Siemenviljelysiemenen vähäisyys kiusaa taimitarhoja. Siemenpulan vuoksi kasvava osa kuusen kylvöistä jouduttiin viime vuonna tekemään metsiköistä kerätyillä jalostamattomilla siemenillä, siemen- ja taimituotantotilastoja ylläpitävän Eviran tilastoista selviää. Etelä-Suomen taimitarhoilla siemenviljelysiemenen osuus taimitarhakylvöistä on laskenut kolmena peräkkäisenä vuonna 61 prosenttiin kylvömäärästä.

Käytetty viljelysiemen kuuluu siemenluokittelussa toiseksi korkeimpaan luokkaan ”alustavasti testattu”. Se tarkoittaa, että siemenet on kerätty siemenviljelyksiltä, joiden kloonit on valittu emopuiden ulkoasun perusteella.

Kuusen kylvöön käytetty siemenmäärä nousi viime vuonna 17 prosenttia 1051 kiloon. Kuusen kylvöistä 87 prosenttia tehtiin kotimaisella siemenellä, loput ruotsalaisella.

Myös rauduskoivu kärsii jalostetun siemenen niukkuudesta. Jalostetun siemenviljelysiemenen osuus on laskenut viimeisten kahden viime vuoden aikana 93 prosentista 35 prosenttiin. Suurin osa rauduskoivun taimitarhakylvöistä on tehty jalostamattomalla metsiköistä kerätyllä siemenellä.

Koivun kylvöön käytetty siemenmäärä nousi viime vuonna 65 prosenttia 34 kiloon.

Männyn jalostus etenee

Sen sijaan männyn siementen jalostusaste kasvaa vauhdilla. Viime vuonna 66 prosenttia Etelä-Suomen männyn taimitarhakylvöistä tehtiin siemenillä, jotka on luokiteltu korkeimpaan ”testattu”-luokkaan. Se tarkoittaa, että siemenet on kerätty siemenviljelyksiltä, joiden kloonien paremmuus on osoitettu jälkeläiskokeiden avulla määritellyn jalostusarvon perusteella. Kylvöistä 34 prosenttia tehtiin ”alustavasti testattu”-luokkaan kuuluvilla siemenillä.

Männyn kylvöön käytettiin viime vuonna 487 kiloa siementä. Määrä nousi 11 prosenttia edellisvuodesta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.