Ulkoilureitti alulla Espoossa

Tässä on pari asiaa mennyt pieleen: puiden kuljetuksen jäljiltä on pahat urat ja ajoura on tehty liian lähelle puronvartta. Kyseessä ei kuitenkaan ole tavallinen talousmetsä, vaan Espoon kaupungin ulkoilualueen uusi reitti rakenteilla Latokaskessa.

Kommentit (25)

  1. Ei kai noihin ulkoilualueen reittien rakentamiseen koske nuo suoja-alueet. Muutenhan tietkin olisivat melko mutkaisia jos kaikki luontokohteet kierretään.

  2. Hyvä polun pohja siihen tulee. Pohja vähän liejaantunut. Ei paha!

  3. pihkatappi

    Toistaiseksi tuossa ei vesistöön ole ilmeisesti ylimääräisiä valumia tullut. Kun tekevät sen reitin, joutunevat asentamaan tuohon alimpaan kohtaan rumpuputken ja aika kapeaksi jää suojakaista, eli ojan sameat vedet virtaavat suoraan puroon. Suunnittelija varmaan ajatellut polulla liikkujia, jotka kuulevat puron solinan, olisi pitänyt notkon pohjalla kuitenkin olla leveämpi suojakaista, nyt muuttunee pienvesistön ympärys puuston lisäksi myös alapuolen veden laatu. Yksityinen tuosta joutuisi käräjille.

  4. Metsäkupsa

    Saapaskuntoilijoille valmis ulkoilureitti.Yleensä keskeneräisen työmaa ei näytä kaikista aina kauniilta,mutta ennen pitkään asia korjaantuu.Jos olisi metsähakkuutyömaasta kysymys,taitaisi määrätyt tahot kuvia tehometsätalouden luonnonraiskauksesta levittää.

  5. A.Jalkanen

    Näin. Itse olisin ehkä linjannut reitin puron toiselta puolelta, enemmän oikealta, mutta voi olla että kyseessä on vähäinen noro, joka ei kuivana aikana edes erotu, kun ei ole karttoihin merkitty. Heti kuvasta vasemmalla on asuinalue, joten siellä ei ole tilaa väistää puroa.

  6. Planter

    Miksi ulkoilureitin pitää olla noin valtavan leveä? Eikö mönkijämetsuri olisi tehnyt sievästi kurvailevan kolme metriä leveän polun möyrimättä maastoa. Siinä olisi paljon luonnonläheisempää lenkkeilläkin kuin tuolla valtiellä. Olisi jäänyt pystyyn aika paljon niitä hiilinielujakin. Vai onko tähän tulossa useita rinnakkaisia latuja odottamaan ilmaston kylmenemistä?

  7. tuollaiseen paikkaan pitäisi mennä pienemmillä koneilla ja silloin kun maa on jäässä rumaa jälkeä

  8. pihkatappi

    Kaupungin suunnittelemilla ulkoilureiteillä pitää pystyä liikkumaan vaikka liikuntarajoitteisen ja aistia luonto silti läheltä, luulenpa että tässä asiassa onnistuvat. Jos saapas kulkijalle pitää tehdä ”reitti” niin ei siihen tarvi puita kaataa.

  9. Minusta kyseessä ei ole luonnontilaisen kaltainen puro. Eikä näyttäisi olevan mitään erityistä pienilmastoakaan. Siis ei 10 §:n kohde, joten ainakaan metsälaki ei rajoita.
    Olisiko ollut fiksumpi vetää reitti puron viereen. Sellaisia on ainakin täällä Etelä-Espoossa. Ulkoilureitillä pieni mutkittelu on vain eduksi.

  10. metsä-masa

    Myös Itä-Suomessa on havaittavissa epäonnistumisia Kaupungin suunnittelemien ulkoilureittien suhteen. Yksityisten maille sijoittuva reitti ei aina onnistu löytämään parasta vaihtoehtoa, koska kaikki maanomistajat ei anna raivauslupaa mailleen, myös suunnittelijan ammattitaitokin voi olla puutteellinen raivaustöiden toteuttamiseen.

    Ulkoilureitit olisi voitava suunnitella maisema- ja luonnonarvoja esille tuoden ja virikkeitä herättäviin paikkoihin. Kuvan kaltainen reitin paikka saa luontoa lähestyvät kulkijat kovasti vihaisiksi, syystäkin !

  11. Ei piä ikinä mennä keskenerästä työtä arvostelemaan.

  12. Espoossa noita heitteillä olevia ryteikköjä ja metsiköitä riittää. Jos yksi lamataan, kasvaa tilalle äkkiä toinen. Luonnon puroja on myös melkoisesti. Kauppakeskus Sellonkin alta menee yksi, jossa oli oma purolohikanta. En tiedä onko vielä.

    Tuosta en tiedä onko kaava-alueella. Jos on, niin mahtaako tuohon Metsälaki 10 -pykälineen purra.

    Toivoa sopii, että varoisivat Espoon herrat noita puroja reuna-alueineen. Ne ovat melkoisia aarteita keskellä suurta kaupunkia.

  13. Timpan kanssa samoilla linjoilla. Vierusmetsä ei ole luonnontilainen vaan selvästi hakattu parivuosikymmentä sitten. Kuivana aikana tuskin selvästi ympäristöstä erottuva. Ja lopuksi varmastikin kaava-alueella, jolloin metsälaki ei ole voimassa.

  14. pihkatappi

    Jos maastossa on purouoma ja siinä vaikka kaivamalla parannettu oja, jätetään uoma metsässä hakkuun yhteydessä ennallistumaan ja jätetään siis reunavyöhyke. Tämä on minusta oikea käytäntö pienvesien osalta, jos metsätaloudessa emme päivitä koko ajan käytäntöjä, muutos tulee mahtikäskyllä muulta taholta. En usko että yksikään isompi metsänomistaja voi muutoin toimia. Nykyinen metsälaki ei näissä ennaltamisissa tietysti mitään määrää, se on korkeammassa kädessä (hcv) .

    Kuvan puro voi tietysti olla kaivettu, minusta kuitenkin melko oivallisesti tulevan ulkoilureitin varressa. Voihan siihen tulevaisuudessa istuttaa sellon purotaimen kannan, jos ilmasto muuttuu sateisemmaksi.

  15. Metsälaki on aivan vitsi: luonnontilaisen ja luonnontilaisen kaltaisen ja luonnontilattoman tulkinnat erityisesti.

    Jos joku ääliö on pilannut vuosikymmeniä sitten puron luonnontilaisuuden, niin sitä saa nyt pilata vielä lisää?

    Vaikka se puro ja sen välitön ympäristö on ihmisen käsittelemä, niin silti se puro on siinä, se ei mihinkään ole hävinnyt siitä. Minun järkeen ei käy, että sen saisi raiskata uudestaan. Se puro on vieläkin siinä, mutta ei vain ole enää entisenlainen, sillä joskus joku on tahallaan tai tahattomasti pilannut sen.

  16. Husse: Ymmärrän kantasi, mutta 10§ kohteella ei tarkoiteta varsinaisesti sitä lirisevää vesivanaa, vaan sen ympäristöä ja kasvillisuutta.

  17. Ura on noin leveä siksi, kun pitää sopia luistelu-ura ja latu vierekkäin. Eikös sitä luntakin ainakin jonain vuonna sada Espoon seudullakin ?

  18. Minä kyllä tulkitsen 10 pykälää niin että kyseessä on nimenomaan puron uomasta. Jos se on luonnontilan kaltainen niin silloin suoja-alueet tulee jättää. Kyse ei ole siitä onko uoman vierimetsiä joskus hakattu vai ei.

  19. Eikös siinä 10 §:ssä puhuta jotain myös tyypillisestä pienilmastosta. Jätätkö Mm siis hakkaamatta kohteet, joita ei laki koske?

  20. Visakallo

    Kaupungissa saa muuttaa rantaviivaa ja rakentaa talojakin vaikka veden päälle, mutta muualla se on kiellettyä. Luontoarvot ovat hyvin venyvä käsite, ja täysin riippuvaisia siitä, missäpäin valtakuntaa kulloinkin ollaan.

  21. En tietenkään jätä hakkaamatta sellaisia kohteita jotka eivät ole luontokohteita. Lähtökohta luontokohteella on tilanne sillä hetkellä kun hakkuita suunnitellaan. Ei se mitä luontokohteen metsille on joskus muinoin tehty. Purojen ja norojen osalta voi tilanne olla muuttunut vaikka ojia on perattu muinoin. Yleinen tulkinta upm:llä on että vähintään 50 m pätkä pitää olla luonnontilallista jotta se olisi luontokohde. Samassa purossa voi olla osa luonnontilassa olevaa ja osa sen ulkopuolella.

  22. Gla

    Ihan hyvä näkökulma hussella. Toisaalta kun noita pilattuja kohtia käsittelen, taustalla vaanii pelko siitä, että pian alkaa kymppikohteita minunkin mailtani löytyä.

  23. A.Jalkanen

    Kyllä tuolle Espoon Keskuspuiston alueelle vedellään talvella latuja, mikäli lumitilanne sallii, kuten viime talvena. Kuvan kohteeseen tulee varmaan vain kävely- ja pyöräilytie ja vierelle ehkä valaistus. Pitää jonkinlainen matala ojakin kosteammille kohdin mahtua, ainakin ylärinteen puolelle.

  24. Siinä se tulikin; valopylväät ja kävely-/pyörätie. Kuvassa vielä kone on kömpinyt pois uralta uran vierestä, kun menoreitillä on upottanut. closed case.

  25. On tuo idioottien touhua kyllä. Miksi kaikki pitää aina tehdä väärään aikaan vuodesta ja liian isoilla koneilla. Tosiaan, onhan se kertomusta jälleen ”viisaan suomen”luonto/ekologisajattelun huippuhetkistä. Tuollahan vuodessa saattaa jopa kymmenen koiran kusettajaa kuukaudessa käydä valaistulla.

Luonto Luonto

Keskustelut

Kuvat