Toisessa lasissa on vesijohtovettä Espoosta ja toisessa järvivettä Etelä-Konnevesi -järvestä. Lisäkuvassa mökkiranta, josta näyte on otettu. Jonkin verran metsätaloutta alueella, leveä suojavyöhyke. Ei turvemaita. Lummukkalahteen laskee vesi Lummukkajärvestä, joka on tummavetinen.
No jo on kirkasta vettä Konneveden vesi. Olisi ehkä saanut paremman vertailun pulloissa. Pikarin heijastukset häiritsee.
https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/oulujarven-vesinayte/
Tässä Glan tiedot Konnevedeltä ja Oulujärveltä.
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/metsatalouden-vesistovaikutukset/sivu/156/
Pikarin takana kun on valkoinen verho, niin sitten sävy näkyy hyvin. Veden väri ei tosiaan ole viikossa muuttunut kirkkaaksi.
Olen hiukan pettynyt tulokseen; olisin olettanut että eroa ei näy vesijohtoveteen lainkaan. Tätä selittää epäedullinen näytteenottopaikka.
Olisiko vedet nyt kuivuuden takia tavallista kirkkaampia? Siltä vaikutti, kun erään tutun järven vettä katselin. Näkösyvyyttä en laiskuuttani mitannut, ensi kerralla sitten.
Noin kirkkaasta vedestä ei saa vielä kirkkaampaa seisottamalla vettä. Epäpuhtaudet ovat kolloideja, eivätkä saostu pohjalle. Voisin veikata, että pikemminkin sameus lisääntyy, jos vedessä alkaa bakteerit ja levät kasvaa huoneen lämmössä.
En ole testannut, mutta veikkaan ettei Aurajoen vesikään (saven värjäämänä näkösyvyys n. 5-10 cm) kirkastu ainakaan havaittavasti seisottamalla vesinäytettä. Tuossapa sitten seuraava tutkimuskohde.
https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/humusvari-pintavedesta-katoaa-nopesti/
Tässä suovedet ovat vaalenneet 4 kk aikana huomattavasti ja nyt noin vuodessa näkyvät olevan hanaveden luokkaa. Vesissä näkyy hyvin vähän ilmeisesti tätä kelluvaa POC-humusta (partikkeli) pullon pohjalla ja kun pulloa heilauttaa. Mielenkiintoisinta on, että luonnon suon pullossa sitä on eniten ja myös hanavedessäkin, mutta vähiten.
Oliko se kansanomainen käsitys näin, että ruskea väri ei katoa, vaan koko ajan vesi tummuu ja tummuu, kun uutta tulee lisää.
Ei voi kuin ihailla, miten puhtaita Suomen pintavedet ovat. Tuo kuvan vesi, mikä on otettu hanasta Espoossa on sitä saman Päijänteen valuma-alueen vettä kuin tuo Konnevedenkin vesi. Päijänteen valuma-alueella on 400 000 asukasta ja Jyväskylän ja Lahden lisäksi useita pienempiä kaupunkeja ja taajamia, sekä laajat haja-asutusalueet ja niiden maa-, karja-, ja metsätilat. Kaikki niiden tuottama jätevesi päätyy Päijänteeseen, ja siitä osa Asikkalanselältä Päijännetunnelia pitkin Vantaalle Silvolan tekojärveen, ja sieltä käyttövetenä Espooseen, Kauniaisiin, Vantaalle ja Helsinkiin.
Kirkkaus ei ole sama asia kuin puhtaus/myrkytömyys.
Kävin tänään ottamassa Oulujärven Happy Beachin rannasta vesinäytteen ja on nyt kyllä hanaveden luokkaa.
Pästään vertaamaan vesiä Konneveden kanssa.
Lähijoen vesi on vähän ruskehtavaa.
Lähetän kuvan.
Minusta jo pitempiaikainen silmävarainen arvio on ollut, ettei lähijärvien vesi eroa hanavedestä kirkkaudessa, ei ainakaan kevät kesästä.
Lahden jätevedet eivät mene Päijänteeseen. Aiemmin suoraan Vesijärveen lasketut jätevedet on ohjattu vuodesta 1976 lähtien Kariniemen jätevedenpuhdistamon kautta Porvoonjokeen.
Tuo on kyllä totta, mutta hulevettä syntyy paljon Lahden kokoisessa kaupungissa, ja siitä melkoinen osa päätyy Päijänteeseen.
Siinä hyvät maljat, kun pitää Veli Jussin kanssa työhön otto haastattelua saunoen.
Simo joen tilanteesta uutisoitiin medioissa. Tietenkäään se ei ylitä Metsälehden uutiskynnystä. Liittyi juuri tähän asiaan. muutama päivä sitten.
Oliko uutinen tämä? Metsäojitukset eivät ole pilanneet Simojokea.
”””Simojoella lohen kalastuskausi alkoi heti jäiden lähdettyä ja jatkuu elokuun loppuun. Simojoella saaliskiintiö kalastajaa kohden on 24 tunnin aikana kolme lohikalaa, joista yksi saa olla lohi.”””
https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/uutiset/lohenkalastus190526/
Kunhan vesinäyte on vähintään puolimetriä korkeassa, läpinäkyvässä tai valkoisessa saavissa, alkaa totuus paljastumaan. Jos 10l ämpärissä, saati lasissa huomaa vähänkään sameutta, on tilanne jo hälyttävällä tasolla.