Aihe: Hirvieläintuho

Tammikuussa kaadettujen hirvien osuus on yksi–kaksi prosenttia koko metsästyskauden saaliista. Alueelliset erot ovat suuria: Uudellamaalla meni alkuvuodesta nurin 81 hirveä, Kainuussa 9 hirveä.

Männyn ja koivun istutusinto kasvaa, niin myös hirvikarkotteen kysyntä.

Siemenpuut ja kevyt muokkaus kaivurilla on tuottanut hyviä taimikoita turvemaille, istutustaimet syö hirvi, sanoo metsätalousyritäjä Timo Lankila.

Hirviasioista löytyisi näkökulma, joka saattaisi kiinnostaa ulkomailla asti, toimittaja MIkko Riikilä kirjoittaa.

Hirvikarkote Tricoa ei enää tälle syksylle ole saatavilla pyyntilupamaksuin tuettuun hintaan.

Hirvi maistelee kasveja ja valitsee ravinnokseen energiapitoisimmat ja ravinteikkaimmat. Jos hirviä on liikaa, tuhoja on mahdotonta vähentää metsänhoidolla.

Rantasalmelainen Harri Huupponen tiedostaa koivunviljelyn riskit, mutta todellisuus yllätti silti karusti.

Metsän kasvua pitäisi saada lisättyä, mutta maa- ja metsätalousministeriöltä sekä osalta tutkijoista näyttää tyystin unohtuneen hirvieläinten vaikutus metsän uudistamisvaihtoehtoihin.

Riistaeläinkantojen hoitoa helpottaa, että metsästysalueet ovat suurempia kuin Suomessa.

Metsälehti kysyi metsäntutkijoilta, mitä riistaviranomaisen oppikirjamaisesti esittelemät ”hirvivahinkoja vähentävät metsänhoitokeinot” tarkoittaisivat käytännössä. Tutkijoiden mukaan ne voivat lisätä tuhoriskiä ja tuoda kasvutappioita puustolle.