”Kapinallinen” Haapavesi valittiin vuoden yhteismetsäksi

Vuoden yhteismetsäksi on valittu Haapaveden yhteismetsä. Se perustettiin kymmenen vuotta sitten. Kaikki alkoi, kun yritysjohtajana uransa maailmalla tehnyt Markku Anttila päätti sijoittaa hankkimansa metsäomaisuuden uuden yhteismetsän pesämunaksi.  

”Haapavesi on muuttotappioaluetta. Ilman yhteismetsää alueen yksityismetsät uhkaavat jäädä hoitamatta, kun muualle muuttanut, seuraava omistajapolvi ei ole metsätaloudesta kiinnostunut. Yhteismetsään liitettynä metsä tuottaa ja tulee hoidetuksi”, Anttila kertoo.

Perustaminen viipyi, koska Anttilan mukaan yhteismetsää ei kannata perustaa ennen kuin pinta-alaa on koossa yli tuhat hehtaaria.

”Pienissä yhden suvun yhteismetsissä ei mielestäni ole järkeä. Niiden hallinnointi on työlästä. Kun perustajat vanhenevat, saattaa metsä jäädä hoitamatta. Tärkeä kysymys on, mitä yhteismetsälle tapahtuu 20–30 vuotta perustamisen jälkeen. Lisäksi pienten yhteismetsien osuuksia on vaikea saada realisoitua.”

Haapaveden yhteismetsä on kymmenessä vuodessa yli viisinkertaistanut pinta-alansa. Nyt metsää on lähes 5 000 hehtaaria.

Vahva kasvun sysäys oli, kun ministerinäkin toiminut Ahti Pekkala liitti oman yhteismetsänsä Haapaveteen. Metsähallituksen mukaantulo toi tarvittavia hehtaareita.

Nyt Haapavesi tekee muhkeaa tulosta.

”Viime vuonna liikevaihtomme oli kaksi miljoonaa euroa ja voitto miljoona euroa.”

Avoimuus erottaa

Otsikossa Haapaveden kapinallisuus on lainausmerkeissä, mutta monin tavoin yhteismetsä on oman tiensä kulkija.

Olennainen ero on tiedonjaon avoimuudessa. Haapavedellä yhteismetsän taloustiedot ja metsävarat ovat laajasti kaikkien nähtävillä. Yleensä tietoa yhteismetsistä jaetaan niukasti.

”Avoin tiedon jakaminen varmistaa, että yhteismetsän osuuksien arvon määrittäminen on läpinäkyvää niin nykyisille osakkaille kuin osuuksista kiinnostuneille. Moni yhteismetsä pyrkii väheksymään arvoaan perintöverojen välttämiseksi.”

Anttila hakee vertauksen yritysmaailmasta.

”En voi kuvitella, että minkään pörssiyhtiön johto ei olisi kiinnostunut olisi osakkeen arvon noususta.”

Hän muistuttaa, että yhteismetsien osuuksien arvon todenmukainen ja avoin määrittäminen luo perustan osuuksien markkinoille, mikä puolestaan on edellytys yhteismetsien kehittymiselle.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.