Täydellinen tuho ja sen tekijä

Naapurin vanha isäntä vielä viimeisinä metsätöinään istutti paikallistien vieressä olevan niityn koivuntaimille. Hirvet sen ovat kuitenkin tuhonneet 90 prosenttisesti katkoen ja riipien latvat saunavastoiksi ja näyttävät vielä täydentävän tuhoa edelleen.

Kommentit (47)

  1. Auttaisko kuvan kohteessa jos pellon ympärillä oleva metsä olis harvennettu ajoissa sopivan väljäksi?.Suojaa olis vähempi hirven olla/tulla.

  2. ”Sopivan väljäksi” tarkoittaisi tässä avohakkuuta, sen verran järeää ja varttunutta vanhuksen metsä pellon ympärillä on. Niittyyn rajoittuvalla omalla alueellani taas on taimikko jota hirvet myös ovat rokottaneet ja harvennettuja koivikoita joten vaikeaa on sieltäkin suojaa saada lisää poistettua.
    Itsekkin olen ihmetellyt mistä johtuu viimeaikainen hirvien aiempaa parempi viihtyminen alueella. Ja syykin siihen löytyi: metsästysseura/yksittäinen metsästäjä on asettanut alueelle useita ruokintakatoksia ja nuolukiviä houkuttelemaan hirviä. Nuolukivet ja ruokintakatokset on sijoitettu lähelle tilanrajaa n. 50-60 metriä taimikoistamme jotta varmasti hirvet hoitavat samalla taimikot puhtaiksi männyn- sekä koivuntaimista. Tällä epäilen pyrittävän vaikuttamaan maittemme saantiin takaisin metsästysseuran käyttöön. Vuokrasopimukset sanoin irti tyytymättömänä seuran hirvikannan sääntelyyn sekä myös muuhun toimintaan. Tämän kaltainen toiminta valitettavasti vaan vaikuttaa päinvastoin…
    Onko muuten olemassa mitään ”lakia” kuinka lähelle tilojen rajaa ja varsinkin taimikoita esimerkiksi nuolukiven saa laittaa?

  3. Epäselvä kuva hirvestä on otettu maantieltä. Tienvarren pusikko sotki kuvaa. Sen verran kesy hirvi myös oli ettei välittänyt miehen mekkaloinnista ja poistui vasta kun laskin koiran sen perään.

  4. Siinä taas tulevaisuuden innostavaa näkyä. Juuri tilattuna 3000 rauduskoivun tainta. Nämä kuvat eivät yhtään ilahduta kun riski on juuri niin hel…..moinen.

  5. Viime syksynä suojasin visat tricon nimisellä aineella. Toimi tosi hyvin eipä kelvanneet visat rusakoille/jäniksille eikä myyrille. Suojaa kuulemma myös hyvin hirveltäkin. Helppo levittää ruiskulla, vaikutusaika n. vuosi. Suosittelen.

  6. Visakallo

    Vaikuttaa siltä, että hirvien käytös on jotenkin muuttunut, sillä ne katkovat ja syövät koivuja aivan teiden laidoissa ja jopa pihapiireissäkin. Aikaisemmin hirvien suihin menivät yleensä vain taimikoiden takanurkat. Eilen havaitsemani uusin laaja hirvituho on avoimella paikalla kolmen tien välissä. Lähin suojaa antava metsä 200-300 metrin päässä.

  7. Metsäkupsa

    Kuluvana talvena hirvet talvehtivat täälä uusilla alueilla,yllätävän lähellä ja saman havannon Visakallon kanssa havainnut.Jänikset söivät osan viime vuonna istutetuista koivuista 5 cm tynkätapeiksi.Hiukan koivuja nytkin istutan,mutta usko koivun kasvatukseen mennyt.Taimet tuplasti kaliinpia kuin kuusen ja koivutukin hinta on jämähtänyt alhaiselle tasollekin.Mieleen tulee valkoinen valhe.

  8. Visakallon ja Metsäkupsan havainnoista tuli mieleen yksi asia mikä on parissa tila-arviossa tullut pohdittua; mitä huomioida metsätilan hinta-arviossa, mikä sijaitsee asutuksen välittömässä läheisyydessä. Positiivisena asiana olen tähän asti nähnyt hirvivahinkojen pienemmän riskin. Toisaalta metsänhoitotoimenpiteet ja etenkin hakkuut tienkäyttöineen saattavat aiheuttaa isojakin vääntöjä. Tämä ei nyt suoraan kuulu alkuperäiseen aiheeseen, mutta kertokaa mielipiteitä siitä, että mikä hintavaikutus sillä on, jos metsätila ympäröi pientä asutuskeskittymää.

  9. Joskus onnistunut sellainen, että metsä harvennetaan lähes siemenpuuasentoon ja sitten istutetaan koivut. Hirvet pyrkivät karttamaan harvaa metsää ja eivät miellä sitä taimikoksikaan. Raivurin kans tosin täytyy liikkua että ei tule hirville tiheää vesakkoa. Sitten ylispuut pois kun koivuilta on hirvivaara mennyt ohi. Kun koivikko saa olla harva, niin tämä voi joskus onnistua.

  10. Hirvimäärät ovat lähteneet kasvuun, koska lupapolitiikalla näin halutaan. Kyllä se näkyy väistämättä lisääntyvinä vahinkoina.

  11. Vain kuollut hirvi ei syö. Ja sitä pitäisi todella harjoittaa. Hirvien joukkolahtaukset pitäisi aloittaa vielä tällä vuosikymmenellä. Jokainen ihminen uhrina liikenteessä hirvikolarin seurauksena on todella turha uhri. Metsästäjien kaistapäinen uhri.

  12. metsä-masa

    Nyt on jees h-valta tiivistänyt tärkeän- ja paljon puhuttavan hirviasian muutamaan lauseeseen !

  13. Minun kuusentaimikon päälle oli syntynyt kuvan kaltaisia koivuja, niitä hirvet oli taitelleet suurimman osan, eli autaneet minua perkauksessa.

  14. 6puu puhuu muunnettua, ei se perkaukseen todellisuudessa mitään auta. Koivut vain pensastuu ja varmasti ne samat on pois perattava ja vielä kasvatuskelvottomina. Koivu kasvaa vielä katkaistunakin aivan saman metrin vähintään vuodessa mutta katkaistuna niitä uusia kasvuja on vain useita. Joten haitta vain pahenee.

  15. Kuusi pääsee niskanpäälle kun nopeemin kasvava koivu taitetaan, menee vuosia enenkuin koivu tavaittaa entisen pituutensa.

  16. Eikö meillä maanomistajilla ole oikeasti mitään valtaa vain vastuita. Hirvilupa maan omistajille. Kenen maalla hirvi kävelee se saa päättää mitä tehdään. Valtion mailla saa vapaa-ajan puuhailiat tehdä mitä haluaa.

  17. Gla

    6puu:n tapauksessa kyse on hoitorästistä, jos kuusten päälle oli kasvanut vesakkoa. On aivan turha sotkea asiaa hirvikeskusteluun varsinkaan, kun hirvet eivät ajoissa ole taimikkoa peranneet.

    Tein pari viikkoa sitten 30 kilsan lenkin maastopyörällä lähiseudun metsissä ja ruokintapaikkojen määrä yllätti. En niitä tarkkaan laskenut, mutta yhden käden sormet kohdalle osuneiden määrään ei riittänyt, mahdollisesti ei kahden sormenkaan. Reitti kulki mäntytaimikon poikki yhden ruokintapaikan jälkeen ja kovin oli lohduttoman näköistä jälkeä siellä. Liki viisimetristä taimikkoa ei enää kannata uusia, mutta onnneksi seassa oli jonkin verran kuusta. Toivottavasti ei ole juurikäävän takia yritetty mäntyä, koska kuuset ovat ainoita, joista voi siellä tukkia yrittää kasvattaa.

    Asutuksen keskellä olevan metsän hinnasta näkemys. En ole kiinnostunut niistä. Hakkuista tulee herkästi vastaan maisematyöluvat ja asutuksen laajentuessa tilanne vain pahenee. Maapohjan arvonnousun varaan en metsätaloutta laske.

  18. Gla

    Niitty, jossa ei ole kasvanut juurikäävästä kärsivää kuusikkoa, kannattaa mielestäni istuttaa kuuselle sorkkaeläinten takia. Toki tuollaisessakin kohteessa on tavanomaista isompi riski juurikäävälle johtuen ilmeisesti maaperän mikrobien yms. elämän yksipuolisuudesta, mutta se lienee sorkkaeläimiä pienempi ongelma.

  19. 5 vuotiaassa kuusentaimikossa ei ole mikään hoitorästi, varhaisperkaushan vasta tään ikkäisenä aloitetaan. Olen kieltänyt hirven metsästyksen mailtani, männyntaimikoita en omista ja koivuntaimikot ovat jo suuria, ei hirvistä ole ollut mulle mitään haittaa tähänmennessä.

  20. Visakallo

    Millä tavalla 6puun kommentit mahtavat liittyä ko. aiheeseen? Omalta osaltani jouduin tekemään ikävän ratkaisun, ja luopumaan koivunviljelystä. Tähän asti perustetut kovikot yritetään kasvattaa jotenkin, mutta uusia ei enää perusteta. Hirviä on alueellamme yksinkertaisesti liikaa, eikä nykyisillä lupamäärillä eikä lisäluvillakaan ole voitu asiaa korjata.

  21. Gla

    Hirviongelmaan taitaa metsänomistajilla olla paras vaihtoehto liittoutua teollisuuden kanssa. Sillä on saman verran valtaa kuin metsästäjillä ja yhteinen intressi puuntuottajien kanssa. Vai ulottuuko hirvimafia teollisuuden johtopaikoille saakka?

  22. Kuusen kasvupaikka tuottaa myös runsaasti pajua ja pihlajia, näiden kurissapitäämiseen hirvi hyvä apulainen. Hirvi vahinkoihin kannattaa hakea runsaasti korvauksia, luulisi sen vaikuttavan hirvikantojen kokoon.

  23. Visakallo

    Onko 6puu tutustunut nyt voimassa olevaan hirvivahinkokorvausjärjestelmään? Se on suoraan sanottuna vesitetty lähes täysin. Tämän takia korvaushakemuksia tehdään vähemmän kuin ennen.

  24. suorittava porras

    Vettä , heinää ja pajua näyttää olevan ”riittävästi”, myöskin suojaa . Hirvivahingon todennäköisyys on kuvan tilanteessa 100%.

    Valitettavasti kuvan kytöpelto soveltuu hyvin vain riistapelloksi. En ole tavannut vastaavissa olosuhteissa yhtään onnistunutta koivikkoa .
    Myyräkin tuhoaa heinäisen taimikon huonolla tuurilla olemattomiin . Vähemmän miellyttävää on myöskin todeta jonkun vuoden kuluttua , että puut kelpaavat vain kuiduksi ravinteiden epätasapainosta johtuvien kasvuhäiriöiden vuoksi . Tämä on kiusallinen vaiva on yleinen peltoon istutetuissa metsissä ainakin keskisessä ja itäisesä Suomessa . Maan ravinnetila on aina tutkittava ja tarvittaessa korjattava , kun istutetaan puita vanhaan peltoon .
    Itselleni on muodostunut käsitys , että maaperän ravinnnetila vaikuttaa taimien maistuvuuteen ja sen myötä hirvivahinkoihin. Huonossa kasvussa olevat taimet maistuvat hirville parhaiten . Hyvin kasvavat eivät juuri lainkaan .

  25. Visakallo

    Älä viitsi suorittava tehdä pilkkaa vakavalla asialla. Kuten on kerrottu, hirvien käytös on jostain syystä muuttunut. Ne tulevat nykyisin myös täysin suojattomille paikoille teiden laitoihin, asuttuihin pihapiireihin, ja aivan minne vain missä syötäviä koivuja on. Syöntiin ei auta raivaus eikä heinän hävittäminen. Tästä on nyt metsänomistajilla olemassa riittävästi kokemuksia. Vanhentuneita tietoja ei kannata kenenkään täällä palstalla jaella.

  26. suorittava porras

    Tietoon ihan tuoretta ja tätä päivää . Samoin on laita Visakallon havaintojen kanssa . Hirvet todellakin tulevat/jäävät teiden ja asutuksen lähelle oleskelemaan , kun ravintoa on runsaasti ja ulkoinen uhka pieni .
    Jossakin päin Suomea pedot ahdistavat hirvet pois ”luontaisesta habiliteetistaan” ihmisten ilmoille turvaan . Toisaalla taas hirviin ei voida kohdistaa riittävää metsästyspainetta turvallisuusriskien vuoksi . Metsästys teiden läheisyydessä on turvallisuusriski niin teitä käyttäville , kuin metsästäjillekin . Varsinkin metsästyksessä käytettäville koirille. Liikennettä hirvi ei tunne uhkaksi . Pienempi karvainen nelijalkainen elukka kintereillä aiheuttaa puolestaan stressiä ja tarvetta liikkua siitäkin edestä. Myös ravinnon tarve lisääntyy liikkumisen myötä . Pajukkoa ja muuta hyvää hirvi saa kuitenkin popsia tien reunassa ja asumusten läheisyydessä kaikessa rauhassa . Tämän jälkeen voi painua turvallisesti pusikon suojaan pitkälleen kenenkään tai minkään uhkaamatta.

  27. Sudet on ja joskus voi olla karhutkin todennäköisin syy hirvien ”kesyyntymiseen” ja taimikkotuhoihin asutusten lähellä. Tuossa tapauksessa tietysti se riistan houkuttelu lähistölle nuolukivellä.

  28. Olisko se maaseudun hiljentyminen syynä siihen hirvien tuloon pihapiiriin ja teidenvarsille. Jos kylällä yksi isäntä hoitaa koko kylän työt niin onhan siellä välillä hiljaista.

  29. suorittava porras

    Kuvan näkymät ovat varsin yleisiä Keski-Suomessakin . Maatilojen määrä on puolittunut viimeisen 20 vuoden aikana eivätkä läheskään kaikki tilat ole päätyneet lisämaiksi viljelyä jatkaville . Kehitys jatkuu samansuuntaisena . Ei siis ihme, että hirvien laidunolosuhteet paranevat . Vähemmän on myös niitä, jotka seuraavat hirvien tekemisiä , puhumattakaan siitä,että entistä harvemmat kykenevät tai ehtivät niitä metsästämään .

  30. Gla

    Mutta kaikkein vähiten on niitä, jolla on valtaa ja halua käyttää sitä hirvien määrän alentamiseen.

    Visakallo jo sen sinulle sanoi, älä tee vakavasta asiasta pilkkaa.

  31. suorittava porras

    Hyvä ystävä ! Tästä on pilkka kaukana . Kerroin vain , missä ollaa menossa tänä päivänä .
    Kuvan tilanne on hyvin tuttu omallakin kohdalla . Silloin oli ratkaisuna pajukon hävittäminen , pellon salaojittaminen ja viljelyn jatkaminen. Jos olisin päätynyt metsitysvaihtoehtoon sellaisenaan , olisin saanut tuskailla hirvien kanssa minäkin . Hirvet tosin siirtyivät vain naapurin pusikkoa kasvavalle pakettipellolle ruokailemaan ja makoilemaan.Kun hirvi on tottunut vuosikaudet aterioimaan ja lisääntymään syrjäisen ja suojaisen peltolohkon reunoilla ja tuntumassa , eivät vierailut lopu vuodessa eikä kahdessa . Kyseisessä tilanteessa tarvitaan väistämättä taimikolle suojaustoimia hirviä vastaan . Pelkkään metsästyksen tehoon ei kannata luottaa . Jos puolestaan jäädään odottelemaan viranomaisten tai päätäjien toimia , ehtii taimikko jos toinenkin mennä huonoon kuntoon nitä odotellessa. Päätöksistäkin kuluu kotvanen ennen ,kun niitä saadaan toimiviksi käytännöiksi .

  32. Visakallo

    Kuvan tapauksessa pusikon syyttäminen koivujen hirvivahingosta on täysin naurettavaa.

  33. Gla

    ”Pelkkään metsästyksen tehoon ei kannata luottaa .”

    No ei todellakaan kannata, se on nähty jo ties kuinka kauan sitten. Mutta kun metsästys edes otettaisiin keinovalikoimaan mukaan, sekin olisi jo iso askel oikeaan suuntaan. Toistaiseksi olemme saaneet nauttia kasvavista sorkkaeläinkannoista ja niitä tukevista selittelyistä ja metsävahinko- ja liikenneonnettomuustilastojen sekä vahingonkorvausten määräytymisperusteiden rukkaamisesta palvelemaan metsästysharrastusta.

  34. On täysin naurettavaa olettaa etteikö pajukko ja pusikko houkuttelisi hirviä.Hirven ravintoon kun tuppaa kuulumaan myös paju.

  35. Visakallo

    Hirvet tulevat samalla lailla täysin puhtaana pidettyyn koivikkoon, kuin koivikkoon jossa on pajukkoa seassa. Puhtaassa koivikossa tulee vielä enemmän vahinkoa, koska kaikki syöty puu on sitä koivua. Jos olette koivikoita kasvattaneet, tiedätte tämän aivan varmasti.

  36. Niin varmaan.Valamiiseen pöytään kävelee kuka vaan.Kannattas kokeilla erinlaisia hajusteita,vaikkapa saippuaa tai jotain muuta ihmiseen viittaavaa.
    Joillakin on vaan tosi syvälle juurtunut käsitys että metsästäjät on ainoita jotka on hirvi-ongelman takana.Yhtälailla passiiviset metsänomistajat vaikuttavat kantaan.60-70 luvulla ei ollu montaa hirveä kun ei ollut nuoria käsiteltyjä metsiä vesakoineen päivineen.

  37. Onkohan viranomaisilla varmasti oikeat tiedot hirvien määrästä.
    Onko lisätty hirvikiintiöitä että suurpedot saa syötävää.
    Jo hirvikärpäs haitan takia kanta kannattaisi reippaasti pienentää, tai korvauksia reippaasti nostaa.

  38. Ja onkohan se tuo akka käyny vieraissa.. ..Rahalla tuskin lähtee kärpäset metästä vaikka sitä pumpataan sinne kuinka ja paljo.Tuolla jossain aikasemmin.Sanoin metsästysseuran sopimukset irti kun ei miellyttäny,jees harjavalta peri rahaa vuokrasopimuksesta ja ym kun minua ei miellytä juttuja.
    Lentolaskennalla selviää jos on muutakin tarkoitusta kuin odottaa valmista.

  39. Kyllähän se hirvikanta sellainen pitää olla että sen takia ei tarvitse puulajia valita tai sitten jos johonkin haluaa metsää istuttaa niin ei niitä hirville syötäväksi tarvitse tehdä. Se että minkälainen metsä sinne kasvaa maapohjasta johtuen niin on ihan sama.

  40. Nimimerkille Ei kiirettä sopis paremmin nimimerkki EI MITTÄÄ.
    kun nimittää minua akaksi, en ole nainen.
    Kaikista hirvien tuottamasta haitasta kuuluu korvaus, metsästäjäthän ne maksakoot.

  41. Ei ole” Ei mittää ”6puuta akaksi sanonu.Ymmärtää ja haluta ymmärtää on 2 eri asiaa.Tehä ja olla tekevinään taas eroaa toisistaan aika tavalla.Valamista saa oottaa maailman tappiin jos kerran jaksaa eikä sitä koskaan valmiimpaa tule.

  42. Metsurimotokuski puhuu ihan asiaa.
    Ite olen metsästäjä ja metsänomistaja.Pidän enempi metän puolta kuin ylitiheiden hirvikantojen.
    Nämä ”kärpäsistä”korvauksia vailla olevat eivät vaan näe muuta kun omat saappaan kärkensä.Niin siinä käy kun ikäsä samoja portaita lakasee.

  43. 60-70 luvulla kun joku näki hirven jäljet kylän lähettyvillä. Viikon kuluessa useassa talossa syötiin hirven lihaa. Isännät pistivät elukan yhteistoimin kylmäksi.

  44. Visakallo

    Ei kiirettä ymmärtää varmasti, ettei kukaan Suomessa kasvata koivuja eikä muitakaan puita sen takia, että saisi hirvivahinkorvauksia. Eihän niillä nykymuodossaan ole mitään merkitystäkään. On ollut täysin älytöntä kasvattaa hirvikanta niin suureksi, että se rajoittaa metsää uudistettaessa järkevää puulajivalintaa . Ihmettelen suuresti, että aina löytyy niitä, jotka vähättelevät hirvituhoja ja syyllistävät niistä puuntuottajia. Tulkaapa kesätapaamiseen katsomaan hoidettujen metsien hirvituhoja, jos ette ole niitä sattuneet ennen näkemään!

  45. suorittava porras

    Hirvikanta kasvaa ihan itsekseen nykyolosuhteissa ilman mitään erityistoimia . Kannan kurissa pitäminen on kaikkien etu ja tavoite , mutta sen verran haastava tavoite , että joka paikassa ja kaikin ajoin siihen ei päästä . Sellaista velhoa ei ole vielä löytynyt , joka pystyy aukottomasti määrittämään hirvien todellisen määrän sekä ennustamaan sen , mihin haitallinen tihentymä koskakin kerääntyy . Metsästäjien ilmoittama kanta-arviokin tarkentuu lopullisesti vasta kahden vuoden kuluessa , kun saadaan tarkentavaa viitetietoa arvioajankohdan seuraavilta vuosilta .

    Vaikka hirvien määrää on pyritty tietoisesti vähentämään jo kahden vuoden ajan , elukoitten lisääntymisvoimakkuus on jälleen yllättänyt . Tästä syystä lupia kehotettiin hakemaan tulevalle kaudelle rutkasti enemmän . Aika näyttää haetaanko taaskaan tarpeeksi .

    ——

    Kuva on todellakin hyvin tyypillisestä hirville mieluisesta paikasta . Joka tämän tietää , valitsee noihin olosuhteisiin kasvatettavaksi kuusen tai suojaa taimikon tehokkailla karkotteilla . Päätä on turha takoa seinään .

    Mitä tulee noihin ”hoidettujen ” taimikoiden hirvivahinkoihin , oli Metsälehdessä kysisestä aiheesta hyvä artikkeli kuluneena keväänä . Ihmeen vähän sitä silloin kommentoitiin . Johtuneeko siitä , että ammattilainen , joka vahinkoja työkseen tarkastaa , totesi , että vahinkoalueilla on poikkeuksetta liikaa hirviä houkuttelevaa lehtipuuta ja pensaita . Kuvassakin paju kasvattaa vahinkoriskiä . Se maistuu hirville ympäri vuoden ja kuvan koivut siinä sivussa .

  46. Visakallo

    Montako puhdasta koivikkoa olet suorittava taimesta lähtien itse kasvattanut ? 70-luvulta tähän päivään puhtaita koivukuvioita on kertynyt n. kolmekymmentä. Minulle on turha sanoa, etten olisi raivannut, torjunut heiniä, käyttänyt karkotteita ja aitoja. Viime vuosina hirvien määrä ja niiden aiheuttamat tuhot ovat kaikista torjuntakeinoista huolimatta lisääntyneet rajusti. Hirvien käytös on jostain syystä muuttunut.

  47. Pajukko näyttää myös suojaavan kuten illan tarkastavalla kierroksellani totesin. Nyt kun paju on jo silmujaan avannut oli lauma hirviä kolunnut haavikkoni kulmilla mutta syönyt vain ojanpenkkojen pajupuskien latvoja. Ikävin tuho tulee ojissa rämpimisestä kun sotketaan ojanpenkkoja alas ojiin. Niin haluttuja näytti puskat ojanpenkassa olevan ettei ojan pohjan vesi haitannut yhtään kun sohlattiin puskia ala-ja yläpuolelta penkaa. Ainoastaan nauha-aitoja oli hiukan silputtu innossa koohatessa.

Metsänhoito Metsänhoito

Blogit