Kommentit (22)

  1. Gla

    Toki fysiikkaa kannattaa käyttää, kun voimaa ei ole tarjolla. Sekin kannattaa miettiä, onko järeimmät ja luonnon kannalta arvokkaimmat puut tarpeen metsästä viedä pois vai voisiko ne jättää lahoamaan ja kerätä tarvepuut helpommista paikoista ja yksilöistä.

  2. metsä-masa

    Juho on ajatellutkin jatkokäytön erityisen hyvä laatuiselle talousmetsän + männylle laatuaan vastaavaan käytön, jossa sen arvo säilyy jatkossakin.

    Talousmetsän kannalta on edullisempi tehdä jättöpuuryhmä esim. kosteaan suppaan, joka tuottaa monipuolisemmin turvaa pieneliöstölle ja vähäarvoista lahopuuta.

  3. Kyllä tuommonen ylispuu laatumänty kannattaakin käydä hakemassa pois vaikka ihan asiakseen. Kelkalla kulkee kevyesti ja ilman leveitä uria , kun ensin saa vain ne tukit kyytiin jotenkin. Tuolla tavalla näkyy onnistuneen .

  4. Gla

    Noinhan jättöpuillekin tuppaa käymään.

    Meneekö mänty klapeiksi saunan pesään vai sahataanko siitä tuvan kattopanelit?

  5. Lyhyt on vähän A-luokan tyvitukki sahatavaraksi. Mutta käyttötarve voi olla muukin.

  6. Juho87

    Otin tyven hevostallirojektiin ja loppu tukkiosa omalle kenttäsahalle. Kuituosa menee joko klapiksi tai jos tulee kuitukauppaa tehtyä niin pinoon tien laitaan. Järeää puustoa riittää kyllä tämänkin jälkeen pihapellon ympärillä. Yleensä kaikki laatutyvet menee sahasta läpi mutta tämä pätkä tuli erikoistarkoitukseen. Tyvessä perimätiedon mukaan myös nauloja.

  7. Gla siinä jo olennaisen vihjaisikin, jättöpuiden kohtalo isäntien käsissä, mitä sanoo Juho87 tähän?

  8. Juho87

    Kyllä täälä Lapissa ainakin on säästöryhmät (jättöpuut) säästynyt aivan rajastaan. Aika outo ajatuskin että lähtisi säästöpuita sahailemaan. Kyllä ei niin ahne pidä olla. Ja sertifiointikin jo vaatii säästöpuita jätettävän. Itellä polttopuukampetta tulee ensiharvennusten yhteydessä aivan nokko omiin tarpeisiin ja vähän myyntiinkin. Sahapuita omiin tarpeisiin otan lokkailemalla sieltä täältä ja kenttäkerros ja pienemmät puut saapi valoa

  9. Ok, sori epäilys! Siis taidat hiukan jk:n oireita suosia metsän käsittelyssä.

  10. Juho87

    Kumpaakin kasvatustapaa tulee oikeastaan suosittua. Riippuu ihan lähtötilanteesta onko jo valmiiksi eri-ikäisrakenteisuutta metsässä. Maatilan ympärysmetsissä kuitenkin jk on ainoa valinta itselle. Tuossa kuvan metsikössäkin on isoa ja pientä sekaisin sulassa sovussa.

  11. Tuo liinan / köyden käyttö on hieman pidemmälle kehitettyä tekniikkaa, kuin vain pelkkään fýsiikkaan perustuva voiman käyttö. Tässä pyörähtävä tukki muodostaa sen tarvittavan liikkuvan pyörän, jolla saa käytetyn voiman kaksinkertaistumaan. Nopea ja kätevä tekniikka.

  12. Tuli tämä kuva mieleen tuolla Pohjois-Satakunnan palstalla kun raivatessa ojan vartta tuli vastaan vanhoja tukevia parrun pätkiä yhden ojan ylityksen vieressä. Oli joku kone pitänyt saada ojan yli ja paikalle oli laahattu hyvä määrä kallista lankkutavaraa. Ja sinnehän ne sitten oli jääneet lahoamaan. Miksi metsään pitää laahata sahatavaraa kun ollaan perimmäisten äärellä. Eli se tavara on siellä metsässä omasta takaa. On lukemattomat kerrat kyllä tullut ennen juontokouraa tuollaisilla virityksillä kammettua tavaraa johonkin kyytiin tosiaan. Mutta kun noita aluspuita tarvitaan niin eikö tuohon sovellu se sama pyöreä tavara mitä siellä metsässä rontataan?Niin ainakin olen tehnyt ite. Ja oliskohan tuo minun palstalta löytynyt ojan ylityskään tarvinnut kuin jonkun katkaisuvälineen mukaan. Esim. moottorisahan. Tuskin tuokaan ala on silloin paljas ollut kun ylitys on tehty.

  13. Juho87

    Kyllä sahatavaran roudaus metsään ei ole mistään kotosin. Yleensä itsekkin käyttänyt rankatavaraa tuossa kohdin mutta nuo palikat sattu vain olemaan joutilaana nurkissa. Noitakin voi vielä hyvin käyttää puutaapelin alupuina. Kierrätys kunniaan.

  14. jpjulku

    Näissä kuvissa ei näy se kone, joka lopulta nosti pölkyn kyytiin!

  15. A.Jalkanen

    Ei näy myöskään se miten varmistetaan ettei pölli tipu kyydistä matkalla.

  16. Laverin reunoikka on karikanreiät, karikat pistetään sopiviin reikiin ja pölli pysyy kyydissä.
    Nuo juoksut, joita pitkin pölli pyöräytettiin kyytiin, asetetaan pöllin sivuille ikäänkuin jarrupalikoiksi.

  17. jpjulku

    Älkää vaan kukaan väittäkö, että yksi mies olisi tuon pöllin saanut kyytiin tuota siltaa pitkin:)

  18. Kyllä sen yhden pölkyn saa kyytiin yksinkin. Reki kallistuu pölkyn painosta ja ylämäki pienenee. Toinen iso pölkky voi olla hankalampi saada kyytiin.

  19. Tuo rekisysteemi ei ole oikea tukkireki. Jos olisi parireki ja tukkipankot, niin ketjut lyhyelle, häntäreki kyljelleen ja karikka tukin alle. Sitten kuitupölliä apuna käyttäen reki pystyyn ja vedätetään hieman eteenpäin, jolloin tukin etupää juuri vielä yltää etureen pankolle. Sitten köyden mutkalla, keventynyt tukin latvapää pyöräytetään piikkipankolle ja sidotaan.
    Kun tukin tyvipäästä metrinkin saa häntäreen pankolta taakse – tyhjän päälle, kevenee latvapää jo satoja kiloja.
    On noita tullut keinoteltua Hevosen – Moottorikelkan – ja Traktorin rekiin ilman nostokonettakin.

  20. Juho87

    Jätkä on oikeilla linjoilla. Tuossa alla on normi parireki, nostin tuon päälyosan mukaan kun oli niin lyhyt tuo pölli ettei olisi yltänyt pankolta pankolle. Päälyosan sivuilla karikanreijän ettei mene yli. Liikkeelle lähtiessä tuin pöllin palikoilla ettei heilu. Tuota reen kaato systeemiä pitää kyllä joskus kokeilla miten toimisi, kunhan vain reki kestää moisen vipuamisen pitkällä tukilla.

  21. Reen kaadossa pitää oikeasti olla kaksi henkilöä. Kun karkka on saatu tukin alle, niin ”Jolu” reen rakenteisiin ja siihen painoksi itse – reki pystyyn ja kakkoskuski ajaa systeemiä hieman eteenpäin. Pöllin etupään nostu kevenee jopa huomattavastikin.
    Noita ”tosi-isoja”, joita on vaikea nostella / pyöritellä, kannattaisi ehkä vetää levyn avulla, eli Peltilevy / Muovilevy tukin pään alle, mikäli mahdollista. Sitten esim juontosakset tyveen kiinni ja vetovaijeri / vetoaisa levyn läpi saksiin kiinni ja eikun menoksi. Sillä tavoin vedettiin ennen esim pylväitä hevosella, kun esim pelkän etureen päälle ei saatu ison pylvään tyveä keinoteltua kohtuudella. Silloin isot olivat kuorittu metsässä, joten ne tulivat todella liukkaasti sieltä.

  22. Jaa näin? http://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KK1936:18

    Tuolla Luston sivuilla on hienoja kuvia, vaikkapa hakusanalla ’tukkireki’.

    Olis muuten hienoo kun jonkun ison tukin lastauksesta rekeen joku kuvais videopätkän. Tai tiedä vaikka joku olis kuvannutki, nyt en ehdi etsimään.

Metsänhoito Metsänhoito

Blogit ja Kolumnit

Kuvat