Vajaa 5 vuotta sitten avohakattu 32 metriä leveä sarka. Täydennetty 200 mäntyä kuokalla lähinnä ajourille. Syksyllä tehty varhaisperkuu, jolloin kuva. Tiheys perkuun jälkeen noin 3200 tainta/ha. Kuusen taimia jätin hakkuun ennakkoraivuussa, peratessa poistin kuusia melko paljon.
Päätehakkuussa oli reilu 600 runkoa/ha, harvassa olleet männyt keskimäärin yli kuution puita ja kuuset selkeästi alle. Konemies pui oksat ajouralle, eikä keväisessä hakkuussa uria tullut.
Joskus onnistuu ja kun on reunametsä lähellä niin todennäköisyys on parempi. Yli 600m3/ha männikön päätehakkuussa ei myöskään ole huono.
Siis oli enempi kuusia pystyssä päätehakkuussa, jotka alle 400 litraisia ja harvassa olleet männyt oli sitten isoja. Mutta noiden mäntyjen ja kostean maaperän ansiosta tuolla on luontainen havupuun taimikko ja mäntyjäkin noussut hakkuun jälkeen ilahduttavasti.
Kuvio on 0,7 ha ja päätehakkuussa motteja tuli 170. 40 mäntyä ja loput kuusia. Ojat rajoilla. En saanut tuonne muokkaajaa ilmeisesti kuvion koon takia ensi kysymällä ja päätin kokeilla luontaista uudistusta kun siihen oli edellytyksiä.
Yhden heinäyksen tein raivurilla ja sitten tuon varhaisperkauksen. Taimikonhoito tuossa vielä välttämätön.
Miksi suomessa kasvaa metsää, onhan muutama tuhat vuotta luontaisesti uudistunut, propagandaa ettei metsää voi uudistaa puuta tuottaa ellei vie avohakkuu aukoille kaivinkoneita möyrimään.
Omien kokemuksien mukaan kaistalehakkuussa kannattaa käyttää leveämpää sarkaa. Yli 50 metriä. On nähty isoja aukkoja jotka ovat taimettuneet hyvin reunametsistä kun kylvöt ja istutukset on jääneet tekemättä. Jos maa on taimettuvaa, niin se kyllä taimettuu ja siemen lentää kauas. Isoja turvetuotantoalueitakin on luontaisesti metsittynyt tiheään männyntaimikkoon vaikka metsän reunoille on matkaa keskeltä jopa 500 metriä
Sydämelliset onnittelut!
Tälle kohtuullisin, lähes olemattomin kuluin syntyneelle alkuinvestoinnille on hyvä laskea korkoa 😀