Itä-Suomen yliopistossa ryhdytään tutkimaan kirkon metsäpolitiikan taustoja. Väitöstutkimukseen liittyvä aineistokeruu on parhaillaan käynnistymässä.
”On kiinnostavaa päästä näkemään, miten metsäinen Suomi sekä kirkko tutkimuksen konteksteina näkyvät tuloksissa. Ovatko tulokset linjassa muissa länsimaissa havaitun kanssa, ja missä määrin kristinusko näkyy tavoissa käsittää luonto”, väitöskirjatutkija Hilla Inkilä toteaa tiedotteessa.
Suomessa kirkolla on metsää noin 160 000 hehtaaria. Metsäomaisuuden taloudellinen merkitys kasvanee tulevaisuudessa, sillä jäsenmäärän pienentyminen vähentää kirkollisverosta saatavia tuloja.
Metsälehdessä kerrottiin hakkuiden tuottaneen viime vuonna kirkon metsissä yhteensä 22 miljoonaa euroa.
”Metsistä saatava taloudellinen tuotto on tärkeää useille metsää omistaville seurakunnille, jotka päättävät itse metsäomaisuutensa käytöstä. Samaan aikaan kirkko peräänkuuluttaa toiminnassaan monin tavoin ympäristöarvoja, ja esimerkiksi vuoteen 2030 asetetussa hiilineutraaliustavoitteessa myös metsien käyttö on keskeisessä roolissa”, Inkilä kertoo.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tehdään kysely kirkolliskokousedustajille. Myöhemmin keväällä sama kysely tehdään joukolle paikallisseurakuntien ja -seurakuntayhtymien kirkkovaltuutettuja.
Tutkimusta rahoittaa Itä-Suomen yliopisto ja Metsämiesten Säätiö.
Lisää aiheesta: Seurakunnat pehmentävät metsiensä käyttöä – ”Avohakkuu on ekologista syntiä”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Mielenkiintoinen tutkimus ja tarpeellinen. Vastahan Yle uutisoi kuinka Jyväskylän seurakunta on siirtynyt metsänkasvatuksessa ”toivotaan, toivotaan”-linjalle Mutasen entisen pappilan mailla.
Seurakunnan edustajat jutussa siis kertoivat toivovansa, että harvennettu kuusikko alkaisi kasvaa koivua ja mäntyä, mikä ei toistaiseksi on Suomen metsissä toteutunut. Olisi erittäin hyvä, että päästäisiin katteettomista haaveista, jotka johtavat metsien rappeutumiseen ja ilmaston sekä kirkon talouden kannalta surkeaan tulokseen.