Eli kun koko kuvio täynnä luontaisia kuusentaimia, pituus 2-20 senttiä, voisiko tuon metsän hakata kerralla pois ja ajatella, että nuo lähtee kasvuun? Yksi kulma hakattiin, siellä puusto oli järeämpää, mutta taimetkin oli isoja,miehen mittaa. Siellä olemassa oleva taimikko kyllä tuhoutui melko tyysti, odottelen jätemätsän ja vattujen alle uusia taimia, paikoitellen niitä on. Mitta missä vaiheessa tämä pitäisi hakata, väljentäminen ei innosta, ihan pehmeä maa, ja puusto päätehakkuukypsää.
Noin pienet taimet voivat selvitä hakkuusta ihan hyvin. Tietysti niitäkin tuhoutuu ajouralla ja kaadettujen puiden alle mutta särkymävaraa on.
Vaan mitä tykkäävät valoshokista? Ja hakkuun jälkeen helteillä tuo pintamaa voi olla melko korppu joten kuivaako osa taimista kesällä. Vaikea valinta. Jos seuraa tilannetta muutaman vuoden ja huomaa että istuttaa pitää, on heinää ja muuta myös jo tullut.
Säilyy mitä säilyy, varmasti paljon noista tulisi taimia lähtöön. Ostaisin vaikka 800 – 1000/ha taimia heti eka keväälle ja istuttelisin tyhjiin paikkoihin ja ajourille. Kivennäis mailla ei ole aina pakko muokata. Risut pikkukasoille niin ei haittaa mtn.
Jos hakkuu suoritetaan kunnolla suojaavalla lumella ja kasoille puintina, jolloin rojut korjataan pois, jää vain riski valosokista. Uria ei pidä tietenkään jyrätä ylimääräisesti, moton jäljillä pysyen. Rahaa ei pala paljoa, mutta on mahdollista säästää monessa seikassa.
Pinta ei korppuunnu, on kostea korpu, ja kostuu edelleen haihduttavan puuston piston jälkeen. Valo taimilke varmaan vähenee, kun vattu kasvaa vuodessa varjostamaan. Mutta onko jollain kokemusta keralla verhopuuston poistosta?
On.
On, yhden pienen kuvion uudistin verhopuuston alle, Tosin siinä verhopuusto oli jo hyvin harva, runkoluku oli alle 200. Olin jo etukäteen suunnitellut kaatosuunnat, ja alla oleva taimikko säästyi melkien täydellisesti. Tein kuusten poiston itse ja ajoin traktorilla puut tienvarteen. Poistin isot kuuset päältä v 12, ja nyt alla ollut taimikko rupee olemaan ensiharvennusiässä.
Jos noita koivuja löytyy kuviolta, niitä voisi jättää verhopuustoksi valoshokin lieventämiseksi ja veden haihduttajiksi. Sopivaan aikaan kuvat otettu: hyvin erottuu taimet.
Hyvä että taimia tulee, mutta voisi tosiaan vielä pari vuotta kasvatella niille lisää kokoa ehkä.
Ja säästöpuuryhmät kannattaa tosiaan sijoittaa johonkin missä varjostavat.
Käytännössä tämä odottaa hetken , että 10 vuotta omistusta tulee täyteen, siirtyy sitten seuraavalle sukupolvelle. Mutta varmaan sitten heti pitää hakata, että taimia jää vahingoittumana riittävästi. Puoli metriä lunta ja umpijäätynyt maa olisi oiva apu, koivuja on vähänlaisesti, eikä niitä kyllä juuri muuhun tarvita, kuin lahopuuksi. 1, 5 vattuahan tuohon tulee eka kesänä varjostamaan, sen opin siitä viereisestä ylispuun poistosta. Kamalan näköinen se vielä on, vaikka siemeniäkin sinne kannoin. Ehkä viiden vuoden päästä on jo taimet samassa mallissa kuin kuvissa. Koivut vaan houkuttelee majavia laajentamaan elinpiiriään ja hukuttamaan kuuset. Vajaa 5 hehtaaria tuossa vieresssä jo puoliksi hukkunut.
Kyseiset taimet ovat vielä niin pieniä että valoshokin voi huoletta yliviivata. 2-5metrisessäkin shokin vaikutus on ollut vain sopivasti harventava.
Eikö nuo taimet ole koivujen alla, ainaki tuossa yhdessä kuvassa kun zoomaa niin näyttäs että ei taimia näy kuusten vierillä vaan koivujen. Liekkö miten reikänen metsikkö tulee vaan voihan toki istuttaa taimia mihin niitä ei ole luoja siunannut
Eikö nuo taimet ole koivujen alla, ainaki tuossa yhdessä kuvassa kun zoomaa niin näyttäs että ei taimia näy kuusten vierillä vaan koivujen. Liekkö miten reikänen metsikkö tulee vaan voihan toki istuttaa taimia mihin niitä ei ole luoja siunannut. Korvet on kyllä muuten hyviä paikkoja koittaa luontaista uudistumista
Hyvä kuvasarja luontaisen uudistamisen lähtökohdista. Kuvissa on kattavasti ja erittäin runsaasti kuusen taimia, josta osa on toden mukaisesti vaihtuvaa taimiainesta.
Oma kokeilu oli n. 2 ha:n kuvio, josta saatiin verhopuuston avulla täystiheä taimikko. Verhopuustoksi löytyi koivuja ja järeitä leppiä. Niillä paikoin missä verhopuustoa ei ollut tasa välein siellä valokasvit, etupäässä vattu valtasi kasvutilan, niissä oli täydennystarvetta ja vatukon niittoa vuosittain.
Kokeilu yllätti myönteisesti vaikka verhopuuasentoon hakkuu teki korjuujäljistä karun näköistä jälkeä ja toinen käynti verhopuuston poisto edelleen lisäsi samaa näkymää syntyi taimikosta kehityskelpoinen taimikko.
Yhteen vetona, verhopuuston ansiosta kuviolle saatiin kuusi 85, ja koivu 15:n % sekataimikko ”
Tässä mulla tuli virhe, kuvat on vähän mitä sattuu, ja taitaa olla useampaan kertaan joku, ja edustavammat kuvat jäi pois, tämä käyttöliittymä ei ole kovin käyttäjäystävällinen. Kohta jossa koivuja, näkyy enemmän, on rajalta ja ajouralta, joka siis on saanut valoa jo pidempään, ja taimet hiukan pidempiä. Taimia on siis kauttaaltaan kuviolla, myös pelkkää kuusta kasvavissa kohdissa. Verhopuustosta, jos haluaisi jotain hyötyä olevan, sitä pitäisi käsittääkseni olla luokkaa ppa 5-15 m2/ha , ja tässä tapauksessa koostuisi yli 50% tukkikuusista. Jos taimettuminen on jo istutuskuusikon mitassa, ja taimia 20 kertainen määrä, niin onko niistä verhopuustoista jotain hyötyä? Joskus 40 v sitten kuuset istutettiin verhopuuston alle, mutta ei enää.