Metsäkonevalmistaja Ponsse esitteli elokuussa suositusta Scorpion-harvesterista eli hakkuukoneesta ja Wisent-kuormatraktorista uudet Thin Line -mallit. Kyseessä lienee ensimmäinen kerta, kun suuri metsäkonevalmistaja pyrkii näkyvästi markkinoimaan jo olemassa olevista konemalleistaan pienempiä versioita. Tarkoittaako tämä, että metsäkoneiden koossa on saavutettu jo lakipiste?
”Pyrimme kehitystyössä kaikin keinoin välttämään sitä, että uusien koneiden painot nousisivat. Mutta emme ole siirtymässä pienempiin metsäkoneisiin. Koneiden pitää olla sen kokoisia, että yrittäjät pärjäävät niillä”, sanoo Ponssen harvestereiden tuotepäällikkö Jan Kauhanen.
Hän huomauttaa, että koneiden painon lisääntymisestä huolimatta koneen aiheuttama pintapaine ei ole kasvanut vastaavasti.
”Isoilla pyörillä, pitkillä teleillä sekä kaivinkonetelaratkaisuilla koneiden pintapainetta on pystytty pienentämään merkittävästi. Harvesteri ei saa olla harvennuksellakaan liian pieni. Riittävän suuri ja vakaa kone mahdollistaa tuottavan työn ja hyvän korjuujäljen.”
Juuri nyt esimerkiksi polttoaineiden hintojen raju nousu tarkoittaa Kauhasen mukaan sitä, että myös koneiden tuottavuutta on pyrittävä parantamaan aktiivisesti.
Scorpionin solakampi ilme
Mistä Thin Line -malleissa sitten oikeastaan on kyse?
”Haluamme profiloida Scorpionin aiempaa selkeämmin harvennuskoneeksi. Olemme huomanneet, että se mielletään asiakkaiden ja metsänomistajien keskuudessa suuremmaksi koneeksi, mitä se todellisuudessa onkaan. Thin Line -korjuuketju on selkeä ratkaisu harvennuksille”, Kauhanen vastaa.
Näkyvin muutos Thin Line -koneissa on Ponssen perinteistä poikkeava tumma väritys. Solakampaa vaikutelmaa on luotu varustelua karsimalla, mutta rungot ovat samat kuin peruskoneissa. Thin Line Scorpioniin ei pysty valitsemaan esimerkiksi keulasuojaa ja suojaputkia.
Varustevalinnoilla koneiden painosta saadaan karsittua joitakin satoja kiloja. Se ei ole paljon, kun Scorpionin omapaino on noin 22 000 kiloa ja Wisentin 18 700 kiloa.
Scorpion Thin Line on saatavana ainoastaan kapeammalla rengastuksella, joka vähentää koneen leveyttä 15 senttiä. Käytännössä vanteiden kiinnityskohtaa muutetaan siten, että renkaat eivät tule rungosta ulos niin paljon kuin peruskoneessa niin kutsutulla leveämmällä offsetillä. Viisitoista senttiä ei kuulosta paljolta, mutta Kauhasen mukaan moni asiakas arvostaa tätäkin eroa huomattavan paljon.
Wisentti valaistui
Wisent-kuormatraktorissa Thin Line tarkoittaa niin ikään varusteoptioiden karsimista sekä kapeampaa rengasoffsetiä.
”Keulamaskin ja suojaputkien lisäksi Thin Line -optioista on poistettu puskulevy sekä juontovinssi. Kuormatilasta on myös mahdollista jättää pois yksi pankkopari”, kertoo Ponssen kuormatraktoreiden tuotepäällikkö Eveliina Virkkunen.
Hoikemman Wisentin saa vain kahdella pienimmällä kuormatilakoolla.
”Thin Line Wisentin kantavuus on kymmenen tonnia, kun se perusmallissa on 12 tonnia.”
Harvennushakkuita ajatellen Wisentin valaistusta on parannettu. Kuormatilan takana on viimeisen pankkoparin alapuolella kaksi taaksepäin näyttävää valoa. Ohjaamon päällä on myös lisäpitkät osoittamassa keulan suuntaan. Sekä Scorpionissa että Wisentissä on Ponssen mukaan myös aiempaa laadukkaampi audiojärjestelmä.
Kymmenen prosentin säästö polttoaineen kulutukseen
Juuri tässä hetkessä mielenkiintoa herättää Thin Line -Scorpionin polttoaineenkulutus. Kone sekä sen nosturi ja harvesteripää optimoidaan asetuksiltaan harvennushakkuille sopivaksi jo tehtaalla. Kauhanen ei avaa yksityiskohtia, mutta tavoitteena on, että pienirunkoisten puiden käsittelyyn ei käytetä tehoja yhtään enempää kuin tarve on. Näin voidaan vaikuttaa polttoainetalouteen.
”Eräällä asiakkaallamme on kolme Scorpionia, joista yksi on Thin Line. Sillä on päästy harvennushakkuilla yli kymmenen prosenttia pienempään polttoaineenkulutukseen kuin peruskoneilla”, kertoo Kauhanen.
Nykyiset hakkuukoneet kuluttavat harvennushakkuilla polttoainetta karkeasti toista litraa korjattua puukuutiota kohden. Jos tunnissa korjataan kymmenen kuutiota puuta, säästäisi Thin Linen optimointi siis noin litran polttoainetta tunnissa. Kun polttoöljy maksaa pari euroa, voi litrankin säästö tunnissa tuoda vuositasolla tuhansien eurojen säästön.
Näin Ponsse-metsäkoneiden omapainot ovat kehittyneet
(taulukon laatimisessa käytetty tekoälyä)
| Aikakausi / Vuosi | Konetyyppi | Malliesimerkki | Omapaino (noin, ilman lisävarusteita) | Erityispiirteet painon taustalla |
| 1970 | Kuormatraktori | Ensimmäinen ”Ponsse”, PAZ | n. 9 000 kg | Yksinkertainen perusrakenne, 130 hv moottori. |
| 1983 | Kuormatraktori | Ponsse S15 | n. vm. 1983 n. 9 500kg, vm. 1988 n. 11 000 kg | Rakenteiden vahvistuminen ja suuremmat kuormatilan vaatimukset. |
| 1992 | Harvesteri | Ponsse HS10 | n. 11 000 kg | Kevyt ja ketterä 8-pyöräinen harvennuskone. |
| 2000-luku | Harvesteri | Ponsse Beaver | 16 700 kg | Järeämpi alusta, kehittyneempi hydrauliikka ja automaatio. |
| Nykyhetki (2000–2020-luku) | Kuormatraktori | Ponsse Wisent | 16 300 kg | Malliston pienin ja ketterin ajokone, joka on optimoitu erityisesti harvennuskohteille ja pehmeille maille. |
| 2010-luku | Kuormatraktori | Ponsse Buffalo 8W | 18 600 kg | Stage IV -moottoriteknologia, ohjaamon vaimennus (ActiveFrame). |
| Nykyhetki (2020-luku) | Harvesteri | Ponsse Ergo 8W | 20 500 kg | Moderni yleisharvesteri, raskas ja tukeva 8-pyöräinen alusta. |
| Nykyhetki (2010–2020-luku) | Harvesteri | Ponsse Scorpion | 21 700 kg | Lanseerattiin 2013. Paino johtuu kolmiosaisesta rungosta ja ohjaamon vakautusjärjestelmästä. |
| Nykyhetki (2020-luku) | Harvesteri | Ponsse Bear | 23 800 kg | Ponssen järein harvesteri päätehakkuisiin. |
| Nykyhetki (2020-luku) | Kuormatraktori | Ponsse Mammoth | 27 500 kg | Malliston suurin kuormatraktori erittäin raskaaseen puunkuljetukseen. |
Lue myös
Tässäkö on puurakentamisen tulevaisuus?
Koeajossa Toyota Hilux Electric – sähköavolava loistaa maastossa
Tamperelaisopiskelijat rakensivat kestävimmän puusillan – ”Liiman kuivumisen odotteluahan tämä on”
Pikatestissä Pyllykkä – takamukseen vyötettävä jakkara yllätti
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Metsäkoneiden suuri paino ja maan pinnan särkeminen ja sen alla olevan ekosysteemin vioittaminen on suurta typeryyttä, jonka lasku vain nousee vuosiien mittaan.
Kun tähän liitetään piikikkäät ja maata repivät telat, tunarointi on valmis.
Jos ponsse olisi ottanut vaarin jo vuosia sitten laittamalla heidän ohjaamoihinsa tarjotun satulatuoliratkaisun, keinunnasta ei olisi mitään haittaa ja kalliit ja raskaat vakautusrakenteet olisivat tarpeettomat.
Telojen pitäminen maaterveyden kannalta huonoina on käsittämätöntä. Pienen pintapaineen ja maata repimätön telasto mahdollistaisi terveen maapohjan sekä ympäri vuoden korjuun, mikä parantaisi kaikkien taloutta.
On mielenkiintoista, miten myös markkinajohtajille järkevän tuotekehityksen tekeminen on mahdotonta.