Täydellinen tuho ja sen tekijä

Naapurin vanha isäntä vielä viimeisinä metsätöinään istutti paikallistien vieressä olevan niityn koivuntaimille. Hirvet sen ovat kuitenkin tuhonneet 90 prosenttisesti katkoen ja riipien latvat saunavastoiksi ja näyttävät vielä täydentävän tuhoa edelleen.

Kommentit (93)

  1. Auttaisko kuvan kohteessa jos pellon ympärillä oleva metsä olis harvennettu ajoissa sopivan väljäksi?.Suojaa olis vähempi hirven olla/tulla.

  2. ”Sopivan väljäksi” tarkoittaisi tässä avohakkuuta, sen verran järeää ja varttunutta vanhuksen metsä pellon ympärillä on. Niittyyn rajoittuvalla omalla alueellani taas on taimikko jota hirvet myös ovat rokottaneet ja harvennettuja koivikoita joten vaikeaa on sieltäkin suojaa saada lisää poistettua.
    Itsekkin olen ihmetellyt mistä johtuu viimeaikainen hirvien aiempaa parempi viihtyminen alueella. Ja syykin siihen löytyi: metsästysseura/yksittäinen metsästäjä on asettanut alueelle useita ruokintakatoksia ja nuolukiviä houkuttelemaan hirviä. Nuolukivet ja ruokintakatokset on sijoitettu lähelle tilanrajaa n. 50-60 metriä taimikoistamme jotta varmasti hirvet hoitavat samalla taimikot puhtaiksi männyn- sekä koivuntaimista. Tällä epäilen pyrittävän vaikuttamaan maittemme saantiin takaisin metsästysseuran käyttöön. Vuokrasopimukset sanoin irti tyytymättömänä seuran hirvikannan sääntelyyn sekä myös muuhun toimintaan. Tämän kaltainen toiminta valitettavasti vaan vaikuttaa päinvastoin…
    Onko muuten olemassa mitään ”lakia” kuinka lähelle tilojen rajaa ja varsinkin taimikoita esimerkiksi nuolukiven saa laittaa?

  3. Epäselvä kuva hirvestä on otettu maantieltä. Tienvarren pusikko sotki kuvaa. Sen verran kesy hirvi myös oli ettei välittänyt miehen mekkaloinnista ja poistui vasta kun laskin koiran sen perään.

  4. Siinä taas tulevaisuuden innostavaa näkyä. Juuri tilattuna 3000 rauduskoivun tainta. Nämä kuvat eivät yhtään ilahduta kun riski on juuri niin hel…..moinen.

  5. Viime syksynä suojasin visat tricon nimisellä aineella. Toimi tosi hyvin eipä kelvanneet visat rusakoille/jäniksille eikä myyrille. Suojaa kuulemma myös hyvin hirveltäkin. Helppo levittää ruiskulla, vaikutusaika n. vuosi. Suosittelen.

  6. Visakallo

    Vaikuttaa siltä, että hirvien käytös on jotenkin muuttunut, sillä ne katkovat ja syövät koivuja aivan teiden laidoissa ja jopa pihapiireissäkin. Aikaisemmin hirvien suihin menivät yleensä vain taimikoiden takanurkat. Eilen havaitsemani uusin laaja hirvituho on avoimella paikalla kolmen tien välissä. Lähin suojaa antava metsä 200-300 metrin päässä.

  7. Metsäkupsa

    Kuluvana talvena hirvet talvehtivat täälä uusilla alueilla,yllätävän lähellä ja saman havannon Visakallon kanssa havainnut.Jänikset söivät osan viime vuonna istutetuista koivuista 5 cm tynkätapeiksi.Hiukan koivuja nytkin istutan,mutta usko koivun kasvatukseen mennyt.Taimet tuplasti kaliinpia kuin kuusen ja koivutukin hinta on jämähtänyt alhaiselle tasollekin.Mieleen tulee valkoinen valhe.

  8. Visakallon ja Metsäkupsan havainnoista tuli mieleen yksi asia mikä on parissa tila-arviossa tullut pohdittua; mitä huomioida metsätilan hinta-arviossa, mikä sijaitsee asutuksen välittömässä läheisyydessä. Positiivisena asiana olen tähän asti nähnyt hirvivahinkojen pienemmän riskin. Toisaalta metsänhoitotoimenpiteet ja etenkin hakkuut tienkäyttöineen saattavat aiheuttaa isojakin vääntöjä. Tämä ei nyt suoraan kuulu alkuperäiseen aiheeseen, mutta kertokaa mielipiteitä siitä, että mikä hintavaikutus sillä on, jos metsätila ympäröi pientä asutuskeskittymää.

  9. Joskus onnistunut sellainen, että metsä harvennetaan lähes siemenpuuasentoon ja sitten istutetaan koivut. Hirvet pyrkivät karttamaan harvaa metsää ja eivät miellä sitä taimikoksikaan. Raivurin kans tosin täytyy liikkua että ei tule hirville tiheää vesakkoa. Sitten ylispuut pois kun koivuilta on hirvivaara mennyt ohi. Kun koivikko saa olla harva, niin tämä voi joskus onnistua.

  10. Hirvimäärät ovat lähteneet kasvuun, koska lupapolitiikalla näin halutaan. Kyllä se näkyy väistämättä lisääntyvinä vahinkoina.

  11. Vain kuollut hirvi ei syö. Ja sitä pitäisi todella harjoittaa. Hirvien joukkolahtaukset pitäisi aloittaa vielä tällä vuosikymmenellä. Jokainen ihminen uhrina liikenteessä hirvikolarin seurauksena on todella turha uhri. Metsästäjien kaistapäinen uhri.

  12. metsä-masa

    Nyt on jees h-valta tiivistänyt tärkeän- ja paljon puhuttavan hirviasian muutamaan lauseeseen !

  13. Minun kuusentaimikon päälle oli syntynyt kuvan kaltaisia koivuja, niitä hirvet oli taitelleet suurimman osan, eli autaneet minua perkauksessa.

  14. 6puu puhuu muunnettua, ei se perkaukseen todellisuudessa mitään auta. Koivut vain pensastuu ja varmasti ne samat on pois perattava ja vielä kasvatuskelvottomina. Koivu kasvaa vielä katkaistunakin aivan saman metrin vähintään vuodessa mutta katkaistuna niitä uusia kasvuja on vain useita. Joten haitta vain pahenee.

  15. Kuusi pääsee niskanpäälle kun nopeemin kasvava koivu taitetaan, menee vuosia enenkuin koivu tavaittaa entisen pituutensa.

  16. Eikö meillä maanomistajilla ole oikeasti mitään valtaa vain vastuita. Hirvilupa maan omistajille. Kenen maalla hirvi kävelee se saa päättää mitä tehdään. Valtion mailla saa vapaa-ajan puuhailiat tehdä mitä haluaa.

  17. Gla

    6puu:n tapauksessa kyse on hoitorästistä, jos kuusten päälle oli kasvanut vesakkoa. On aivan turha sotkea asiaa hirvikeskusteluun varsinkaan, kun hirvet eivät ajoissa ole taimikkoa peranneet.

    Tein pari viikkoa sitten 30 kilsan lenkin maastopyörällä lähiseudun metsissä ja ruokintapaikkojen määrä yllätti. En niitä tarkkaan laskenut, mutta yhden käden sormet kohdalle osuneiden määrään ei riittänyt, mahdollisesti ei kahden sormenkaan. Reitti kulki mäntytaimikon poikki yhden ruokintapaikan jälkeen ja kovin oli lohduttoman näköistä jälkeä siellä. Liki viisimetristä taimikkoa ei enää kannata uusia, mutta onnneksi seassa oli jonkin verran kuusta. Toivottavasti ei ole juurikäävän takia yritetty mäntyä, koska kuuset ovat ainoita, joista voi siellä tukkia yrittää kasvattaa.

    Asutuksen keskellä olevan metsän hinnasta näkemys. En ole kiinnostunut niistä. Hakkuista tulee herkästi vastaan maisematyöluvat ja asutuksen laajentuessa tilanne vain pahenee. Maapohjan arvonnousun varaan en metsätaloutta laske.

  18. Gla

    Niitty, jossa ei ole kasvanut juurikäävästä kärsivää kuusikkoa, kannattaa mielestäni istuttaa kuuselle sorkkaeläinten takia. Toki tuollaisessakin kohteessa on tavanomaista isompi riski juurikäävälle johtuen ilmeisesti maaperän mikrobien yms. elämän yksipuolisuudesta, mutta se lienee sorkkaeläimiä pienempi ongelma.

  19. 5 vuotiaassa kuusentaimikossa ei ole mikään hoitorästi, varhaisperkaushan vasta tään ikkäisenä aloitetaan. Olen kieltänyt hirven metsästyksen mailtani, männyntaimikoita en omista ja koivuntaimikot ovat jo suuria, ei hirvistä ole ollut mulle mitään haittaa tähänmennessä.

  20. Visakallo

    Millä tavalla 6puun kommentit mahtavat liittyä ko. aiheeseen? Omalta osaltani jouduin tekemään ikävän ratkaisun, ja luopumaan koivunviljelystä. Tähän asti perustetut kovikot yritetään kasvattaa jotenkin, mutta uusia ei enää perusteta. Hirviä on alueellamme yksinkertaisesti liikaa, eikä nykyisillä lupamäärillä eikä lisäluvillakaan ole voitu asiaa korjata.

  21. Gla

    Hirviongelmaan taitaa metsänomistajilla olla paras vaihtoehto liittoutua teollisuuden kanssa. Sillä on saman verran valtaa kuin metsästäjillä ja yhteinen intressi puuntuottajien kanssa. Vai ulottuuko hirvimafia teollisuuden johtopaikoille saakka?

  22. Kuusen kasvupaikka tuottaa myös runsaasti pajua ja pihlajia, näiden kurissapitäämiseen hirvi hyvä apulainen. Hirvi vahinkoihin kannattaa hakea runsaasti korvauksia, luulisi sen vaikuttavan hirvikantojen kokoon.

  23. Visakallo

    Onko 6puu tutustunut nyt voimassa olevaan hirvivahinkokorvausjärjestelmään? Se on suoraan sanottuna vesitetty lähes täysin. Tämän takia korvaushakemuksia tehdään vähemmän kuin ennen.

  24. suorittava porras

    Vettä , heinää ja pajua näyttää olevan ”riittävästi”, myöskin suojaa . Hirvivahingon todennäköisyys on kuvan tilanteessa 100%.

    Valitettavasti kuvan kytöpelto soveltuu hyvin vain riistapelloksi. En ole tavannut vastaavissa olosuhteissa yhtään onnistunutta koivikkoa .
    Myyräkin tuhoaa heinäisen taimikon huonolla tuurilla olemattomiin . Vähemmän miellyttävää on myöskin todeta jonkun vuoden kuluttua , että puut kelpaavat vain kuiduksi ravinteiden epätasapainosta johtuvien kasvuhäiriöiden vuoksi . Tämä on kiusallinen vaiva on yleinen peltoon istutetuissa metsissä ainakin keskisessä ja itäisesä Suomessa . Maan ravinnetila on aina tutkittava ja tarvittaessa korjattava , kun istutetaan puita vanhaan peltoon .
    Itselleni on muodostunut käsitys , että maaperän ravinnnetila vaikuttaa taimien maistuvuuteen ja sen myötä hirvivahinkoihin. Huonossa kasvussa olevat taimet maistuvat hirville parhaiten . Hyvin kasvavat eivät juuri lainkaan .

  25. Visakallo

    Älä viitsi suorittava tehdä pilkkaa vakavalla asialla. Kuten on kerrottu, hirvien käytös on jostain syystä muuttunut. Ne tulevat nykyisin myös täysin suojattomille paikoille teiden laitoihin, asuttuihin pihapiireihin, ja aivan minne vain missä syötäviä koivuja on. Syöntiin ei auta raivaus eikä heinän hävittäminen. Tästä on nyt metsänomistajilla olemassa riittävästi kokemuksia. Vanhentuneita tietoja ei kannata kenenkään täällä palstalla jaella.

  26. suorittava porras

    Tietoon ihan tuoretta ja tätä päivää . Samoin on laita Visakallon havaintojen kanssa . Hirvet todellakin tulevat/jäävät teiden ja asutuksen lähelle oleskelemaan , kun ravintoa on runsaasti ja ulkoinen uhka pieni .
    Jossakin päin Suomea pedot ahdistavat hirvet pois ”luontaisesta habiliteetistaan” ihmisten ilmoille turvaan . Toisaalla taas hirviin ei voida kohdistaa riittävää metsästyspainetta turvallisuusriskien vuoksi . Metsästys teiden läheisyydessä on turvallisuusriski niin teitä käyttäville , kuin metsästäjillekin . Varsinkin metsästyksessä käytettäville koirille. Liikennettä hirvi ei tunne uhkaksi . Pienempi karvainen nelijalkainen elukka kintereillä aiheuttaa puolestaan stressiä ja tarvetta liikkua siitäkin edestä. Myös ravinnon tarve lisääntyy liikkumisen myötä . Pajukkoa ja muuta hyvää hirvi saa kuitenkin popsia tien reunassa ja asumusten läheisyydessä kaikessa rauhassa . Tämän jälkeen voi painua turvallisesti pusikon suojaan pitkälleen kenenkään tai minkään uhkaamatta.

  27. Sudet on ja joskus voi olla karhutkin todennäköisin syy hirvien ”kesyyntymiseen” ja taimikkotuhoihin asutusten lähellä. Tuossa tapauksessa tietysti se riistan houkuttelu lähistölle nuolukivellä.

  28. Olisko se maaseudun hiljentyminen syynä siihen hirvien tuloon pihapiiriin ja teidenvarsille. Jos kylällä yksi isäntä hoitaa koko kylän työt niin onhan siellä välillä hiljaista.

  29. suorittava porras

    Kuvan näkymät ovat varsin yleisiä Keski-Suomessakin . Maatilojen määrä on puolittunut viimeisen 20 vuoden aikana eivätkä läheskään kaikki tilat ole päätyneet lisämaiksi viljelyä jatkaville . Kehitys jatkuu samansuuntaisena . Ei siis ihme, että hirvien laidunolosuhteet paranevat . Vähemmän on myös niitä, jotka seuraavat hirvien tekemisiä , puhumattakaan siitä,että entistä harvemmat kykenevät tai ehtivät niitä metsästämään .

  30. Gla

    Mutta kaikkein vähiten on niitä, jolla on valtaa ja halua käyttää sitä hirvien määrän alentamiseen.

    Visakallo jo sen sinulle sanoi, älä tee vakavasta asiasta pilkkaa.

  31. suorittava porras

    Hyvä ystävä ! Tästä on pilkka kaukana . Kerroin vain , missä ollaa menossa tänä päivänä .
    Kuvan tilanne on hyvin tuttu omallakin kohdalla . Silloin oli ratkaisuna pajukon hävittäminen , pellon salaojittaminen ja viljelyn jatkaminen. Jos olisin päätynyt metsitysvaihtoehtoon sellaisenaan , olisin saanut tuskailla hirvien kanssa minäkin . Hirvet tosin siirtyivät vain naapurin pusikkoa kasvavalle pakettipellolle ruokailemaan ja makoilemaan.Kun hirvi on tottunut vuosikaudet aterioimaan ja lisääntymään syrjäisen ja suojaisen peltolohkon reunoilla ja tuntumassa , eivät vierailut lopu vuodessa eikä kahdessa . Kyseisessä tilanteessa tarvitaan väistämättä taimikolle suojaustoimia hirviä vastaan . Pelkkään metsästyksen tehoon ei kannata luottaa . Jos puolestaan jäädään odottelemaan viranomaisten tai päätäjien toimia , ehtii taimikko jos toinenkin mennä huonoon kuntoon nitä odotellessa. Päätöksistäkin kuluu kotvanen ennen ,kun niitä saadaan toimiviksi käytännöiksi .

  32. Visakallo

    Kuvan tapauksessa pusikon syyttäminen koivujen hirvivahingosta on täysin naurettavaa.

  33. Gla

    ”Pelkkään metsästyksen tehoon ei kannata luottaa .”

    No ei todellakaan kannata, se on nähty jo ties kuinka kauan sitten. Mutta kun metsästys edes otettaisiin keinovalikoimaan mukaan, sekin olisi jo iso askel oikeaan suuntaan. Toistaiseksi olemme saaneet nauttia kasvavista sorkkaeläinkannoista ja niitä tukevista selittelyistä ja metsävahinko- ja liikenneonnettomuustilastojen sekä vahingonkorvausten määräytymisperusteiden rukkaamisesta palvelemaan metsästysharrastusta.

  34. On täysin naurettavaa olettaa etteikö pajukko ja pusikko houkuttelisi hirviä.Hirven ravintoon kun tuppaa kuulumaan myös paju.

  35. Visakallo

    Hirvet tulevat samalla lailla täysin puhtaana pidettyyn koivikkoon, kuin koivikkoon jossa on pajukkoa seassa. Puhtaassa koivikossa tulee vielä enemmän vahinkoa, koska kaikki syöty puu on sitä koivua. Jos olette koivikoita kasvattaneet, tiedätte tämän aivan varmasti.

  36. Niin varmaan.Valamiiseen pöytään kävelee kuka vaan.Kannattas kokeilla erinlaisia hajusteita,vaikkapa saippuaa tai jotain muuta ihmiseen viittaavaa.
    Joillakin on vaan tosi syvälle juurtunut käsitys että metsästäjät on ainoita jotka on hirvi-ongelman takana.Yhtälailla passiiviset metsänomistajat vaikuttavat kantaan.60-70 luvulla ei ollu montaa hirveä kun ei ollut nuoria käsiteltyjä metsiä vesakoineen päivineen.

  37. Onkohan viranomaisilla varmasti oikeat tiedot hirvien määrästä.
    Onko lisätty hirvikiintiöitä että suurpedot saa syötävää.
    Jo hirvikärpäs haitan takia kanta kannattaisi reippaasti pienentää, tai korvauksia reippaasti nostaa.

  38. Ja onkohan se tuo akka käyny vieraissa.. ..Rahalla tuskin lähtee kärpäset metästä vaikka sitä pumpataan sinne kuinka ja paljo.Tuolla jossain aikasemmin.Sanoin metsästysseuran sopimukset irti kun ei miellyttäny,jees harjavalta peri rahaa vuokrasopimuksesta ja ym kun minua ei miellytä juttuja.
    Lentolaskennalla selviää jos on muutakin tarkoitusta kuin odottaa valmista.

  39. Kyllähän se hirvikanta sellainen pitää olla että sen takia ei tarvitse puulajia valita tai sitten jos johonkin haluaa metsää istuttaa niin ei niitä hirville syötäväksi tarvitse tehdä. Se että minkälainen metsä sinne kasvaa maapohjasta johtuen niin on ihan sama.

  40. Nimimerkille Ei kiirettä sopis paremmin nimimerkki EI MITTÄÄ.
    kun nimittää minua akaksi, en ole nainen.
    Kaikista hirvien tuottamasta haitasta kuuluu korvaus, metsästäjäthän ne maksakoot.

  41. Ei ole” Ei mittää ”6puuta akaksi sanonu.Ymmärtää ja haluta ymmärtää on 2 eri asiaa.Tehä ja olla tekevinään taas eroaa toisistaan aika tavalla.Valamista saa oottaa maailman tappiin jos kerran jaksaa eikä sitä koskaan valmiimpaa tule.

  42. Metsurimotokuski puhuu ihan asiaa.
    Ite olen metsästäjä ja metsänomistaja.Pidän enempi metän puolta kuin ylitiheiden hirvikantojen.
    Nämä ”kärpäsistä”korvauksia vailla olevat eivät vaan näe muuta kun omat saappaan kärkensä.Niin siinä käy kun ikäsä samoja portaita lakasee.

  43. 60-70 luvulla kun joku näki hirven jäljet kylän lähettyvillä. Viikon kuluessa useassa talossa syötiin hirven lihaa. Isännät pistivät elukan yhteistoimin kylmäksi.

  44. Visakallo

    Ei kiirettä ymmärtää varmasti, ettei kukaan Suomessa kasvata koivuja eikä muitakaan puita sen takia, että saisi hirvivahinkorvauksia. Eihän niillä nykymuodossaan ole mitään merkitystäkään. On ollut täysin älytöntä kasvattaa hirvikanta niin suureksi, että se rajoittaa metsää uudistettaessa järkevää puulajivalintaa . Ihmettelen suuresti, että aina löytyy niitä, jotka vähättelevät hirvituhoja ja syyllistävät niistä puuntuottajia. Tulkaapa kesätapaamiseen katsomaan hoidettujen metsien hirvituhoja, jos ette ole niitä sattuneet ennen näkemään!

  45. suorittava porras

    Hirvikanta kasvaa ihan itsekseen nykyolosuhteissa ilman mitään erityistoimia . Kannan kurissa pitäminen on kaikkien etu ja tavoite , mutta sen verran haastava tavoite , että joka paikassa ja kaikin ajoin siihen ei päästä . Sellaista velhoa ei ole vielä löytynyt , joka pystyy aukottomasti määrittämään hirvien todellisen määrän sekä ennustamaan sen , mihin haitallinen tihentymä koskakin kerääntyy . Metsästäjien ilmoittama kanta-arviokin tarkentuu lopullisesti vasta kahden vuoden kuluessa , kun saadaan tarkentavaa viitetietoa arvioajankohdan seuraavilta vuosilta .

    Vaikka hirvien määrää on pyritty tietoisesti vähentämään jo kahden vuoden ajan , elukoitten lisääntymisvoimakkuus on jälleen yllättänyt . Tästä syystä lupia kehotettiin hakemaan tulevalle kaudelle rutkasti enemmän . Aika näyttää haetaanko taaskaan tarpeeksi .

    ——

    Kuva on todellakin hyvin tyypillisestä hirville mieluisesta paikasta . Joka tämän tietää , valitsee noihin olosuhteisiin kasvatettavaksi kuusen tai suojaa taimikon tehokkailla karkotteilla . Päätä on turha takoa seinään .

    Mitä tulee noihin ”hoidettujen ” taimikoiden hirvivahinkoihin , oli Metsälehdessä kysisestä aiheesta hyvä artikkeli kuluneena keväänä . Ihmeen vähän sitä silloin kommentoitiin . Johtuneeko siitä , että ammattilainen , joka vahinkoja työkseen tarkastaa , totesi , että vahinkoalueilla on poikkeuksetta liikaa hirviä houkuttelevaa lehtipuuta ja pensaita . Kuvassakin paju kasvattaa vahinkoriskiä . Se maistuu hirville ympäri vuoden ja kuvan koivut siinä sivussa .

  46. Visakallo

    Montako puhdasta koivikkoa olet suorittava taimesta lähtien itse kasvattanut ? 70-luvulta tähän päivään puhtaita koivukuvioita on kertynyt n. kolmekymmentä. Minulle on turha sanoa, etten olisi raivannut, torjunut heiniä, käyttänyt karkotteita ja aitoja. Viime vuosina hirvien määrä ja niiden aiheuttamat tuhot ovat kaikista torjuntakeinoista huolimatta lisääntyneet rajusti. Hirvien käytös on jostain syystä muuttunut.

  47. Pajukko näyttää myös suojaavan kuten illan tarkastavalla kierroksellani totesin. Nyt kun paju on jo silmujaan avannut oli lauma hirviä kolunnut haavikkoni kulmilla mutta syönyt vain ojanpenkkojen pajupuskien latvoja. Ikävin tuho tulee ojissa rämpimisestä kun sotketaan ojanpenkkoja alas ojiin. Niin haluttuja näytti puskat ojanpenkassa olevan ettei ojan pohjan vesi haitannut yhtään kun sohlattiin puskia ala-ja yläpuolelta penkaa. Ainoastaan nauha-aitoja oli hiukan silputtu innossa koohatessa.

  48. Kyllä ne hivikärpäset valtava vitsaus, kun ne on silloin kun on paras marjastus ja sienestys aika. Onko niitä tutkittu mitä ne voi aiheutaa hirvelle, luusi ainakin niitä tressaavan. Tressaantunut eläin voi köytäytyä hyvinkin oudosti, puhumattakaan niistä taudeita jota kärpänen voi levittää myös ihmiseen.

  49. Viime syksynä jänismetillä ollessa hämmästeltiin kun vuosia sitten lopettaneen maitotilallisen suopellot oli niitetty nurin.(useita hehtaareita kilometrien päässä ensimmäisestäkään asutusta talosta).Sinne kyllä näkyy tuki-euroja riittävän muttei asiallisiin tekemisiin.

  50. suorittava porras

    ”Kyllä ne hivikärpäset valtava vitsaus, kun ne on silloin kun on paras marjastus ja sienestys aika.”

    Neljänä syksynä olen kerännyt marjat ilman ainuttakaan hirvikärpäshavaintoa . Kun olen poiminut marjoja vain peitteettömiltä alueilta , ei ongelmia ole . Kolme vuotta ennakkoraivauksesta ja parin vuoden kuluttua alueen harvennuksesta saa keräillä marjoja alueelta ilman hirvikärpästen seuraa .
    Hoitamaton taimikko tai runsaan kuusialuskasvoksen peitossa oleva kasvatusmetsä ovat hirvikärpäshaitan tyyssijoja . Raivaus poistaa ongelman parin vuoden kuluessa työn toteutuksesta . Kun hirville ei ole syötävää , ei ole hirvikärpäsiäkään .

  51. Visakallo

    No joo. Niin ne sitten menivät hirvikärpäsetkin meidän metsänomistajien syyksi! Kertoisiko suorittava, mistä ne hirvikärpäset meidän raivattuihinkin metsiin tulevat? Sen verran vielä tarkentaisin, että peitteellisillä alueilla ei kyllä ole niitä marjoja kerättäväksi! Oletko tullut ajatelleeksi, että juttusi aikaansaavat täällä remakat naurut yhä suuremmalle joukolle.

  52. suorittava porras

    Ne Visakallon metsät eivät taida niin hyvässä kunnossa ollakaan , kun on syyllinen olo . En mielestäni äskenkään ketään erityisemmin syytellyt . Totesin vain , missä hirvikärpäsiä on ja missä ei . Kokemusta on vähän muualtakin kun omasta pihapiiristä ja useamman vuoden ajalta .

  53. Ei tuo suorittava edes jaksa enää naurattaa. Säälittää että jankkaa samaa mantraa vuodesta toiseen eikä tajua ettei juttu ole elänyt mihinkään ainakaan pariin vuoteen. Kuten Visakallo toteaakin. Aina on syy metsänomistajassa. Mutta sitähän metsästäjän laulu on, aina vika muussa kuin aikaansaamattomassa metsästäjäkunnassa.

  54. Visakallo

    Se on selvä, että aina löytyy jostain raivattavaa, mutta vähintään kymmenen hehtaaria raivauksia tehdäänjoka vuosi, joskus tuplatenkin, eikä ne minun kokonaispinta-alat kuitenkaan mitään puolen pitäjän kokoisia ole. Sen haluaisin edelleenkin suorittavalta kuulla, mistä ne hirvikärpäset tulevat myös sinne raivattuhin metsiin, eli juuri sinne missä niitä marjojakin on?

  55. suorittava porras

    Jos raivaat tänä kesänä , on alueella kuoriutuvia hirvikärpäsen toukkia vielä tulevaksi syksyksi . Vuoden kuluttua ei ongelmaa enää ole , kun hirvet eivät jää ravinnon puuttuessa oleskelmaan ja pudottelmaan munivia hirvikärpäsiä ko alueelle . Olen jo useamman vuoden ajan tehnyt tämän suuntaisia havaintoja harvennuskohteilla . Jos esim. ennakkoraivaus on tehty juuri ennen hakkuuta , on syyskesästä ketjunvaihdossa ollut ”seuraa”.
    Edelliskasänä tai sitä ennen raivatuilla työmailla on saanut tehdä pitempiäkin huolto-operaatioita vain hyttyset seurana . Hirvikärpäset ovat tyystin pois häiriötekijöiden joukosta , ellei 50 metrin säteellä ole peitteisempää aluetta . Marjapaikat (2 harvennuksen jälkeen) olen valikoinut kertomani perusteella eikä hirvikärpäsiä ole tarvinnut nutusta keräillä .

  56. Gla

    Suorittava porras: ”Kannan kurissa pitäminen on kaikkien etu ja tavoite , mutta sen verran haastava tavoite , että joka paikassa ja kaikin ajoin siihen ei päästä . ”

    Keskustalupalstan puolella on tuoreita tuloksia, joiden mukaan tavoitekantaan on muutamassa paikassa päästy. Lähes koko maassa taistellaan ylisuurten kantojen kanssa ja niillä parilla alemman kannan alueellakin on enemmän hirviä kuin sidosryhmien näkemysten mukaan pitäisi olla. Puhumattakaan peuroista, joita täällä on kymmenkertainen määrä hirviin verrattuna ja sen kyllä maastossa huomaa. Pyörälenkillä jouduin koukkaamaan metsän kautta, kun polku vei talon pihaan. Mutta ei hätää, metsästä löytyi ajokelpoisia polkuja aivan riittävästi. Omista metsistä olen huomannut saman, perurojen kulkureittejä menee ristiin rastiin.

    Millaisena pidät tältä pohjalta edellytyksiä kasvattaa taimikoita vai jatkatko lapsellista tarinointiasi paikoittaisista tihentymistä?

  57. Rehevillä alueilla pusikoiden poissapitäminen on mahdoton tehtävä, Kasvimyrkyillä se varmaan onnistuisi. Mikään ei ole minua naurattanut enempää kuin se aikoinaan viisaan asiantuntian lausunto että: ”Hirvikärpänen ei pure ihmistä.”

  58. Visakallo

    Juuri näin! Kuvan pajut ovat kasvaneet vain 1-2 kesässä, joten niiden pelkkä mekaaminen torjunta on erittäin työlästä. Jos missä, niin tällaisissa kohteissa glyfosaatti on järkevä apuväline, vaikka jotkut täällä hyppivät seinille jo aineen nimen kuultuaan!

  59. Tuollaiset puskat mitään työläyttä edusta mutta se että muistaa ne käydä silloin tällöin lakaisemassa ja kun niistä ei olisi valtapuustolle mitään haittaa. Glyfosaatti sensijaan saattaa taannuttaa ja jopa tappaa lähimpiä koivuja juuristovaikutuksen kautta. Tarkkana saa olla noiden myrkkyjen kaas.

  60. Gla

    Puskat onkin helppo pitää kurissa valtapuuston kannalta. Nyt on kuitenkin kyse siitä, mikä houkuttelee hirviä ja kun 1-2 vuodessa tuloksena on hirviä houkuttelevaa puskaa, on täysin kohtuutonta syyttää hirvien aiheuttamista vahingoista hoitorästejä. Ainoa tarkoituksenmukainen keino on pudottaa sorkkaeläinten määrä riittävän alas. Vaikka jossain talvilaitumella vahinkoja edelleen tulisikin, kokonaisuutena vahingot kuitenkin pienenisivät, mikä on ykköstavoite ja jota ei millään ns. hoitamattomuudella voi kiistää.

  61. Kyllä niitä hirvikärpäsiä on aina niillä alueilla joissa hirvet talvella liikkuvat. Meidän kotinurkilla on onneksi kesäalueet ja kärpäsistä ei ole haittaa. Yksittäisiä tosin on mutta ei haitaksi asti. Samoin meiltä puuttuu peurat ja kauriit jotka uskon isäntäeläimeksi myös kelpaavan.

    Hirvijahtimaat ovat taas pääosin talvialueita ja taimikot ovat MH:n hyvässä hoidossa, Siellä kärpäsiä on riittävästi ja marjat jäävät noukkimatta ihan suosiolla.

    Kyllä hirvikanta pitää saada alas, Nyt se on paikoin ihan liian suuri.

  62. Voi voi…

    Taasko oli hirvi tehnyt tuhoja raivaamattomaan taimikkoon ja mitähän raivattavaa tuossakin olisi ollut?

    Täälä meillä Etelässä ei hirvikärpäsaikaan voi metsään mennä raivuulle, niin se vain on…

  63. suorittava porras

    Niin ..raivata voi muulloinkin , kun hirvikärpästen aikaan . Metsälehdessä oli vastikään hyvät ohjeet sisältävä artikkeli , kuinka toimitaan .

    ——

    Mitä kuvaan tulee , pajua on aivan riittävästi houkuttelemaan hirvet paikalle . Seurailin parikymmetä vuotta tapahtumia naapurin pellolla(4ha lohko) kuvan kanssa 1/1- tilanteessa . Hirvien liikenne siellä oli ympärivuotista . Kävipä yhtenä keväänä niinkin , että isäni meni häätämään pajujen kimpusssa olevaa hirveä koira kytkettynä muualle . Hirvi lähti , mutta vain hetkeksi . Kun isäni oli päässyt takaisin rajallemme saran toiseen päähän , palasi mullikka tyynesti takisin ja jatkoi syömistään . Näihin aikoihin keväällä hirvet olivat jokailtaisia vieraita ko pellolla .(näköala suoraan olohuoneen ikkunasta)
    Sinne muuten kaadoin ensimmäisen hirvenikin sen tultua illansuussa pajuaterialle lokakuun lopulla 38 vuotta sitten. Eikä jäänyt viimeiseksi laatuaan sillä hylätyllä niityllä . Lista jatkui myös useilla valkohäntäpeuran kaadoilla samalle pellolle seuraavalla vuosikymmenellä .

    Tuolla alussa jo totesin , että kuvan pelto/kuvan kaltainen niitty sopii vain riistapelloksi . Koivua sinne on turha yrittää ilman massiivisia erityistoimia .

  64. Ne riistapellot pitäisi lailla kieltää eikä hekumoida noin typeriä sentään. Jos metsä pitää suorittaa metsästäjien ehdoilla ollaan kaukana metsätaloudesta josta kait suorittavakin on elantonsa saanut. Mutta kummasti se tuntuu unohtuvan.

  65. suorittava porras

    Kyllä tässä tapauksessa mennään ihan luonnon ehdoilla . Kuvan kaltaisella viljelemättömällä pellolla ei mikään menesty ja metsitys on hankalaa vaikka ei olisi hirviäkään .
    Jatkan vielä edelliseen kommenttiin , että ensimmäistä kaatoa seuraavana syksynä samoihin aikoihin(v 80) pellolla oli 5 hirveä pajuja syömässä. Niistä kaksi poistui omin jaloin ja kolme kumipyörien päällä : )

  66. Kuvan kaltaisella viljelemättömällä pellolla olen saanut metsän kasvamaan aivan komeasti mutta en metsästäjien avittamana vaan aitaamalla heidän oman organisaationsa maksamilla aidoilla. Luulisi kyllä olevan järkevämpää laittaa hirvikanta kuriin kuin maksaa kaikki haitta/ja sen torjuntatoimet. Peltoja on metsitetty maailman sivu mutta tänä päivänä se on pakko tehdä kuuselle erittäin työläästi juuri metsästyksen pettämisen seurauksena.

  67. Edelliset sukupolvet on saaneet metsistä peltoja. Me ei pystytä niistä suorittavan mukaan tekemään edes metsiä?

  68. Tätä se on tämä nyky metsästys, että pirtin ikkunasta pitää päästä ampumaan mielellään traktorin kärriin.

  69. Peltoheittojen metsittäminen on tunnetusti melko vaikeaa ilman hirvituhojakin. Hieskoivu ei ole hirville yhtä haluttua kuin raudus, jos välttämättä halutaan koivikko pellolle.
    Pellot saattaa olla kohta entistä arvokkaampia, kun viljelykelpoiset alueet vähenee jatkuvasti Etelä-Euroopasta lähtien.

  70. Taitaa loppua kohta viljelijätkin, pohjois-euroopasta lähtien…

  71. Gla

    Suorittava: ”Tuolla alussa jo totesin , että kuvan pelto/kuvan kaltainen niitty sopii vain riistapelloksi . Koivua sinne on turha yrittää ilman massiivisia erityistoimia .”

    Totta. Massiivinen erityistoimi on sorkkaeläinkannan leikkaus. Isäni on 70-luvun alussa metsittänyt tuollaisen pellon, jossa kasvaa nyt päätehakkuuta odottava koivikko poislukien puolet alasta, johon on tullut alle luontaista kuusikkoa. Yhtään hirven katkomaa koivua ei pellolla ole, vaikka pajua olen perannut ojien reunoilta vielä 80-luvun lopussakin.

    Mielestäni Suomella ei ole varaa osoittaa osaa metsätalouden käyttöön soveltuvista maista riistapelloksi varsinkaan, kun siitä ei omistajalle ole hyötyä. Metsästäjät ei kuitenkaan siitä korvauksia maksa, eikä minunkaan tavoitteena ole metsätalouden tuloja riistapeltokorvauksina hankkia.

  72. suorittava porras

    Gla voi minun laillani todeta , kuinka massiivinen hirvikannan alentaminen etenee . Välilllä elukoita on enemmän ja välillä vähemmän . Prosessi molempiin suuntiin kestää 5- 10 vuotta . Nopeta ratkaisuja ei tapahdu .
    Nykyisin tekniikka parantaa metsästyksen tehokkuutta , mutta metsästäjien ikääntyminen puolestaan leikkaa sitä ainakin yhtä paljon toisesta päästä . Jos joukkueen keski-ikä on reilusti yli 60vuotta (kasvava luku), ei liene vaikeaa päätellä , mitä on tulossa . Toiminta käy verkkaisemmaksi ja hankalammat projektit jäävät kokonaan tekemättä .
    Tätä taustaa vasten metsänomistajan kannattaa luottaa enemmän omaan toimintaansa ja sen tuloksiin .

    Ensiksi on syytä perehtyä hirven elintapoihin ja mieltymyksiin ravinnon suhteen . Jälkimmäinen määrää hyvin tarkkaan , missä hirvi viihtyy . Esim. kuvan pelto on viihtyvyyden suhteen ykkösluokassa . Koivun kasvattaminen siinä ei vältyämättä onnistu . Niitäkin paikkoja löytyy riittävästi , jossa sekä mäntyä , että koivua voi kasvattaa turvallisesti . Asia varmistetaan huolehtimalla taimikon alkuvaiheen hoitotoimenpiteistä asianmukaisesti .
    PS. Se Gla: n tekemä pajukon raivaus on saattanut pelastaa isäukon istuttaman koivikon . Oman esimerkkini pellon omistanut leskirouva ei sitä kyenkyt tekemään .

  73. Onko Gla miettiny mitä muuta on tapahtunut sitten ”kultaisen”-70 luvun?.Vaikkapa metsässä.

  74. Gla

    Toki esim. puulajivalinta kohdistuu useammin kuuseen kuin tuolloin. Mutta myös hirvikanta oli tuolloin 1/5 nykyisestä. Pajujen perkaus ei ole koivikkoa pelastanut, koska joka vuosi ojien pientareilla pajua kasvoi ja äskenhän se oli syynä hirvien tuhoihin.

  75. Visakallo

    suorittava porras: ”Niitäkin paikkoja löytyy riittävästi , jossa sekä mäntyä , että koivua voi kasvattaa turvallisesti.”

    Mielellämme kuulisimme, mistä näitä paikkoja mahtaisi löytyä?
    Toinen kysymys: Miten raivauksista huolehtiminen ehkäisee hirvivahingot koivikoissa?

  76. Gla.Kumpi on luonut edellytykset hirvien menestyä?.Metsästäjä vaiko metsänomistaja.

  77. Visakallo

    Vastaan Glan puolesta. Molemmat, mutta sillä erotuksella, että metsänomistajat eivät ole tehneet sitä tietoisesti omasta halustaan, mutta metsästät omine etujärjestöineen ovat.

  78. Gla

    Minusta on turha keskustella siitä, onko jaksollinen metsätalous parantanut edellytyksiä hirvikannan kasvulle. Kyse on suunnitelmallisesta tavoitteesta kasvattaa hirvikantaa, jossa metsänomistajalla ei ole osaa eikä arpaa. 70-luvulla hirviä suojeltiin, jotta kanta saataisiin kasvuun. Tälläkin hetkellä kaikista muista (liikenne, luontoarvot, virkistysarvot, metsätalous) paitsi metsästysharrastuksen näkökulmasta katsottuna kestämättömän suurta kantaa halutaan suunnitelmallisesti ylläpitää. Lisäksi valkohäntäpeura on tuotu tänne vain riistan takia ja sen määrä onkin räjähtänyt käsiin ilman minkäänlaista halua hallita tilannetta. Perinteisesti valta ja vastuu liittyvät yhteen, tässä asiassa ei.

  79. suorittava porras

    Visakallolle vastaisin , että sekä Finsilvan , että UPM:n hallinnoimilta tiluksilta löytyy juuri niitä puulajeja , jotka kullakin maapohjalla parhaiten menestyvät . Koivua on tämän lisäksi kasvatettava vähintään 10% koko puuston määrästä tiukemmin sertifioiduilla alueilla . Hirvistä ei ole itkua pidetty . Mänty on kasvanut pääpuulajina ja kasvaa tästä eteenkin päin näillä seuduilla oli hirviä enemmän tai vähemmän .Tämä neljän eri pitäjän alueeella ja kahdessa eri maakunnassa, joilla työskentelen . Metsästysmaina on seurallamme yhteensä 1500 ha molempien yhtiöiden maita .

    Yhtiöiden taimikot hoidetaan alueittain isoina kokonaisuuksina. Tästä johtuen olen huomannut jonkun käsiteltävän taimikon varhaisperkauksen myöhästyneen vuoden tai pari optimiajankohdasta . Lehtipuun venyminen havupuun taimea pidemmäksi on lisännyt hetkellisesti hirvivahinkoja niillä lohkoilla . Oikea ajoitus on riittänyt torjuman vahingot muualla.

    Enemmän kannan huolta siitä , että muutama vuosikymmen sitten tungettiin mäntyä liian reheville maapohjille . Niiltä alueilta korjataan vain kuitupuuta , kunnes puulaji vaihdetaan.

  80. Tuohan on täyttä sopaa.

  81. Visakallo

    Kyllä minäkin voin esitellä paljonkin onnistuneita koivikoita ja männiköitä juuri niille sopivilla maapohjilla, mutta ne ovatkin peräisin ajalta, jolloin hirvien määrä oli olennaisesti pienempi kuin nyt. Tällä hetkellä vastaavaan tilanteeseen ei ole mitään mahdollisuutta päästä. Tätä asiaa ei valitettavasti mitkään selitykset nyt muuksi muuta.

  82. suorittava porras

    Kuva-aineistoakin löytyy väittämäni tueksi googlettamalla allekirjoittaneen nimimerkki . 23 sivun galleriasta sivulla 17 komeilee kymmenien hehtaarien onnistunut männikön uudistusala . Hirviä alueen ympäristössä on ollut huomattavan paljon taimikon perustamisvaiheessa .
    PS. Kannattaa selata koko kuva-aineisto . Sieltä kyllä selviää , missä on ongelmia metsän kasvatuksessa ja missä ei . Hirvi ei todellakaan ole ongelmista suurin , vaikka meteli aiheesta on vailla vertaa.

  83. Hirvien talvehtisalueilla se hirvi on kyllä suurin ongelma. Muualla muut ongelmat. Rauduskoivut kyllä kelpa hirville muuallakin kuin niiden talvilaitumilla.Taimíkkojen hoitamattomuus ei yksistään selitä hirvituhoja.

  84. Jos hirviä on runsaasti alueella jossa on kuivun tai männyn taimikoita. Millä te estätte että ne ei koske taimikoihin, muulla kuin kiväärillä?

  85. Gla

    Suorittava: ”Hirvi ei todellakaan ole ongelmista suurin , vaikka meteli aiheesta on vailla vertaa.”

    Hirvi (ja peura) on ongelmista suurin, koska se on ainoa, johon minulla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Jätän aitaamiset yms. ylijäreät keinot tarkastelun ulkopuolelle, koska se tuhoaa täysin kannattavuuden edellytykset. Suorittava kyllä jaksaa vahingoittumattomien taimikoiden perusteella julistaa, ettei hirvi tuhoja aiheuta ja kun tulee kuva vahingoittuneesta taimikosta, löytyykin syy jostain muualta kuin hirvestä. Esimerkiksi vuoden perkaamattomana olleesta pajusta, varttuneesta metsästä taimikon vieressä, huonoista metsästysvuokrasopimuksista tms. Aina löytyy syy, mutta milloinkaan se ei ole hirvipolitiikka. Ihan kuten suomalainen autoilija, muut tunaroi, en minä.

  86. suorittava porras

    Lähinnä olen kertonut , missä olosuhteissa hirvi viihtyy parhaiten. Syyllisiä en ole lähtenyt hakemaan , syitä sitäkin enemmän . Mahdollisista riskeistä ja keinoista vähentää vahinkoja olen kertonut omia kokemuksiani . Tämä siksi , että hirvikantaa ei saada koskaan niin pieneksi , että vahingoilta voitaisiin täysin välttyä .

    Kumman nuivasti on suhtauduttu siihen mahdollisuuteen , että metsänomistaja osallistuisi myös itse fyysisesti hirvikannan säätelyyn . Ajantasainen tieto ja kotikenttäetu helpottaisi varmasti toimia tavoitteeseen pääsemiseksi . Ihmeitä kyllä odotetaan , mutta niitä ei olla valmiita itse tekemään .

    Kumpiko lienee tehokkaampi tapa torjua hirvivahinkoja , kirjoittaa tai soittaa viranomaisille , vai vahinkoeläimen nähdessään laillisena metsästysaikana marssia asekapille ja tuulettaa hieman sen sisältöä ja hoitaa ongelmayksilö pois päiviltä ? Itse tukeuduin jälkimmäiseen vaihoehtoon metsänomistajana ja tämän lisäksi pyrin tekemään metsäni hirville vähemmän houkuttelevaksi . Tähän riitti oikein ajoitettu perusmetsänhoito .

    Hirvi on sen verran haastava vastus , että kaikki keinot on otettava käyttöön . Oma apu on kaikkein lähinnä .

  87. Tulee vaan mieleen, että hirven metsästäjät ei anna rehellistä tietoa jostain syystä hirvien määrästä, luvathan kai tulee sen mukaan mitä hirvilaskenta kertoo. On vaan ajankysymys kun hivikärpänen levittää niin eläimiin kuin ihmisiin vaarallisia tauteja.

  88. suorittava porras

    Kaikki merkitään tilastoihin , mitä nähdään . Jäävän kannan joutuu usein heittämään ”hatusta”, kun jahti päättyy lumettomaan aikaan .

    Jäävän kannan rakenteella on suuri vaikutus seuraavan vuoden vasatuottoon . Jos kaatokiintiöstä jää kaatamatta esim. naaras , jolla on kaksosvasat sisällä ,on seuraavana kesänä kolme hirveä 0:n asemasta aterioimassa . Useinmiten vasa tai aikuinen naaras jää kaatamatta , kun seurue saa tarpeekseen jahtihommista . Uroksia kaadetaan suosituksista huolimatta enemmän , kun naaraita .

  89. Hirven pyynti on kaikille metsänomistajille mahdollista.Ostaa pyssyn ja suorittaa metsästyskortin ja ampuu kokeen.Sitä”ihanuutta”varmaan riittää jokaiselle kitisijälle.
    Mutta kun se valmis maailma on vaan jotenkin parempi.
    Voishan asiaa lähestyä myöskin toisin päin.Antaa mettän kasvaa ja tukehtua omaan itteensä.Ei tarvis meillä mennä metille.

  90. Planter

    ”Kaikki merkitään tilastoihin , mitä nähdään.”

    Joku palstan ”Suorittavista portaista” kirjoitti aiemmin, että ainoastaan metsästykseen vuokratuilla alueilla jahdin aikana nähdyt merkitään tilastoihin. Melkoinen määrä jää siis merkitsemättä.

    Sitten näitä ”Suorittavien portaiden” mottoja, joilla omatoimisesti säädellään kantaa. Niille ei voi mitään.

    Suorittava porras
    13.2.2015, 21:02
    Ensi syksylle onkin motto , että älä ammu sitä hirveä tänään, minkä voit ampua vielä tulevana vuonna

  91. suorittava porras

    Motto oli yhteislupa-alueen päällikön suusta . Perusteena olivat sekä metsästäjien havainnot , että luken arviot vuoden 2014 hirvikannasta . Esim . oman seuran alueen jääväksi kannaksi todettiin tuolloin 3 yksilöä pinta-alaltaan 3700 ha:n alueelle . Koko yhteislupa -alueen lupien käyttöaste jäi 80 %.iin. Hirvimäärä ja havainnot sen myötä olivat laskeneet tasaisesti vuodesta 2011 lähtien . Hirvitiheys oli laskenut keskimäärin
    2/1 000 ha tasoon . Edellisen kerran hirvitiheys oli yhtä alhainen vuonna 1996.

  92. suorittava porras

    Unohtui tarkentaa , että vain metsästyksen yhteydessä tehdyt varmat havainnot kirjataan . Esim metsätystapahtuman tai metsästysalueen ulkopuolella tehtyjä havaintoja ei ohjeen mukaan kirjata . Kun metsästys kirjataan päättyneeksi loppuu myös havaintojen dokumentointi .

  93. Maan omistajan motto. Osta metsästäjille uusi pakastin, kun niillä on ahneuksissaan entiset täynnä eikä uutta lihaa mahdu.Siksi ne laiduntaa niitä maillasi.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut