Vuonna 2022 istutetun taimikon varhaisperkausta.
Poistumaa 50-100 tuh./ha väliin. 13.5h sahattu eikä vielä 2ha täynnä. Eniten hidastaa säästettävien kuusien pituus. Meinaa olla hankala nähdä taimia koivujen seasta.
Kuvion historiaa. 2018 avohakattu. Ostotila 2020 ja muokkauksen sai vasta vuoden 2021 lopulle. Lisäksi muokkaaja ei ollut metsäalan tekijä, joten jälki oli mallia 90% pinta-alasta käännetty ylös alaisin. Nämä tekijät yhdistettynä OMT pohjaan saanut aikaan melko mittavan vesomisen
Huh, huh! – Ja muutaman vuoden kuluttua homma taas uudestaan. Ainoa lohtu, että kuuset ovat silloin jo pidempiä!
Itse en uskalla noita kesäaikaan perata. Olen kyllä kokeillut mutta kuuset saivat osumaa vähän liikaa. Jätän suosiolla loka-joulukuulle nuo rehevimmät varhaisperkaukset.
Jos poistuma olisi ollut kohtuullinen, raivaisin itsekin keväällä. Mutta verojen takia pakko tehdä nyt. Se tosiaan on hyväksyttävä, että tällä kohteella 2 varhaisperkausta ja 1 taimikonhoito tulee tehtäväksi.
Se mikä mieltä lämmittää edes jollain tavalla on tuo maapohjan rehevyys. Paikat missä kuusi on saanut olla veroilta vapaana, on pituutta jo 1.5-2m. Tuon historian takia kuuset oli heti ensimmäisen vuoden jälkeen vesojen peitossa.
Vesojen takia, ei verojen:D
Kovaa kasvua on tosiaan kuusille odotettavissa kun vesakko on saatu kuriin.
Toivotaan parasta. Riskinä, että kuuset juroo vuoden kaksi, ennenkuin ottavat kunnon kasvua. Tällöin vesakko painaa taas taimien yli. Onneksi omassa metsässä touhuamista jaksaa vielä harrastaa, ajatusmallilla sahaa, minkä sahaa ja milloin sahaa.
Tuo olisi ollut sopiva kohde käyttää glyfosaattia apuna, viimeistään 2 vuotta istutuksesta, kun kuusi mahtuu ämpärin alle suojaan. On kyllä jäänyt itseltäkin tekemättä monesti, silloin olen sillä isoimmalla tilhillä ja 350mm kolmioterällä niittänyt vielä kun vesat on alle 2cm. Itse olen raivannut sellaiseen aikaan, että taimet näkyy, yli hehtaari tulee 6 tunnissa valmista, bensaa kyllä palaa. Akkurälläkällä terä pidetään terävänä koko ajan. Itsellä tulee täyden lehden aikaan liikaa osumia. Joskus ruiskuttanut vielä ekan niiton jälkeen, kun uutta lehteä on tullut tarpeeksi. Se valo, ja juuristokilpailun puute tekee ihmeitä kasvulle.
Ompa julmettu vesakko. Mutta kyllä se on pakko listiä, mikäli meinata onnistua.
Joskus oli jokin biologinen? vesan kannon lahottaja tökötti uutisoinnissa…?
Purppuranahakka
7-8 tankillista vajaaseen pariin hehtaarin turhautunut polttoainetta.
Omien kokemusten mukaan muokkaajalla on myös iso merkitys vesojen syntyyn. Turha pintojen avaaminen luonnollisesti antaa lehtipuulle hyvät kasvuolot varsinkin rehevillä kohteilla.
Tämä on yksi esimerkki siitä, kun muokkaajalla ei ollut oikein käsitystä metsätöistä. En kehtaa kuvia laittaa tänne muokkauksen jäljestä, mutta 90% pinnasta oli vuoltu auki. Varsinaisia mättäitä oli harvakseltaan.
Mutta on sillä uudistamisen viivästymiselläkin oma osuutensa asiaan.
Ennenhän viivästymiset olivat yleinen käytäntö ja silti metsien puuston määrä on saatu tuplattua. Mihinkä olisi mahdollista päästäkään ,jos uudistamisessa ei viivytellä , maata muokataan vain tarpeellinen määrä ja raivaukset tehdään juuri oikealla hetkellä. Ja se oikea hetki ei todellakaan tarkoita läheskään aina sitä ,että on odotettava niin kauan ,että toimenpiteeseen saa tukea.
…ja kuten arvelin, oikea-aikaisuuden mittarina toimiva polttoaineen kulutus on varsin kohtuullinen ja työmäärä kerta-annoksena siedettävä ,kun seurataan tiiviisti ,mitä taimikossa tapahtuu eikä jäädä ihmettelemään.
Kannonnosto alueilla tuo oli tuttua rytöä.
Lehdettömään aikaan tuollaisen raivuu helpompaa kun kuusentaimet hyvin näkyvillä…
Olisipa tuohon tullut sitä lupiinia! 1990-luvun lama-aikaan Tielaitos alkoi säästösyistä kylvää lupiini tienpientareisiin ja meluvalleihin, jottei vesaikko päässyt valtaamaan niitä.
Jättäisin kyllä ’syssymmälle’.