Kävin katsomassa mahdollista ostopalstaa. Nätit oli kelit mutta melkoista kahlaamista kulkeminen.
Tilan vanhimmalla kuviolla pisti silmään että näyttääpä harvalta (kuvassa).
Arviossa merkitty ikä 70v, puustoa 227 mottia / ha josta tukkia 162 mottia / ha. Tosin silmämääräisesti tukkiprosentti ei kyllä ihan noin suurelta näyttänyt.
Etelä-Suomi, MT kivennäismaa.
Jos tilan onnistuu nappaamaan, mitäs olette mieltä, laittaako saman tien tonttiin vajaatuottoisena, vai antaako vielä järeytyä?
Odottelisin 5 vuotta, ja hyödyntäisin alle tulevat kuusentaimet, jos niitä tulee – on sen näköistä, että voisi hyvin tullakin.
Katso metsään.fi:n avoimista aineistoista metsänkäyttöilmoituksen mukainen käsittelyvuosi ja päättele siitä lisää.
Jos lainarahalla ostettu, niin tonttiin vaan. Jos taas perstaskusta on ostohinta löytynyt, niin tuottaa se paremmin tuossa, kuin joutilaana pankkitilillä.
Miten määrittelet vajaatuottoisen ja miten hinnoittelet kuvion?
Eiköhän tuossa ole männyillä tilaa järeytyä eli kasvu on niin nopeaa kuin noille rungoille on mahdollista.
Kun tiedät, mikä on laskentakorkosi ja ennusteesi kuvion suhteellisesta arvokasvusta, vastaus on tiedossasi. Itse otan huomioon myös sen, että harvassa kasvanut mt-pohja on työläs uudistaa. Lisäksi viereisten kuvioiden tilanne voi vaikuttaa asiaan.
Aika perus. Tornator sen kuitenkin saa ostettua, kerta Etelä-Suomessa.
Kyllä tuosta se neljäsataa viissaataslitraista löytyy ja sehän on nykyään päätehakkuun Tapion taskukirjan suositus. Joka on liian harva ja vajaatuotolla mennään kymmeniä vuosia mutta kun se on pääasia että meillä on hienot suositukset.
Ei tuo vajaatuottoselta näytä. Kuva on varmaan yhdestä harvasta kohdasta ja kuusiakin näyttää oleva sekapuuna. Norm. väljennyshakkuu tehty ehkä jokin vuosi sitten. Suurehkot puut vaatii kasvutilaa.
Ei ne sitä enää tuolla latvuksella pysty hyödyntämään mitenkään. Aivan sama kuinka paljon sitä runkoa auringolle tarjotaan. Juuristo on (kuten varmaan olette huomanneet tuulenkaadoissa)aika paljon pienemmällä alalla kuin nuo välit ovat. Melkein tuplat sietäisi.
Toki sietäisi, mutta kysymys oli kannattavuudesta. Kannattaako aloittaa alusta 1500 euron kuluilla vai onko kannattavampaa kasvattaa tuota edelleen. Kuvion hinta ja laskentakorko ratkaisee. Valitettavasti Olli ei ole keskusteluun osallistunut.
Heti mättääseen vaan ja uudistustoimet. Mitä sitä turhaa laskea kun järki edellä ja rahat massiin ja taimet turpeisiin.
Jean S Samaa mieltä, odottelisin rauhassa noin 5v että kuusille käy, ei ole mikään kiire tämän kanssa.. Sitten voi suunitella hakkuita rauhassa..
Kuvan ja annettujen tietojen perusteella tuo näyttää hyvältä kasvatuskohteelta. Nyt lannoitus ja alle kymmen vuoden sisällä päätehakkuu.
Kun tilasta tarjoushintaa laskin, niin arvioin juurikin että 5-10v päästä tämä tulisi hakattua. Lannoitus olisi varmaan hyvä veto samantien jos tila itselle tulee.
Rahan puolesta ei näillä näkymin ole heti hakkuutarvetta. Onhan tuo kuvio tuolla sitten kuitenkin tilanteen muuttuessa hyvänä ”pankkina”.
Edellinen omistaja omalta kannaltaan hakkuuttanut oikein, keventänyt puupääoman ilmeisesti myyntikuntoon. En tiedä minkäkokoinen palsta on ja jos on metsätilojen kautta myynnissä, niin ei kyllä alle summa-arvon ainakaan lähde. Viimeviikolla siskoni osti opastuksellani 36 ha hyvän metsätilan, hinta yli 280 000€ omarahoitulsella.
Mielestäni 227m3 / ha, ei vielä ole vajaatuottoinen, hehtaari kasvu on kumminkin 11-13 m3, joka on lähes kaikki tukkia. Harkita kannattaa myös lannoitusta, siitä saisi sijoitetun pääoman nopeutettuna takaisin.
Omat myönteiset havainnot syntyi saman ikäisestä männiköstä, jossa oli 2/3 kuivahkoa- ja 1/3 tuoretta kangasta. Siinä 70v. ikäinen kuvio muokattiin kevyesti laikuttamalla. Kaivuri laikutti kolmiteräisellä kauhaan rakennetulla laikkurilla, kierrellen ajourille jo aiemmin syntyneet pienet taimet.
Muokkaus sattui sopivasti kun kuusella oli kohtalainen siemenvuosi, siemmeniä siirtyi viereisiltä kuvioilta. Tuoreimpiin palstan osiin syntyi luontaisesti mä-ku sekataimikko, ja kuivahkolle osalle melkein puhdas männyntaimikko.
Edelläkin se jo tuli monelta viisaammalta, mutta toistaisin vielä: Lannoitus ja kymmenen vuoden kuluttua kannoitus. On aivan varmasti edullisin liike.
Vain kannoitus, lannoitus tuohon on aivan turhaa rahan haaskausta.
2013 näyttää olevan harvennettu metsänkäyttöilmoitusten mukaan. Aika pieneksi on ppa otettu kyllä silloin.
Hyvä vinkki muuten tuo, en ole ennen huomannutkaan että tuolta näkee mistä vain kaikki metsänkäyttöilmoitukset. Suojelualueita yms onkin tullut katseltua, ja toki omien palstojen tietoja.
Pohjapinta-ala kannattaa mitata – jos osaa. Se kertoo lahjomattomasti, onko tehty vajaatuottoista, vai valehteleeko silmät.
Tuosta lisäkasvusta: Kun tuollainen laadukas männikkö kasvaa, on kaikki lisäkasvu tukkia. Eli tukin osuus lisäkasvusta on reilusti yli 100%!
Harvennuksesta on kulunut niin kaivan, että juuristo on vahvistunut ja neulaset uudistuneet, eli puusto on valmis lannoitukseen!
Kerrotko vielä, millä pohjapinta-alalla puusto on vajaatuottoista? Entä miten korko vaikuttaa vajaatuottoisuuden määritelmään?
Kun puusto on norm. kasvukykyistä (tossa on) ja sitä on 227 m³/ha, niin ei ole vajaatuottoista. Edellisessä harvennuksessa otettu kyllä aivan harvennusmallin alarajoille tai vähän sen alle. Alle 60 % jatkuvasti ko. kasvupaikan norm. puun kasvusta on eräs vajaatuottoisuuden raja. Voi johtua esim. väärästä kasvupaikalle sopimattomasta puulajista tai liian harvaksi harventamisesta.
Ja isojen puiden juuristo yltää n. 10-15 m säteelle puusta.
Kun on kulunut 7 vuotta edellisestä harvennuksesta,niin puusto on parhaassa lihomisvaiheessa , kun kasvureaktio tulee vähän viiveellä.
Eikö vajaatuottoisuuden määritelmään liity millään tavalla se, millaisen tuottovaatimuksen omistaja on kuviolle määritellyt? Siinä taas olennaisesti vaikuttaa laskentakorko. Tässä kohteessa on kyse myös kuvion hinnoittelusta eli paljoko tuosta kannattaa maksaa, jotta arvokasvu käytetyllä laskentakorolla ja oletetulla kasvatusketjulla on riittävän suuri. Toki varttuneissa metsissä koron vaikutus on pienempi kuin taimikoissa, mutta silti asialla on merkitystä. Puhutaanhan helposti 10-15 vuoden aikajänteestä. Lisäksi päätehakkuun jälkeen alkaa vastaavalla tai jopa alemmalla laskentakorolla (tulot kauempana tulevaisuudessa) tehty kannattavuuslaskenta uudistamiselle.
Korjaus: Lisäksi päätehakkuun jälkeen alkaa vastaavalla tai jopa korkeammalla laskentakorolla (tulot kauempana tulevaisuudessa) tehty kannattavuuslaskenta uudistamiselle.
Se on vähän eri asia , kun lasketaan kunkin tapauksen tai henk.koht. korkovaatimuksen mukaan. Jos asettaa korkovaatimuksen tarpeeksi korkealle, niin metsä saattaa olla aina ns. vajaatuottoista. Tai sitten kun esim. ei tee päätehakkuun jälkeen mitään uudistus- eikä th-toimia, voi laskennallinen korkotuotto olla isokin mutta silti tulos euroina hyvin vaatimaton . Tuottolaskelmilla ja NNA-laskelmilla voidaan johtaa joskus vähän harhaankin, jos niin halutaan tehdä, tai ymmärrretään väärin koko idea kiertoajan tuoton arvioinnin laskemisesta etukäteen.
Nyt ei ollut tarkoitus johtaa harhaan, vaan antaa määritelmä vajaatuottoiselle. Kai nyt jokainen, joka tässä keskustelussa vajaatuottoisuudesta on puhunut, osaa sen määritellä ja jos on ottanut kantaa kohteen vajaatuottoisuuteen, on asian Ollin puolesta laskenut. Minulta vielä lähtötiedot laskentaan puuttuu.
Arvaisin, että puumäärä on mieluummin yläkantissa. Puissa näyttää olevan kasvupotentiaalia, vaikka ikä saattaa olla alakanttiin. Kasvu ehkä luokkaa 6 m3/ha/v, josta kuitenkin osa kuitua. Esim kuvan lenko mänty. Siis 4×60+2×20+arvokasvu kuidusta tukiksi 2×40. Siis veikkaisin arvonlisäystä 360 euroa/v. Siten voi jokainen päätellä myykö vai kasvattaa.
Melko pienellä laskentakorolla (2%?) voinee laskea tämän varttuneen kuvion kiertoajan loppuun, oli ”kannotus” sitten 1v tai 10v päästä, kun yleinen korkotaso tulee kuitenkin olemaan lähivuodet matala ja siten tästä ei ole tarvetta/järkeä irrottaa väkisin hakkaamalla rahaa, kun sitä saa muutenkin tarvittaessa edullisesti.
Hakkuun jälkeen seuraava kierto sitten täytyykin laskea isommalla korolla, yleinen korkotaso / riskitön vaihtoehtoistuotto alkaa kuitenkin ennen pitkää taas nousta. Eiköhän rahayksikön vaihtuminenkin nähdä seuraavan MT:n kiertoajan sisällä Etelä-Suomessakin.
Itse olen käyttänyt 3,5% korkoa omissa pidemmän ajan laskelmissani. Tosin tästä palstasta tarjoamallani hinnalla tuohon 3,5% sisäiseen korkoon pääseminen vaatii kyllä pientä optimismia siinä, kuinka vanhaksi asti jaksaakaan lopulta tehdä hoitotyöt itse. Ennustaisin kuitenkin, että taimikonharvennukset, ennakkoraivaukset jne ei ainakaan halpene lähivuosikymmeninä, jos ei sitten jotain robotteja ilmesty niitä tekemään.
Kohdetta sen paremmin tuntematta veikkaan, että 2% korolla laskettuna männikköä ei kannata hakata pitkään aikaan.
Jos hinnoittelee tilan 3,5% korolla ja voittaa tarjouskisan, täytyy kasvuennusteet tai puustotiedot olla optimistisia. Itse olen päässyt mitalisijoille keskimäärin 2,5% korolla. Aina ei sekään ole riittänyt.
Juu, voipi olla että tarjous jää tälläkin kertaa voittajasta. Oli kyllä merkittävästi yli summa-arvon jo sekin hinta, mitä tarjosin. Ei vaan ihan älyttömiä hintoja kuitenkaan viitsi tarjota, sillä vaikka silloin tilan saisikin niin sijoituksen tuotto jäisi varmuudella surkeaksi. Eli ei enää olekaan tarjouskilpailun onnekas voittaja vaan lähinnä rahansa hassannut hölmö.
Saattaapi olla että näillä kriteereillä palstojen ostelut jää sellaiseen aikaan, kun korot on olleet hetken aikaa edes vähän plussalla ja se on vähän hillinnyt hintatasoa ehkä noiden metsärahastojenkin suunnalta. Mutta on tässä sentään yhden pienen ostopalstankin jo onnistunut hankkimaan sukumetsien jatkoksi nykyisessäkin markkinatilanteessa.
Kuvan kuvion osalta, jos se nyt laskentakorosta huolimatta päätyy omaan omistukseen, niin ehkäpä homma menee niin, että kuvio lannoitetaan, ja sitten kannoitetaan kun vuosia on jokunen kulunut ja joku näistä toteutuu:
a) puun hinta käy erityisen korkealla
b) korkotaso nousee selvästi (lähinnä euron hajoamisen tapauksessa mahdollista)
c) oma rahapula (oikein kunnon lama tms)
d) lannoituksen vaikutus mennyt ohi jo ajat sitten
Ehkä sellainen lisäinfo vielä että pohdin näitä varmaan vähän eri aikajänteellä kuin moni palstalainen, kun itse olen vuosimallia 1989. Niin tässä on kyllä aikaa katsella nuorempiakin palstoja vähän pitemmälle ja näissä vanhemmissa uudistamisen jälkeinen hoito jne ovat itselle kovasti relevantteja. Saattaapa olla että aikanaan vanhana papparaisena pääsee näkemään ensimmäisten v. 2006 Etelä-Suomen OMT:lle istuttamieni muutaman kuusihehtaarin päätehakkuunkin komeana tukkimetsänä, toivottavasti omien jälkipolvien omistuksessa.
Gla mitä muuten tarkoitat tuolla että harvassa kasvanut MT työläs uudistaa? Paikalle pesiytyneen aluskasvillisuuden takia vai miksi? Tähän asti tullut kaitsettua OMTllä pääasiassa taimikkoa kasvuun, niin ei tämä sentään siihen verrattuna niin paha ole 🙂
Jep, heinikkoa yms. ryönää riittää, kun varjostus ei sitä ole nitistänyt.
Istuttamalla uusi männikkö mättäisiin niin kyllä siitä selviää. Muuten kyllä ongelmia luvassa.
Gla. Vajaatuottoinen metsikkö
”Metsä voi olla vajaatuottoinen, jos sen uudistaminen ennen metsänhoidollista uudistamiskypsyyttä on suositeltavampaa kuin edelleen kasvattaminen. Vajaatuottoisuus voi johtua esimerkiksi liian vähäisestä puuston määrästä, metsätuhon seurauksena heikentyneestä kasvusta tai kasvupaikalle sopimattomasta ja vähäarvoisesta puustosta.”
-Tuo liian vähäinen puusto voisi tulla kysymykseen kuvan männikössä. Katso harvennusmalleista, paljonko pohjapinta-alan pitäisi olla ja kiinnitä huomio lakirajaan! Siellä ollaan vajaatuottoisessa metsässä, oikeastaan sekin alue alkaa jo harvennusmallin alemmasta käyrästä.
”Yliharvennettu loppukasvatusasento” otsikkona kuvaa hyvin kuvan perusteella olevaa näkymää. Kun runkotiheys alkaa olla sp-asennon ja harvennuksen välimaastoissa, valo lisää heinän ja vesakon tulvaa ihan pirusti. Siihen kun romautetaan puille lannoitus, on ryönän määrä mahdoton.
Eli jos tuollainen olisi omalla tarjottimella käsittelyssä, toivottoman telkkuamisen ehkäisemiseksi Roundupilla pöläytys olisi listalla sadonkorjuun jälkeen.
Metsänhoidollinen uudistamiskypsyys, hienoja termejä aiheesta löytyy. Lienee sekin valmiiksi laskettu puuston koon tai harvennusmallin mukainen määritelmä, jossa käytettävä korko ei ole taulukkoa lukevan tiedossa eli päätöksen teosta puuttuu yksi keskeisimmistä arvoista.
Jos uudistaminen on puuston vähäisyyden takia kannattavampaa kuin edelleen kasvattaminen, täytyy valita korkokanta, laskea uudistamiselle tuotto ja verrata sitä nykyisen puuston kasvatuksen tuottoon. Ehkä vastaus tähän löytyy harvennusmalleista.
Kaikella kunnioituksella… ”käytettävän koron” kanssa pelaamiselle on myös arki-elämän realiteetit joihin on reagoitava ajoissa. Niitä ovat vaikkapa puuston laatu, kysyntä-ja hintahuiput, korjuukelit metsässä ja tiekuljetuksissa, metsätuhot…jne. Jos mo:lla ei ole ”kirjoissa ja kansissa” kulloiseen tilanteeseen valmiita reseptejä, koroillakaan ei ole merkitystä sillä niiden laskennalliset optimit häviävät savuna ilmaan.
Nyt olikin puhetta valmiiksi laskettujen taulukkoarvojen käytöstä ja termien sisällöstä. Lisäksi ostopalstan hinnoittelun yhteydessä korko on keskeinen hintaan ja kannattavuuteen vaikuttava tekijä. Laske huviksesi viljelymetsän kannattavuus 2 ja 4% koroilla. Siitä se asian merkitys valkenee, jos siihen tähän saakka on suhtautunut kovin kevyesti.
Jeps, löytyi sieltä kovemman tarjouksen tehnyt, vaikkakin laskin laskentakorkoa ja nostin omaa tarjoustani vielä loppumetreillä. Täytyy mielenkiinnosta seurata, mitä uusi omistaja tekee tuolle kuviolle, tämä myynnissä ollut palsta nimittäin on alueella missä muutenkin liikun.