Harsinnan jälkeen.

1950 ilmakuvista katsottuna sekapuustokuvio on todella harvaa. Toimenpiteistä ei varmaa tietoa tähänpäivään muutakun ylispuiden hakkuu n.5 v sitten. Ostotilallani metsät ovat olleet luonnonhoidossa ennen minua.
Ennen raivuuta näytti,jotta mitähän tästäkin saa vaan yllätti positiivisesti. Osaa se luontokin välillä kasvattaa. Sahan kanssa käyn tälläisiä kuvioita maltilla harventelemassa.
Taimikko varhaisperattu vuossitten marraskuussa. Tarvinnee ensivuoden loppukesästä vetää uudestaan ?

Kommentit (13)

  1. Taimikkokuvassa mukava huomata kuinka mänty haluaa mukaan.

  2. Kyllä tuosta komea metsä tulee, kun rangat harventaa, ja antaa sen jälkeen muutaman vuoden kasvaa. Monesti on paljon puhetta, että kaikki alikasvos pitää lyödä maahan ja aloittaa alusta kuusia istuttamalla. Tässä se olisi ollut hulluutta tuossa ylispuiden poiston kohdalla ainakin.

  3. Hei, hyvältä näyttää taimikko. Ei kai sitä sentään parin kasvukauden välein kannata parturoida ellei ulkoilmaasta halua nauttia. Seuraavaksi 5-10 vuoden välillä jo taimikonhoito eli valitset sen 2000 ensiharvennukseen kasvatettavaa yksilöä. Nyt toki olet hyvin varhaisessa vaiheessa perannut että ajoitusta kannattaa miettiä. Itsellä vähän vastaava tilanne ja olen vielä malttanut mieleni. Viimeistään seuraavan kasvukauden jälkeen menen.

    Tuo metsä näyttää ihan hyvältä. Reilusti vaan tilaa lisää kasvaville niin pääsee harventamaan koneellakin.

  4. Olen aika varovainen aliskasvuston raivaaja. Tosiaan kun potkua pohjassa niin mielellään jättää tuhovaraksi näissä mitkä harvennellaan myöhäiseen. Parimetrinen kuusi lähtee monesti liukkaasti, kun pohja on vielä valoisa.
    Toivotaan juu, että vesakko ei ensikesänä paria metriä korkeammaksi pääse. Viimevuonna tuossa oli 2 metrin luokkaa. Kyllä on luontaista kuusta ja mäntyä istutettujen kuusten lisäksi paljon, tuo on ollut vanhaa tiukkaa metsää kun on hakattu kannoista päätellen.
    Taka-alalla tarkkasilmäisemmät huomaavat männyt. Noita jättiläisiä kyllä saisi jättää enemmänkin. En ole ammattilainen,mutta luulen noiden arvon olevan moninkertainen uudistuksessa kuin auton kyydissä.

  5. Onko kovin rehevä pohja kun noin puskee vesakkoa korkeaksi? Jos on mt/omt niin ei taida männyllä saada kovin laadukasta suoraa ja oksatonta runkoa? Viisaammat voi kommentoida tai kannattaa itse tutustua eri maapohjiin ja puulajeihin, varmasti oletkin jo perillä?

    Mistä metsä on sinulle päätynyt? Kiinnostusta sinulla ainakin tuntuu riittävän, se on hyvä!

  6. Moi. Tuossa on varmaan MT tai MT+ suurin osa. Kuitenkin hiekkaista ja soraistakin pohjaa löytyy eli kovin vaihteleva tuo tila ja mäntykin tuntuisi viihtyvän. Savea aika vähän. Korpimaista ollut varmaan tuo taimikkon ala. Jossain kohtaa paksu sammal. Naveroa osin ja ojitusmätästystä. Kosteudesta on ennen kyllä kärsinyt.
    Omt pelloilla tein pienen virheen kun myrkytettiin nokkonen päältä pois vain yhtenä vuonna. Toukokuussa istuttaessa kaikki näytti hyvältä, vaan eipä näytä enää. Tai no, onhan sitä lajien runsautta… ja korkealla 2:ssa kuukaudessa.
    Kyllä metsätalous on koukuttanut jo tovin.

  7. Hyvän työt olet tehnyt. Hyvä metsä tuosta vielä kehittyy. Antaisin kanssa muutaman vuoden kasvaa rauhassa ja sitten katselisin miten on kasvu kehittynyt.

  8. Metsätila päätyi onnekkaasti ostajan ja myyjän kohdatessa ilman välikäsiä. Ammattilainen välissä puolueettomana katsomassa että kauppa pysyy asiallisena.

  9. Hienoa! Onnea tilalle ja omistajalle tuleville vuosille. Itsellä ”vasta” alle 10 vuotta takana ja on ehtinyt jo nähdä vaikka mitä.

    Kyllä hoidettu metsä muuttuu merkittävästi jo 5 vuoden aikana. Sinäkin eksyt jo tuohon taimikkoon ”hetken” päästä, kun ei näe kymmentä metriä kauemmaksi.

  10. Minä kyllä arvostan näitä metsänomistajia jotka ostavat tällaisia ostotiloja ja laittavat ne kasvukuntoon. Olen niin monta vuotta noita rääseiköitä siivonnut että tiedän minkä työn se vaatii. Siinä ei kummoiseen tuntipalkkaan pääse mutta arvostus löytyy tuolta työn jäljestä. Se on vähän kun ladosta löytyneen auton kunnostus joka saa uuden elämän entisöinnin kautta.

  11. Juuri niin. Arvostuksessa on se pyyteetön itsensä likoon laittaminen, jossa ei lasketakaan hetkellisiä korkoja saati kotiutettavia voittoja. Nämä ovat ylisukupolvisia kunnostusinvestointeja.Toivoa sopii, että ”potin korjaaja” osaa arvostaa katetun pöydän…

  12. Joku sisäinen palo ajaa metsänhoitoon varmasti sitä tekevillä. Itsellä sen huomasin , kun luvatta 10 vanhana salaa urakoin kirveellä naapurin tilan pellonlaita lepikossa harvennushommia… Lopputulos on silmiä koukuttavaa, kun on järjestystä ja elinvoimaa.
    Itse olen ajatellut niin että minulta jää korot yms. laskematta vielä toistaiseksi. Hoidan metsiä vapaa-ajalla ja yritykseni hiljaisemmila ajoilla mahd. paljon itse ja se sitten luo jonkun taloidellisen tuloksen pitkällä ajalla. Jotain hienoja pappavainaan kuvioita saan päätehakkauttaa 5-10v. kuluessa, jotain lapseni jne.
    Sitä olen jo teroittanut lapsilleni, että metsät ovat sitten pahanpäivän varalle, ei ”kerska-kulutukseen” mielellään. Lopullisen päätöksen toki aina kulloinenkin omistaja tekee itse, joka kaiketi on hänelle paras tapa.
    Kyykkymoto harvennus on parasta, siinä ei tarvitse lupia ja sääntöjä noudattaa , antaa vain palaa .

  13. Metsän käsittelystä aina ilmoitus. Metsät ovat aivan joka rahan tarpeeseen. Miksi sitä pitäisi jotenkin rajoittaa? Noita surullisia tarinoita on riittämiin kun ei ole metsään koskettu vaan on lähes kärsitty nälkää ja paleltu kelvattomissa torpissa.

Metsänhoito Metsänhoito