Pystynävertäjää epäilen. Yhdeksän millin käytäviä rungossa ja kaarnassa. Kaarna karissut viime kesän aikana. Puut kooltaan noin 700-800litraa/runko. Vahinkokeskittymän säde 15 metriä.
Lähistöllä lojui useita kymmeniä runkoja tuulikaatoja lahoamassa. Näyttääkin siltä ,että tuulikaadot kannattaa ainakin omatoimisen metsänomistajan hilata polttopuuksi. Motoa hommaan tuskin saa ,ellei ole jotain muuta savottaa lähellä samalla tilalla.
Yhtiö kiillottaa kuvan puilla kilpeään sertifiointiasioissa.
Tänään näin yhden suuren toimijan serti-metsän päätehakkuun jäljiltä. Erittäin suuri määrä kirjanpainajan tappamia kuusiryhmiä, ja niiden kaverina myös eläviä kuusia oli jätetty säästöpuiksi. Lisänä vielä satoja tuulenkaatoja. Tämä uusi normaali korjuujälki on kieltämättä aika rajua katsottavaa.
Kun tuohon oikein harhaudutaan, niin saa sanoa hyvästit metsäteollisuudelle. Entäs kun oikein tiheään metsään tulee kunnon ötökkätuhoh ja puiden kuoltua pystyyn syttyy metsäpalo. Kulo etenee varmaan vauhdikkaasti keloutuneessa metsässä.
Juurikääpä tunnetaan myös nimellä tyvitervastauti ja sen erottaa kyllä kokemukseni mukaan männyssä helpohkosti. Se mielestäni kuroo tyven aivan maanrajasta niin, että melko nopeasti (muutamassa vuodessa) – elämän nestevirtaukset puussa loppuvat.
Etänä vähän hankala määrittää tuhon aiheuttaja . Mutta voisi olla ytimennävertäjäkin. Runsaana esiintyessään (yhdessä puussa) voi joskus lopulta tappaa koko puun. Tosin niille tyypillisiä latvan syöntijälkiä ei taida näkyä (?). Juurikääpä voisi olla yksi vaihtoehto. Tervasrosokin voi tappaa koko puun. Salamakin voi tappaa puun tai puuryhmän. Tai ehkä sittenkin tod. näköisin on monen eri tuholaisen yhteisvaikutus.
Juurikääpä pois suljettu. Kaana on kuoriutunut ylhäältä alas ja latvus kuivumut ensiksi. Mainitsin tuolla edellä ,että puunnja kaarnan välissä oli käytäviä ja osa porattu rungon sisään asti. Joskus tullut esiin vastaava tilanne polttopuita halkoessani/mänty. Silloin reikiä sorvasi tuumanmittainen keltainen”mato”.
Silti kuvassa ei näy vielä terveissä puissa tyypillisiä sellutehtaiden ympäristössä näkyviä mäntyjen latvoja, joista vuosikasvuja olisi tippunut.
Jos nävertäjä iskenyt suoraan runkoon, niin puut ovat olleet heikkokuntoisia jostain muusta syystä.
En minäkään näitä tuhoja suoraan muutamaan kaatuneeseen puuhun liittäisi. Varsinkin kun nuiden kaatuneiden puiden vieressä olevat puut olivat toisessa kuvassa aivan terveen näköisiä. Luulisi että ötökkä ensin lähimpiin puihin menisi. Ainahan kuolleeseen puuhun ötököitä kaarnan alle tulee.
Kerrataan vielä , kun kuvassa ei näy latvoja , että latvat olivat kuivahtaneet ensimmäisenä Ei näkynyt edes kuivia neulasia. Ötökät iskivät siis ensin latvuksiin ja levittivät tuhoa alaspäin kuvassa näkyvin seurauksin.
Leimikoilla , jolla on runsaasti tuulikaatoja ,on tullut vastaan ennenkin vastaavanlaisia tapauksia.
Lienee pystynävertäjä, jos kuivuminen alkoi latvasta. Meillä yhtiö unohti parinkymmenen motin mäntykuitukasan lanssipaikalle, vierestä kuoli tusina mäntyä saman kaavan mukaan. Ötökkätuntija tunnisti pystynävertäjäksi.
Voi joskus käydä niinkin että puut heikentyvät sienitaudin vuoksi ja sitten puuhun iskee seuraustuhona hyönteinen. Myös männynjuurikäävän oireistoon kuuluu latvuksen kuoleminen.
Kun on kivet ja kallio pinnassa , voi tiheys vähän vaihella kunnollisen kasvupaikan puutteessa. Tuulikaadotkin ovat syntyneet pääosin ohuen maakerroksen ja sen alla leviävän kallion kohdalla. Tästä voisi ottaa oppia sen verran ,että istutetaan /kylvetään sihen ,missä puun on mahdollisuus kehittyä täysikasvuiseksi asti ilman kaatumisen vaaraa tilanteessa ,jossa vähän tuulee. Kiven tai kallion tuntumaan istuttaminen on helposti turhaa työtä. Joku mainitsi jossain vaiheessa ajavansa maata kivikkoisille kohteille istutuspaikoiksi. Se voi osoittautua huonoksi vaihtoehdoksi ,jos puu ei pysty kehittämään riittävän laajaa juuristoa kivikkoon pysyäkseen pystyssä.
Kivikossa saattaa joskus puut pysyä pystyssä hyvin. Juuret kasvaa kivien väleihin, niin pienet tuulet ei silloin kaada niitä helposti. Paras paikka minkä olen nähnyt on koivu joka kasvaa muutaman sentin lev. kallion halkeamassa ja juuret yltää järven rantaveteen. Pelkkä kallio ja ohut humus sen päällä on eri juttu. Samanlailla kuuset varsinkin kaatuu helposti märässä turvemaassa. Aukon reunalta ja mäennyppylän päältä kaatuu puut helpoimmin kuin muualta muutenkin kuin ohuen pintamaan takia. Juurilahokin voi joskus vioittaa niin että puut kaatuu helpommin kuin tavallisesti.
Suurin osa tuhoista taitaa syntyä kahden tai useamman tekijän yhteisvaikutuksesta. Ensin on joku epäsuotuisa olosuhde, joka tekee tietä muille tuhonaiheuttajalle.
Metsänhoito
Luonnon monimuotoisuutta, Vihreät kiittää. D:
Minkä ötokän arvelet syöneen männyt ?
Seuraavat kuvat otettu tuhoutuneiden puiden välittömästä läheisyydestä.
Pystynävertäjää epäilen. Yhdeksän millin käytäviä rungossa ja kaarnassa. Kaarna karissut viime kesän aikana. Puut kooltaan noin 700-800litraa/runko. Vahinkokeskittymän säde 15 metriä.
Lähistöllä lojui useita kymmeniä runkoja tuulikaatoja lahoamassa. Näyttääkin siltä ,että tuulikaadot kannattaa ainakin omatoimisen metsänomistajan hilata polttopuuksi. Motoa hommaan tuskin saa ,ellei ole jotain muuta savottaa lähellä samalla tilalla.
Yhtiö kiillottaa kuvan puilla kilpeään sertifiointiasioissa.
Tänään näin yhden suuren toimijan serti-metsän päätehakkuun jäljiltä. Erittäin suuri määrä kirjanpainajan tappamia kuusiryhmiä, ja niiden kaverina myös eläviä kuusia oli jätetty säästöpuiksi. Lisänä vielä satoja tuulenkaatoja. Tämä uusi normaali korjuujälki on kieltämättä aika rajua katsottavaa.
Kun tuohon oikein harhaudutaan, niin saa sanoa hyvästit metsäteollisuudelle. Entäs kun oikein tiheään metsään tulee kunnon ötökkätuhoh ja puiden kuoltua pystyyn syttyy metsäpalo. Kulo etenee varmaan vauhdikkaasti keloutuneessa metsässä.
Voisi olla myös männyn juurikääpä, joka esiintyy pienissä ryhmissä.
Juurikääpä tunnetaan myös nimellä tyvitervastauti ja sen erottaa kyllä kokemukseni mukaan männyssä helpohkosti. Se mielestäni kuroo tyven aivan maanrajasta niin, että melko nopeasti (muutamassa vuodessa) – elämän nestevirtaukset puussa loppuvat.
Etänä vähän hankala määrittää tuhon aiheuttaja . Mutta voisi olla ytimennävertäjäkin. Runsaana esiintyessään (yhdessä puussa) voi joskus lopulta tappaa koko puun. Tosin niille tyypillisiä latvan syöntijälkiä ei taida näkyä (?). Juurikääpä voisi olla yksi vaihtoehto. Tervasrosokin voi tappaa koko puun. Salamakin voi tappaa puun tai puuryhmän. Tai ehkä sittenkin tod. näköisin on monen eri tuholaisen yhteisvaikutus.
Juurikääpä pois suljettu. Kaana on kuoriutunut ylhäältä alas ja latvus kuivumut ensiksi. Mainitsin tuolla edellä ,että puunnja kaarnan välissä oli käytäviä ja osa porattu rungon sisään asti. Joskus tullut esiin vastaava tilanne polttopuita halkoessani/mänty. Silloin reikiä sorvasi tuumanmittainen keltainen”mato”.
…kaarna…kuivunut..
Silti kuvassa ei näy vielä terveissä puissa tyypillisiä sellutehtaiden ympäristössä näkyviä mäntyjen latvoja, joista vuosikasvuja olisi tippunut.
Jos nävertäjä iskenyt suoraan runkoon, niin puut ovat olleet heikkokuntoisia jostain muusta syystä.
En minäkään näitä tuhoja suoraan muutamaan kaatuneeseen puuhun liittäisi. Varsinkin kun nuiden kaatuneiden puiden vieressä olevat puut olivat toisessa kuvassa aivan terveen näköisiä. Luulisi että ötökkä ensin lähimpiin puihin menisi. Ainahan kuolleeseen puuhun ötököitä kaarnan alle tulee.
Kerrataan vielä , kun kuvassa ei näy latvoja , että latvat olivat kuivahtaneet ensimmäisenä Ei näkynyt edes kuivia neulasia. Ötökät iskivät siis ensin latvuksiin ja levittivät tuhoa alaspäin kuvassa näkyvin seurauksin.
Leimikoilla , jolla on runsaasti tuulikaatoja ,on tullut vastaan ennenkin vastaavanlaisia tapauksia.
Jos kuvan oikeassa reunassa oleva kuivanen kaadettaisiin suoraan oikealle , ulottuisi latva seuraavan kuvan tuulikaatoryppääseen.
Lienee pystynävertäjä, jos kuivuminen alkoi latvasta. Meillä yhtiö unohti parinkymmenen motin mäntykuitukasan lanssipaikalle, vierestä kuoli tusina mäntyä saman kaavan mukaan. Ötökkätuntija tunnisti pystynävertäjäksi.
Pystynävertäjän tunnistaa tällaisistä männyn latvoista.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/pdf-archive/mt/MT_20121107_027.pdf
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/topini-n.htm
Voi joskus käydä niinkin että puut heikentyvät sienitaudin vuoksi ja sitten puuhun iskee seuraustuhona hyönteinen. Myös männynjuurikäävän oireistoon kuuluu latvuksen kuoleminen.
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/heannp-n.htm
Kyse on varmasti siitä, että ennakkoraivaus on tekemättä tai tehty väärin.
Tämä on huumoria.
Kuvat voivat valehdella, mutta vähän harvan näköinen ilman tuulenkaatoja ja tuholaisiakin.
Kun on kivet ja kallio pinnassa , voi tiheys vähän vaihella kunnollisen kasvupaikan puutteessa. Tuulikaadotkin ovat syntyneet pääosin ohuen maakerroksen ja sen alla leviävän kallion kohdalla. Tästä voisi ottaa oppia sen verran ,että istutetaan /kylvetään sihen ,missä puun on mahdollisuus kehittyä täysikasvuiseksi asti ilman kaatumisen vaaraa tilanteessa ,jossa vähän tuulee. Kiven tai kallion tuntumaan istuttaminen on helposti turhaa työtä. Joku mainitsi jossain vaiheessa ajavansa maata kivikkoisille kohteille istutuspaikoiksi. Se voi osoittautua huonoksi vaihtoehdoksi ,jos puu ei pysty kehittämään riittävän laajaa juuristoa kivikkoon pysyäkseen pystyssä.
Kivikossa saattaa joskus puut pysyä pystyssä hyvin. Juuret kasvaa kivien väleihin, niin pienet tuulet ei silloin kaada niitä helposti. Paras paikka minkä olen nähnyt on koivu joka kasvaa muutaman sentin lev. kallion halkeamassa ja juuret yltää järven rantaveteen. Pelkkä kallio ja ohut humus sen päällä on eri juttu. Samanlailla kuuset varsinkin kaatuu helposti märässä turvemaassa. Aukon reunalta ja mäennyppylän päältä kaatuu puut helpoimmin kuin muualta muutenkin kuin ohuen pintamaan takia. Juurilahokin voi joskus vioittaa niin että puut kaatuu helpommin kuin tavallisesti.
Kun kallio on pinnassa ja puut kasvaa jossain vaiheessa vesi ei riitä. Kivikoissa näkee aina kelottuneita mäntyjä joita tikat rummuttaa…
Suurin osa tuhoista taitaa syntyä kahden tai useamman tekijän yhteisvaikutuksesta. Ensin on joku epäsuotuisa olosuhde, joka tekee tietä muille tuhonaiheuttajalle.
Ei todellakaan ole pystynävertäjä.