Kommentit (35)

  1. Joo, hyvin on kuusetkin kasvaneet mutta tyvimutkaa varsinkin molemmissa suurissa kuusissa. Niistä voi tosin tehdä leikkoja ja halkoja . Nyt on energian hinta korkeella joten eipä huolta.

  2. Onko kivikkoa, kun on noin muhkurainen maanpinta?

  3. Visakallo

    Kuvien perusteella näyttäisi otolliselta lannoituskohteelta, harmi vain, että niiden hinnat karkasivat. Lannoittamalla lähtisi tuo harmaus rungoista ja tulisi punerrus tilalle. Tyynenä kesäpäivänä Jesse voisi käydä kuuntelemassa ritinää kun kuuset kasvavat!

  4. Onhan siellä tuollaista pökkyrää. Ei siellä kiviä kauhiasti pinnassa ole. Kertaakaan ei ole terä kiveen kilahtanut. On aika tasan sekä harmaita rungoltaan että punertavia. En oikein ole kyllä tietoinen mistä johtuu. Kun samaa ikäluokkaa pitäisi olla. Mitään tyvimutkaa ei oikeasti ole. Ei ainakaan silmälle noin maastossa. En tiedä miksi kuva vääristää hiukan.

  5. Kaksi aivan rinnakkaista lähekkäin kasvavaakin saattaa toinen olla harmaapintainen ja toinen punertava. Outoa, en ole aiemmin metsissäni huomannut tuollaista.

  6. Just joo. Yksi kuva on jäänyt reissuun näköjään. Mutta samankaltaistahan tuo paitsi että paikoin todella taajaa. Niistä vain kuvaaminen hankalaa. Koivut ovat paikoitellen aika sopivasti harvennettu e-puuhakkuussa joten niitä kohtia voisi putsata lähes pelkälle koivulle. Vaikka kasvu hiukan perässä kuusiin onkin. Kuusista saa tukkia jo mukavasti kuitenkin.

  7. Eppäilen kyllä vahvasti, että nuo isommat kuuset olisivat syntyneet avohakkuun jälkeen. Kyllä niillä ikää on enemmän kuin 27 vuotta.
    Sangen epätasaista on Jeessin metsä, sanoisin, että vajaatuottoista, jos vertailukohteeksi saisi viljelykuusikon samanlaisella pohjalla.
    Kuusten tyvien muodoista päättelisin, että ne ovat vinossa kasvaneet nuorempina ja tyvissä on se ns tyvimutka.
    Sen verran levottomia kuusenrunkoja ovat, että en ostaisi sahattaviksi puiksi, jos olisi vaihtoehtona normaali runkomuodon omaavaa kuusitukkia. Pienikokoisiakin ovat – vielä.
    Kyllä tuolla tavalla kasvaneen metsän omistajan on syytä pitää suhteet Osuuskunnan ostohenkilöihin kunnossa, kun markkinatilanne vähän rauhoittuu, niin tuollaiset rungot päätyvät kuitupinoon.

  8. Ensin epäillään ikää liian nuoreksi ja sitten väitetään pienikokoisiksikin. Olisko hiukan ristiriitaa vai vain asiantuntemattomuutta havaittavissa. kyllä noista kaksi tukkia tulee aivan heittämällä. Ja kuten mainitsin aukosta on lähdetty. Päätehakkuun teki edellinen omistaja ja päästä päähän oli hyvä näkyväisyys pitkänmallisella aukolla. Sanoin jo aikaa että kuusikohdat ovat luontaista tuotantoa ja luontaiseen kuuluu epätasaisuus. Nuo valiot ovat niitä joita sieltä puskista kaivelin laatu edellä. Se näkymä tasoittuu nyt kun kakkosharvennus tehdään. Isot ja pienet pois on minun ehdotukseni. Tehdään valtakoosta se metsä.

  9. Esim. kakkoskuvassa ekan harmaan molemmin puolin on se tavallisin koko eli sanotaan 13-20 senttinen rinnankork.lpm. Sitä löytyy aika tasaisesti. Mutta katsotaan nyt millainen motokuskikin sieltä tikkaa. Jotkut ovat heti mukana, toiset tuijottaa hakkuuohjetta. Jota epäilen kyllä olevankaan. Oli senverran nuorisoa osto vielä.

  10. Gla

    Luontaiset kuuset, jotka joutuvat heinikossa taistelemaan, ovat usein tuon muotoisia. Itselläni on joissain kohteissa samaa ongelmaa.

  11. Isot ja pienet pois niin mitä sinne sitten jää? Siinä sitä on kuskilla ohjekirjasta etsiminen.

  12. Sinne jää se keskikoko eli 13-20 senttiä rinnankorkeudelta. Mutta katotaan nyt. Pitää todella katsoa niiden kattavuus vielä tarkemmin. Niissä kyllä kasvupotentiaalia olisi. Ne ovat kaikki punertavarunkoisia, elinvoimaisen näköisiä. Nuo harmaat korput ainakin pois. Saattaa olla lahovikaakin koska edelliseltä omistajalta jäi 30m3:ta laholumppia jotka myin silloin. Terveempää metsää tietysti aina hakuun. Harmi kun se yksi kuva oli ilmeisesti liian ”iso”. Siinä olisi paremmin nähnyt raivauksen jälkeistä.

  13. On noissa 1. kuvan kuusissa tyvitukeissa mutkat, n. 2-2,5 m kohdilla. Ratapölkkyaihion saattasi saada lyhyestäkin. Ehkä joku niitäkin vielä ostaa vientiin. Tai sitten haloiksi. Firmat tekee yleensä kuitupuuksi . Liian hyviä pätkiä siihen käyttöön.

  14. Visakallo

    Eiköhän tuosta harventamalla ihan hyvä tule. Jesse on oikeilla jäljillä siinä, että tuommoista erikoista puustoa joutuu hakkuulla hieman tasaamaan, eli ottamaan pienien puiden lisäksi myös joitakin isompia pois. Siinä pitää toki käyttää harkintaa, ettei tulisi jatkossa tuulituhoja. Näitähän tehdään puustosta riippuen joko harvennuksen tai ylispuun poiston nimellä. Kokeneelle motomiehelle ihan peruskauraa.

  15. Kakkoskuvan puussa mustakoron alkua?

    Mustakoroa alkanut näkymään nuorissa hyvinkasvavissa kuusikoissa täällä etelässä…

  16. Voi ollla mutta alkunsa ehkä saanut motokuskin kolhinnasta e-puuhakkuun poiminnassa. Kurotteli tietysti lehtipuuryhmiä ajourilta ja ajanut ehkä liian lähelle ja vielä puomikin kolhaissut. Tuollaiset juuri tulevassa hakkuussa pois.

  17. Kerran energiapuu metsä niin aina energiapuu metsä.

  18. Visakallo

    Eipä nyt mollata Jesseä aiheettomasti. Eiköhän tuosta jää harvennuksen jälkeen loppukasvatettavaksi aivan riittävän hyviä puita. Kuten Jessekin on huomannut, metsän kuvaaminen on haasteellista. Sen takia lopetin jo viisi vuotta sitten tänne kuvien lähettämisen.

  19. Gla

    Visakallon kanssa samaa mieltä. Mitä ensiharvennuksen jälkeen jää, sillä on merkitystä. Tuossa on hyväkasvuista ja varmaan riittävästi hyvälaatuistakin puustoa, joten kyllä siitä myytävää jatkossakin kertyy. Eihän edes uudistamiskulut tuota pahemmin rasita. Melkoinen etumatka on kannattavuudessa istutuskuusikkoon, jos edes tavanomaista korkoa, saati joidenkin tavoittelemaa 5% käyttää.

  20. Gla

    Kuvaamisen haastavuus on totra, mutta tuossa nyt vaan on kokoeroja puilla. Niinhän luontaisessa puustossa väkisin on.

    Tänään tulee luontoradiossa juttua valokuvauksesta.

  21. Kyllä tosta harventamalla tulee Jesselle ihan hyvä kuusikko, päätehakkuu 20v päästä

  22. Metsäkupsa

    Jessen kuusikko kasvaa kohisten, harvennuksessa tosiaan pystyy kokoeroja tasaamaan kummasti. Kymmenen vuoden päästä jo tuhtia jäykkää tukkia humisee.

  23. Sori, hiukan huonosti kerinnyt koneelle kommentoimaan kun tuo pojanpoika oli illan seurana ja siihen pitää heittäytyä täysillä. Kun pitää jotenkuten keksiä jotain muutakin kuin se traktori joka on ehdoton ykkösjuttu. Siitä irti pitäminen vaatii kekseliäisyyttä. Mutta hyviä kommentteja, Kiitos vaan kannustuksesta ja mielestäni realistisista arvioista. Tuosta vähän voisi olla kahta mieltä kun sikari meinasi että kerran e-puumetsä, aina e-puumetsä. Jos niitä koivuja ei olisi silloin rajusti kuusikon päältä vähennetty olisi metsä mennyt totaalisesti pilalle. Nyt koivutkin ovat kuusikossa komeita ja pitkiä, suoria ja hyvälatvaisia. Ne kun on valittu paikkoihin joissa ne ovat sopineet olemaan.

  24. Kuvaaminen tosiaan on haasteellista mutta tunnustan toki että erikokoisia puita on mutta joka paikassa on yllättävän kattava metsä ottaen tosiaan huomioon ettei edes minkäänlaista pinnan rikkomistakaan tehty hakkuun jälkeen. Ainoat aukot ovat männikössä joka kärsi rajusti hirviongelmasta alkuvuosinaan. Kun pienet taimennysät syödään totaalisesti monta vuotta peräkkäin alkaa aukkoja muodostua.

  25. Hyvä metsä tästä tulee. Se oli ehkä vähän ylilyönti tämä energia homma.

  26. Tuo e-puuhakkuu silloin toteutettiin aika kroisolla tavalla. Mutta tehokkuus toimi. Joukkokäsittelykoura vain tipautettiin isolla motolla ja järeän ”pilkin” päässä kuusikkoon ja ”ongittiin” aina satsi paikkaansa. Sieltä tuli sitten mukana mitä tuli kouraan ja kuusia lakosi ympäriltä mutta kaveri selvästi tiesi mitä teki. Se näytti hakkuun jälkeen aika karmealta kun oli kuin pieniä käsikranaatteja olisi nättiin kuusitaimikkoon heitelty. Mutta siinäpä se juju, ei tullut kuin ajourat ja nämä pienet raiskioläntit. Nytkin vielä siivosin raivurilla niitä silloin kempuroiksi kääntyneitä kuusia. Kun koivut lähti päältä olikin sitten kuusilla paana vapaa ja kiittivät hurjalla kasvulla. paikoin tasaisemmin, paikoin enemmän kokoheitollista. Nyt eilen raivasin isoa alaa jossa oli aika tasaisen kokoinen kuusikko ja yksittäisiä koivuja jätettynä aika sopivasti joukkoon. Nyt ne ovat siinä seurassa isoimpia ja siitäpä taas valintapulmaa hakkuulle.

  27. ”…Ratapölkkyaihion saattasi saada lyhyestäkin…” Kait Puuki tarkoitti sorvipölkkyjä? Kuusesta…
    Mutta kyllä tuollaiset yksittäiset mötkyt täytyisi eh.ssa rumauttaa kenttään ja pinoon.

  28. Näin varmasti tehdäänkin mehtäukko. Olen samaa mieltä. M-Group tekee lyhyttä sorvipölliä, siis ei huolta. Ja jos lahoa alkaa tästäkin puusukupolvesta enemmän löytyä menee koko iso puusto läjälle.

  29. Ratapölkkyaihioksi kelpaa lyhyempi pätkä kuin sorvitukiksi tarvitaan. Jos mutkaa on alle 3m:ssä niin ei siitä tyvestä tule sorvitukkia.

  30. Ratapölkkyaihiot on mäntyä. Taitavat nykyään tulla yksinomaan balttian maista.

  31. Olen aina luullut että suomessa käytetään pelkästään mäntyä ratapölkkyinä. Eräs kyllästyslaitoksella työskentelevä sanoi että tatapölkky puut tulevat Valkovenäjältä. Suomesta ei tule ollenkaan ratapölkkypuuta, tuli kyllä ainakin -70 luvulla ja en koskaan kuullut että kuusipuusta ois ratapölökkyjä tehty.

  32. Kyllä Harjavallan kuusetkin käy myös ratapölkyiksi, kun ovat rikkipitoisen ilman kyllästämiä jo valmiiksi.

  33. Vanhaa tietoa. Nyt piiput on niin korkealla että rikki ja muut hyveet tippuu vasta muutaman sadan kilometrin päähän. Piipun juuressa kasvaa nyt parhaat rahapuut ja valtakunnan suurin teollisuuskeskittymä.

  34. Kuusen solukko sulkeutuu kuivuessaan, joten siihen ei kyllästysaine uppoa, ei vaikka kyllästämössä käytetään ali – ja ylipainetta. Siksi ei enää kuusia sahata ratapölkyiksi.
    Mutta esim Pori-Haapamäki rautatie tehtiin kolmekymmentäluvulla ja silloin käytettyjä pöllejä ei oltu kyllästetty. Ne olivat kuusta tai mäntyä. Molemmat alkoivat olla pehmoisia ja vaihdettuja viimeistään 70 – luvulla.

  35. Nykysuomeen kai sopisi hyvinkin ettei kyllästetä. Kyllä kolmekymmentä vuotta kestää kuusikin murskeen päällä ratapölkkynä ilman mitään myrkkyjä. Eikö se jo sentään riitäkkin. Niiden vaihto ei kuitenkaan ole aivan järisyttävä toimi. Nythän olisi Pori-haapamäki ratakin helppo kunnostaa kun ei ole vielä liikennehaittaa. Uudesti käyttöön vaan. Palvelisi hienosti metsätalouttakin.

Metsänhoito Metsänhoito