuselle ihan riittävä ja lahoavasta turpeesta tulee ravinnetta vielä jonkinkin aikaa.

    Hieskoivuja ja pienvesakkoa voi tosiaan vähennellä ja isojen kuusien ryhmiä perkailla. Se on sitten oma kysymyksensä milloin keskipituus ylittää 70 cm eli milloin on tukikelpoinen. Oliskohan mahdollisesti syksyn 2026 tai kevään 2027 hommia?

  15. Kuten kuvan edessä oleva mutkainen kuusi osoittaa, edes puhtaassa kuusentaimikossa pienet puut eivät selviä tukkilaatuun.Mä ja koivun altatäydennyksenä ne ei semminkään.Tavoitehan on suunnilleen tasamittainen täystiheä laatutaimikko ja Ratkamias on siinä oikeassa. Etukasvuiset leviävät kyllä entisestään ja tila pienenee muilta.

  16. Minäkin jätin alkuun alikasvoskuuset ja jotain muutakin aukolle ajatellen, että ei haittaa. Puolen metrin kuuset tuossa kohdin tekee todella erirakenteiseksi metsän myöhemmin ja noiden kuusten ympäriltä 4 m säteeltä saa kaiken poistaa. Myöhemmin saattaa havaita, että ensimmäinen 8 m lahoa. Varjostus myös vaikuttaa pidemmälle. Olen sittemmin käynyt raivurilla jokaisen aukotetun hehtaarin heti hakkuun jälkeen.

  17. Niin, kuten sanoin, taimiryhmistä mistä on vara ottaa, voi tehdä pistokokeita ja katsoa onko lahoa. Jos ei ole, niin tuskin sitä enää myöhemminkään niihin alikasvosperäisiin kuusiin siunaantuu.

    En nyt ymmärrä mitä vaarallista siinä on, että 4 metrin säteeltä saa kaiken poistaa. Pitäisikö olla huolissaan siitä, monenko metrin säteellä toisistaan puita poistetaan vaikka kakkos- tai kolmosharvennuksessa? Tarvitseeko niiden päästä halimaan toisiaan?

  18. Itse olen jättänyt uudistusaloille alikasvoskuusia jos on sopivia ryhmiä ollut. Muun alan kun mätästää, istuttaa ja hoitaa, niin yllätyksekseni ne valmiiksi 2 metriset puut onkin taimikon lähestyessä ensiharvennusta ihan saman kokoisia, kun ne istutetut taimet. Toki se vaikuttaa myös, että kasvaako alikasvoskuuset tiheässä.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat