Koivunlehdillä lisätuloja

Itä-Suomen yliopistossa selvitettiin koivunlehtien ja kuusenkerkkien keruun mahdollisuuksia ja hyötyjä.

Koivunlehtien keruusta on monia hyötyjä metsänomistajille, Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa todetaan. (Kuvaaja: Eero Sala)
Koivunlehtien keruusta on monia hyötyjä metsänomistajille, Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa todetaan. (Kuvaaja: Eero Sala)

Metsissä on useita jokamiehen oikeuden ulkopuolelle jääviä luonnontuotteita, joita metsänomistajat voisivat hyödyntää. Esimerkiksi pakurilla, mahlalla, kuusenkerkillä ja koivunlehdillä on maailmalla suurta kysyntää, Itä-Suomen yliopiston LUMO-INKA-hankkeessa todetaan.

Hankkeessa keskityttiin koivunlehtien ja kuusenkerkkien keruuseen ja tuotantoon. Kerkkien ja lehtien talteenotosta on metsänomistajille monia hyötyjä, tutkija Matti Vaara yliopiston metsätieteiden laitokselta arvioi.

Lehdet ja kerkät voidaan kerätä hoitovaiheessa olevista taimikoista. Ne ovat metsänomistajalle sellaisenaan taloudellisesti tuottamattomia, mutta taimikot on silti hoidettava, mikä tuottaa metsänomistajille kustannuksia.

”Kuusen ja männyntaimikoissa koivunlehtien keruu kannattaa ajoittaa yhtä aikaa taimikonhoidon kanssa, sillä koivu poistetaan taimikonhoidon yhteydessä joka tapauksessa”, Vaara toteaa.

Tällöin saadaan monta kärpästä yhtä aikaa: taimikot tulevat hoidetuksi, koivunlehtien myyntituloilla saadaan taimikonhoitokulut kuitatuksi, ja lisäksi metsänomistajalle kertyy lisätuloja.

Tuoreista koivun lehdistä maksetaan noin 5 euroa kilolta, mutta esimerkiksi kuivatuista kuusenkerkistä jo 30 euroa kilolta.

Koivunlehtiä ja kuusenkerkkää voidaan käyttää sellaisenaan esimerkiksi teessä ja muissa juomissa. Nuori koivunlehti sopii myös tuoresalaatteihin. Kuivattuna sitä voi käyttää mausteissa ja viherjauheissa. Kuusenkerkkää käytetään mausteena muun muassa siirapeissa ja kuohuviineissä.

Tuotteita käytetään laajasti elintarvikkeissa, kosmetiikka-, hyvinvointi- ja saunatuotteissa. Pohjoisesta koivunlehdestä ollaan erityisen kiinnostuneita Keski-Euroopan maissa.

Pysty- vai hankintakauppaa?

Vaaran mukaan metsänomistajien ja luonnontuotteiden ostajien välisiä sopimusmalleja on vielä kehitettävä. Lisäksi pitäisi kehittää erilaisia markkina- ja kohtauspaikkoja.

Tuotteiden keruulle on jo olemassa muutamia malleja. Metsänomistaja voi tehdä hankintakauppaa eli kerätä itse ostajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti luonnontuotteita ja toimittaa ne sovitusti pakattuna ja käsiteltynä sovittuun paikkaan. Tämä vaatii metsänomistajalta paitsi työpanosta, mutta myös laitteistoa ja kuljetuskapasiteettia.

Metsänomistaja voi myös myydä esimerkiksi tietyn taimikonhoitokuvion koivunlehdet pystykauppana ostajalle, jolloin ostaja kerää tuotteet. Metsänomistaja voi myös vuokrata tietyn metsikkökuvion ostajalle sovituksi ajaksi.

”Tällä hetkellä oleellista on saattaa metsänomistajille tietoa luonnontuotteista, niiden markkinoista ja niihin liittyvistä ansaintamahdollisuuksista”, Vaara katsoo.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut