On käyty keskustelua saarisavotasta ja jäätien teosta. Tässä kuvat helmikuulta 1999, tein silloin tien tuon parinsadan metrin salmen yli saareen. Moto kävi hakkaamassa ja metsäkone ajoi puut mantereeseen. Muutama vuosi aiemmin tein samasta paikasta lähtien yli kahden kilometrin pituisen jäätien. Jäätä pitkin kuljetus oli aiemmin täällä järviseudulla ihan normaalia. Metsätieverkoston paraneminen on sen melkein lopettanut, tuohonkin saareen tuli tie vuosi sitten.
Nykyisin vettä tuppaa lumen alla piisata, ei paljon jäälle mieli tee sohjossa tarpoa.
Kuusikymmen luvulla jäädytettiin jääteitä ja pudotuspaikkoja kannettavalla pumpulla,merkkiä en muista mutta sininen oli väri kierällä jiällä levisi isolle alalle,mutta kun oli lunta jiällä piti siirte pumppua myötään että riittäs saappaan varsi.
Täällä oli käytössä kahdenkokoisia ”Penhartteja”,jalaksilla olevia nelitahtikoneita kiilahihnavedolla. Ne ”kusi kintuilleen”ja runsaassa lumessa oli vaikeuksia saada avantojen kaulukset pitämään. Sitten tuli kannettavia Ilo-pumppuja jotka pikkasen virittämällä heitti vettä monta metriä ja kaulusten teko oli paljon helpompaa. Kun sitten sai käyttöönsä traktoripumpun homma helpottui huomattavasti.Yllättävän raskasta pumppaus oli traktorille. 60 heppaisen ilman lämmityslaitetta oleva ohjaamo lämpeni vielä yli kahdenkymmenen asteen pakkasessa niin että tarkeni paljain käsin ja haalarin vetoketju auki.