Kovin tutun näköistä. Tuskin on villisian tekemiä, jätöksistä päätellen peurat ja hirvet ovat asialla. Maastopyörälenkillä kun polku johti talon pihaan ja piti koukata metsän kautta ohi, ei ollut mitään ongelmaa löytää kiertotie juuri tuollaisten polkujen takia.
Kaveri ajoi itänaapurissa aikoinaan metsäkoneita,,,Näytti samantyylisiä uria kertoi villisian talvella tehneen etsivät juuria ravinoksi. Oli paikalliset kertonut. Jos sorkkaelän tekee tuollaisen uran täytyy usampi sata elukkaa kulkea samaa rataa.
Ainakin tällä puolella Suomea on tiedossa sorkkaeläinten kohtuuttoman suuri määrä, joten helpostihan tuollaisia polkuja syntyy. Toivottavasti edes villisikojen leviäminen saadaan pidettyä kurissa. Hirvieläinten osaltahan tämä ei ole onnistunut, päinvastoin. Tavoite on ollut nostaa riistaeläinten määrä mahdollisimman korkeaksi.
Hirvien ja peurojen polku on kyseessä. arto on sikäli oikeassa, että on siitä varmaan satoja kertoja kuljettu kesän aikana, ei kuitenkaan sentään sata eri yksilöä näin pienellä alueella.
Riistakameran liikennelaskenta kertoi, että hirvet kulkevat kuusikon läpi iltahämärissä taimikkoon ruokailemaan ja palaavat aamulla metsän siimekseen viettämään siestaa. Joissain istutusmättäissä on kymmenekin sorkanjälkeä, joten tallaaminenkin haittaa.
Muutaman sorkanjäljen olen nähnyt, jossa on kannukset, jotka voisivat kuulua villisialle, mutta kameraan ei ole osunut. Talvella jo ihmettelin liikenteen kasvua.
Hirvieläimiä voi metsästää vahtimalla 1.9 alkaen pelloilta. Pelto ei tarvitse olla viljelty . Vahinkojakaan ei vaadita . Emää , jota vasa seuraa ,ei saa ampua. Koiran käyttö ko metsästyksessä on kielletty lukuunottamatta mahdollisen haavoittuneen yksilön saattamista pois päiviltä .
ELI… NYT TARJOAMAAN SOPIVAA PELLONKULMAA HIRVISEURUEELLE VAHTIMISPAIKAKSI .
Mikä on pellon määritelmä, jos sen ei tarvitse olla viljelty? Jos veroilmoituksessa lukee maatalousmaan pinta-ala, onko se peltoa, vaikka aluetta katsomalla ei ihan heti tule pelto mieleen?
Omat maani olen vastikkeetta vuokrannut. Kaikista naapureista en tiedä, mutta ainakin yhden naapurin pellolle pari vuotta sitten hirvi kaadettiin.
Sinänsä en tajua, miksi metsästystä tehostavien keinojen käyttöön pitää asettaa rajoituksia. Täytyykö metsästyksessäkin pitää porukat kurissa, ettei petturit ala liikaa metsästää ja siten vähentää liikenteelle ja metsätaloudelle aiheutuvia vahinkoja?
Hirvieläimiä voi säädetyn ajan puitteissa metsästää millä tahaansa pellolla riippumatta viljelyskasvista tai tukikepoisuudesta .Myös kesannot , luonnonhoitopellot ja riistapellot ovat sallitua aluetta .(edellyttäen tietysti , että alue kuuluu laajemman metsästysvuokraopimuksen piiriin)
Tiukat säädökset ovat tarpeen ja tehty sitä varten , että ihmishenkiä ei vaaranneta eikä aiheuteta metsästyksellä haittaa tai vahinkoa toisten omaisuudelle . Esim. pellolla , jolta satoa ei ole vielä korjattu , ei saa metsästää . Kenellekään ei myöskään saa aiheuttaa vaaraa metsästystilanteissa . Vahtimispaikan sijoittamisessa on edellä mainittuun kiinnitettävä erityistä huomiota .
Kuulostaa selitysgeneraattorin käynnistymiseltä. Eiköhän pellolla ole helpommin havaittavissa ampumasektorissa olevat ulkopuoliset kuin peitteisessä metsässä? Ja vuokrasopimuksen kohdassa ”Muut ehdot” määritellään se, milloin pellolla tai missä tahansa muulla alueella saa metsästää.
Pellolla vahtimiseen tarvitaan aina maanomistajan suostumus . Siksi onkin parasta , että mo itse ottaa yhteyttä paikalliseen seuraan , jos katsoo peltopyynnin tarpeelliseksi .
Vahtiminen ajoittuu hämärän aikaan eikä turvallisuusasioita korosteta em syystä tarpeettomasti . Ei ole kauaa siitä , kun metsästäjä luuli ”väärästä suunnasta” lähestynyttä kaveriaan kauriiksi kohtalokkain seurauksin .
Turvallisuus on tietysti tärkeää. Täällä päin valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista metsästetään miltei ainoastaan vahtimalla. Kyttäyskoppeja on metsissä, myös taimikoiden reunoissa. Niitä kaadetaan 5-10 kertainen määrä hirviin nähden.
Miksi paljon pienemmän hirvimäärän kyttääminen niistä kopeista olisi niin paljon vaarallisempaa ja miksi ympärillä pitää olla yhtenäinen yli 1000 ha vuokrattuna, että olisi turvallista kytätä? Miksei sirpalealuilla sallita vahtimismetsästystä, että niistä ei muodostuisi hirvien suojelualueita? Hirvetkin käyvät kyttäyspaikoilla nuolukivillä ja järsimässä juurikkaita.
Sirpalealueet ovat usein syntyneet kiistojen seurauksena ,joten niillä ei metsästetä missään muodossa . Kyseessä on täysin maanomistajan oma valinta. Mitä pienempiä länttejä , sitä hankalampaa ja tehottomampaa metsästys on . Aina on raja vastassa ja toimintamahdollisuudet loppuvat siihen . Hankaluuksia syntyy , kun riistalaukaus ei tuotakaan toivottua tulosta . Nykyiset vaatimukset ampumataidon suhteen ovat niin kevyet , että ongelmatilanteita syntyy tuontuosta . Rajat eivät saisi olla esteenä tilanteen saattamiseksi päätökseen ja hirvieläimen huonon osuman jälkeen pois päiviltä .
Suorittava: ”Sirpalealueet ovat usein syntyneet kiistojen seurauksena ,joten niillä ei metsästetä missään muodossa .”
Ainakin tietämäni rauhoituskohteet ovat joko omistajan ideologiaa tai esim. piilopirtin takapihalla. Yhtään kiistan takia vuokrasopimuksen ulkopuolelle jäänyttä aluetta en tiedä. Toki tämä ei mitään todista, laittaa vain epäilemään sinun jällleen liioittelevan asioita tiettyyn suuntaan. Toki mahdollista myös on, että sinun porukoissasi kiistoja syntyy enemmän kuin täällä.
Tahtoo olla niin , että keskenään eripuraiset maaomistajat saavat metsästysasiat sekaisin ja porukan hajalle . Maata omistamaton yhteistoimintaan sopeutumaton jäsen on helpompi lempata porukasta pellolle , kun kohtalaisen maaomaisuuden haltija vastaavassa tilanteessa . Kun maanomistajalle joudutaan näyttämään ovea , syntyy sirpalealue samantien. Kiistanaiheet ovat lisäksi usein varsin kaukana metsästyksestä .
Ei ihan selvinnyt, miksi esimerkiksi 2000 hirven kaataminen samoista paikoista vahtimalla, kuin 20 000 valkohäntäpeuran olisi suurempi turvallisuusriski? Se pitää kuitenkin säädöksin kieltää turvallisuussyistä.
Hirvijahti on ensisijaisesti seuruemetsästystä . Siinä on noudatettava tasapuolisuutta jäsenten suhteen . Tämä toteutuu , kun kaikilla on mahdollisuus osallistua yhtieseen jahtitapahtumaan . Vahtiminen ei täytä kyseistä määritelmää . Vahtimalla metsästettään vain poikkeustapauksissa esim . viljelyksille vahinkoa aiheuttavia eläinyksilöitä . Käytännössä vain vasoja ja nuoria uroksia .
Vasallisen naaraan kaataminen on ehdottomasti kielletty. Tästä johtuu , että aikuisia naarashirviä ei metsästetä ”vahtimiskaudella”. Pellollekin naras voi tulla ilman vasojaan , puhumattakaan metsän keskellä olevista passipaikoista. Varsinaisen metsästyskauden aikana virhe voidaan korjata kaatamalla vasat myöhemmin , jos on käynyt ilmi , että emä on kaadettu vahingossa . Vahtimismetästyskaudella kyseinen vahinko johtaa käräjille.
Mitä tulee vahtimiseen metsäisillä alueilla , voin kokemuksesta sanoa , että seuruejahdilla saadaan varmemmin tuloksia aikaan. Hirvet liikkuvat ja ruokailevat pääasiassa öisin , jolloin metsästys on mahdotonta . Kun puolestaan koira ohjataan tuoreille jäljille valoisaan aikaan , onnistumismahdollisuudet kasvavat potenssiin kaksi tai kolme . Onnistumisen edellytykset paranevat tuostakin , kun maassa on lumipeite . Jälkien perusteella on mahdollista ohjata koira juuri oikeille jäljille .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Luonto
Olisiko villisika ollut asialla….Näyttäisi olevan vaan pätkä.
Taitaa olla hirvien polku
Tutun näköistä on. Noita löytyy meiltäkin muutama kilometri. Hirven paskaakin on poluilla niin että jalkaa livettää.
Noin varmaan paikkaan kannattaisi jo tuohon kuusten väliin viritellä paksusta vaijerista hyvä lasso ansaksi, tiedä vaikka nälkä lähtisi vähäksiaikaa.
Kovin tutun näköistä. Tuskin on villisian tekemiä, jätöksistä päätellen peurat ja hirvet ovat asialla. Maastopyörälenkillä kun polku johti talon pihaan ja piti koukata metsän kautta ohi, ei ollut mitään ongelmaa löytää kiertotie juuri tuollaisten polkujen takia.
Kaveri ajoi itänaapurissa aikoinaan metsäkoneita,,,Näytti samantyylisiä uria kertoi villisian talvella tehneen etsivät juuria ravinoksi. Oli paikalliset kertonut. Jos sorkkaelän tekee tuollaisen uran täytyy usampi sata elukkaa kulkea samaa rataa.
Ainakin tällä puolella Suomea on tiedossa sorkkaeläinten kohtuuttoman suuri määrä, joten helpostihan tuollaisia polkuja syntyy. Toivottavasti edes villisikojen leviäminen saadaan pidettyä kurissa. Hirvieläinten osaltahan tämä ei ole onnistunut, päinvastoin. Tavoite on ollut nostaa riistaeläinten määrä mahdollisimman korkeaksi.
Hirvien ja peurojen polku on kyseessä. arto on sikäli oikeassa, että on siitä varmaan satoja kertoja kuljettu kesän aikana, ei kuitenkaan sentään sata eri yksilöä näin pienellä alueella.
Riistakameran liikennelaskenta kertoi, että hirvet kulkevat kuusikon läpi iltahämärissä taimikkoon ruokailemaan ja palaavat aamulla metsän siimekseen viettämään siestaa. Joissain istutusmättäissä on kymmenekin sorkanjälkeä, joten tallaaminenkin haittaa.
Muutaman sorkanjäljen olen nähnyt, jossa on kannukset, jotka voisivat kuulua villisialle, mutta kameraan ei ole osunut. Talvella jo ihmettelin liikenteen kasvua.
https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/lumisateen-jalkeen/
Hirvieläimiä voi metsästää vahtimalla 1.9 alkaen pelloilta. Pelto ei tarvitse olla viljelty . Vahinkojakaan ei vaadita . Emää , jota vasa seuraa ,ei saa ampua. Koiran käyttö ko metsästyksessä on kielletty lukuunottamatta mahdollisen haavoittuneen yksilön saattamista pois päiviltä .
ELI… NYT TARJOAMAAN SOPIVAA PELLONKULMAA HIRVISEURUEELLE VAHTIMISPAIKAKSI .
Ihan hyvä sinällään, mutta kun meikäläisen hirvivahingot ovat 100% taimikoissa, kun en juurikaan peltoja omista.
Mikä on pellon määritelmä, jos sen ei tarvitse olla viljelty? Jos veroilmoituksessa lukee maatalousmaan pinta-ala, onko se peltoa, vaikka aluetta katsomalla ei ihan heti tule pelto mieleen?
Omat maani olen vastikkeetta vuokrannut. Kaikista naapureista en tiedä, mutta ainakin yhden naapurin pellolle pari vuotta sitten hirvi kaadettiin.
Sinänsä en tajua, miksi metsästystä tehostavien keinojen käyttöön pitää asettaa rajoituksia. Täytyykö metsästyksessäkin pitää porukat kurissa, ettei petturit ala liikaa metsästää ja siten vähentää liikenteelle ja metsätaloudelle aiheutuvia vahinkoja?
https://mail.google.com/mail/u/0/#inbox/15deee491d2ecc9e?projector=1
Yllä olevasta löytyy enemmän aiheesta metsästys vahtimalla , myös määritelmä siitä , mikä maapläntti tulkitaan pelloksi.
väärä osoite , voitteko poistaa
Hirvieläimiä voi säädetyn ajan puitteissa metsästää millä tahaansa pellolla riippumatta viljelyskasvista tai tukikepoisuudesta .Myös kesannot , luonnonhoitopellot ja riistapellot ovat sallitua aluetta .(edellyttäen tietysti , että alue kuuluu laajemman metsästysvuokraopimuksen piiriin)
Tiukat säädökset ovat tarpeen ja tehty sitä varten , että ihmishenkiä ei vaaranneta eikä aiheuteta metsästyksellä haittaa tai vahinkoa toisten omaisuudelle . Esim. pellolla , jolta satoa ei ole vielä korjattu , ei saa metsästää . Kenellekään ei myöskään saa aiheuttaa vaaraa metsästystilanteissa . Vahtimispaikan sijoittamisessa on edellä mainittuun kiinnitettävä erityistä huomiota .
Kuulostaa selitysgeneraattorin käynnistymiseltä. Eiköhän pellolla ole helpommin havaittavissa ampumasektorissa olevat ulkopuoliset kuin peitteisessä metsässä? Ja vuokrasopimuksen kohdassa ”Muut ehdot” määritellään se, milloin pellolla tai missä tahansa muulla alueella saa metsästää.
Pellolla vahtimiseen tarvitaan aina maanomistajan suostumus . Siksi onkin parasta , että mo itse ottaa yhteyttä paikalliseen seuraan , jos katsoo peltopyynnin tarpeelliseksi .
Vahtiminen ajoittuu hämärän aikaan eikä turvallisuusasioita korosteta em syystä tarpeettomasti . Ei ole kauaa siitä , kun metsästäjä luuli ”väärästä suunnasta” lähestynyttä kaveriaan kauriiksi kohtalokkain seurauksin .
Turvallisuus on tietysti tärkeää. Täällä päin valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista metsästetään miltei ainoastaan vahtimalla. Kyttäyskoppeja on metsissä, myös taimikoiden reunoissa. Niitä kaadetaan 5-10 kertainen määrä hirviin nähden.
Miksi paljon pienemmän hirvimäärän kyttääminen niistä kopeista olisi niin paljon vaarallisempaa ja miksi ympärillä pitää olla yhtenäinen yli 1000 ha vuokrattuna, että olisi turvallista kytätä? Miksei sirpalealuilla sallita vahtimismetsästystä, että niistä ei muodostuisi hirvien suojelualueita? Hirvetkin käyvät kyttäyspaikoilla nuolukivillä ja järsimässä juurikkaita.
Sirpalealueet ovat usein syntyneet kiistojen seurauksena ,joten niillä ei metsästetä missään muodossa . Kyseessä on täysin maanomistajan oma valinta. Mitä pienempiä länttejä , sitä hankalampaa ja tehottomampaa metsästys on . Aina on raja vastassa ja toimintamahdollisuudet loppuvat siihen . Hankaluuksia syntyy , kun riistalaukaus ei tuotakaan toivottua tulosta . Nykyiset vaatimukset ampumataidon suhteen ovat niin kevyet , että ongelmatilanteita syntyy tuontuosta . Rajat eivät saisi olla esteenä tilanteen saattamiseksi päätökseen ja hirvieläimen huonon osuman jälkeen pois päiviltä .
Suorittava: ”Ei ole kauaa siitä , kun metsästäjä luuli ”väärästä suunnasta” lähestynyttä kaveriaan kauriiksi kohtalokkain seurauksin .”
Ei siis auta säännöt, kun perusasiat (ammutaan vain tunnistettu kohde, ei kaikkea mikä liikkuu) on hukassa.
Suorittava: ”Sirpalealueet ovat usein syntyneet kiistojen seurauksena ,joten niillä ei metsästetä missään muodossa .”
Ainakin tietämäni rauhoituskohteet ovat joko omistajan ideologiaa tai esim. piilopirtin takapihalla. Yhtään kiistan takia vuokrasopimuksen ulkopuolelle jäänyttä aluetta en tiedä. Toki tämä ei mitään todista, laittaa vain epäilemään sinun jällleen liioittelevan asioita tiettyyn suuntaan. Toki mahdollista myös on, että sinun porukoissasi kiistoja syntyy enemmän kuin täällä.
Tahtoo olla niin , että keskenään eripuraiset maaomistajat saavat metsästysasiat sekaisin ja porukan hajalle . Maata omistamaton yhteistoimintaan sopeutumaton jäsen on helpompi lempata porukasta pellolle , kun kohtalaisen maaomaisuuden haltija vastaavassa tilanteessa . Kun maanomistajalle joudutaan näyttämään ovea , syntyy sirpalealue samantien. Kiistanaiheet ovat lisäksi usein varsin kaukana metsästyksestä .
Ei ihan selvinnyt, miksi esimerkiksi 2000 hirven kaataminen samoista paikoista vahtimalla, kuin 20 000 valkohäntäpeuran olisi suurempi turvallisuusriski? Se pitää kuitenkin säädöksin kieltää turvallisuussyistä.
Hirvijahti on ensisijaisesti seuruemetsästystä . Siinä on noudatettava tasapuolisuutta jäsenten suhteen . Tämä toteutuu , kun kaikilla on mahdollisuus osallistua yhtieseen jahtitapahtumaan . Vahtiminen ei täytä kyseistä määritelmää . Vahtimalla metsästettään vain poikkeustapauksissa esim . viljelyksille vahinkoa aiheuttavia eläinyksilöitä . Käytännössä vain vasoja ja nuoria uroksia .
Vasallisen naaraan kaataminen on ehdottomasti kielletty. Tästä johtuu , että aikuisia naarashirviä ei metsästetä ”vahtimiskaudella”. Pellollekin naras voi tulla ilman vasojaan , puhumattakaan metsän keskellä olevista passipaikoista. Varsinaisen metsästyskauden aikana virhe voidaan korjata kaatamalla vasat myöhemmin , jos on käynyt ilmi , että emä on kaadettu vahingossa . Vahtimismetästyskaudella kyseinen vahinko johtaa käräjille.
Mitä tulee vahtimiseen metsäisillä alueilla , voin kokemuksesta sanoa , että seuruejahdilla saadaan varmemmin tuloksia aikaan. Hirvet liikkuvat ja ruokailevat pääasiassa öisin , jolloin metsästys on mahdotonta . Kun puolestaan koira ohjataan tuoreille jäljille valoisaan aikaan , onnistumismahdollisuudet kasvavat potenssiin kaksi tai kolme . Onnistumisen edellytykset paranevat tuostakin , kun maassa on lumipeite . Jälkien perusteella on mahdollista ohjata koira juuri oikeille jäljille .