Kysely: Kansalaisten metsätiedoissa puutteita, metsäammattilaisista hyviä kokemuksia

Alan kannattaa huolehtia, että perusfaktat ovat tiedossa, tutkimuspäällikkö Tommi Saarnio arvioi.

Metsä ovat tärkeitä suomalaisille. Siitä huolimatta kansalaisten tiedot metsistä ovat osin hataria, Taloustutkimuksen tekemästä kyselystä selviää.

Esimerkiksi metsien omistukseen ja hyödyntämiseen liittyy yhä epäselvyyksiä. Vastaajista 44 prosenttia luulee, että valtio tai metsäteollisuus omistaa eniten metsää Suomessa. Hieman pienempi joukko, 41 prosenttia, tiesi, että suurin omistaja ovat yksityiset metsänomistajat.

Samoin 44 prosenttia luuli, että Suomessa hakataan metsää enemmän kuin se kasvaa. Tässäkin pienempi joukko, 38 prosenttia vastaajista, tiesi, että kasvu on hakkuita suurempaa.

”Metsäalan kannattaa pitää huolta siitä, että perusfaktat metsän omistuksesta ja hoidosta ovat yleisessä tiedossa. Virheelliset käsitykset vaikuttavat metsistä käytävään keskusteluun”, toteaa tutkimuspäällikkö Tommi Saarnio Taloustutkimus Oy:stä tiedotteessa.

Ammattilaiset onnistuneet hyvin

Kokemukset metsäammattilaisten kanssa asioimisesta olivat pääosin positiivisia. 74 prosenttia vastaajista koki, että metsäammattilainen oli kuunnellut metsänomistajan näkemyksiä erittäin tai melko hyvin. 68 prosentti katsoi, että ammattilainen oli hoitanut käytännön toiminnan sovitun mukaisesti erittäin tai melko hyvin. Ja 66 prosenttia oli sitä mieltä, että metsänomistajan näkemykset otettiin erittäin tai melko hyvin huomioon metsätöiden suunnittelussa.

Naiset olivat näissä kysymyksissä keskimäärin kriittisempiä kuin miehet, vaikka heistäkin enemmistö oli tyytyväisiä.

Metsäammattilaisten julkisessa kuvassa korostuu talouskäyttö ja asiantuntemus. 80 prosenttia vastaajista koki metsäammattilaiset talouskäytön edistäjiksi ja asiantuntijoiksi. Nämä asiat nousivat kärkeen myös viime vuonna, kun samaa asiaa kysyttiin metsäammattilaisilta itseltään.

Sen sijaan vain alle puolet piti heitä monimuotoisuuden edistäjinä tai asiakaspalvelijoina. Kolmannes koki metsäammattilaiset ulospäin suuntautuneiksi ja alle kolmannes aktiivisiksi viestijöiksi.

”Metsäammattilaisilla on kykyä, halua ja osaamista viestiä osaamisestaan, mutta viimevuotisen tutkimuksen mukaan vain 28 prosenttia heistä kertoo työnantajansa tukevan tai rohkaisevan osallistumista metsäkeskusteluun. Perusasioiden tietotaso, osaamisen tunnettuus ja arvostuksen nosto onnistuu metsäalan osaajien itsensä kertomana, kukaan muu ei tule sitä tekemään puolestamme”, sanoo Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä.

Metsämiesten Säätiön teettämään kyselyyn vastasi lähes 1 600 suomalaista.

Kommentit (1)

  1. Metsäasioissa on vielä tarvetta oikean tiedon tuomiselle eri medioihin.
    Nyt on jopa hysteerinen ja tosiasioille vieras käsitys, että metsiä hakattaisiin enemmän kuin ne kasvavat. Medioissa näyttävät saavan sijaa liian paljon ne tahot, mitkä metsien kasvun todellisuudesta vähiten tietävät.
    Suomalainen yksityismetsätalous on lähtökohtaisesti maailman parasta metsän ja metsäluonnon, ympäristön ja maiseman suojelua, koska kyse on omista metsistä, omasta ympäristöstä ja omasta maisemasta.
    Yksityismetsätalous takaa tämän. Kukaan ei halua lähtökohtaisesti tehdä omistamalleen vahinkoa. Ja jos joku tekisikin omistamilleen metsille vahinkoa, metsä itsessään on paras osaaja ja korjaa ihmisen virheet aikaa myöten. Tästäkin on näyttöä.
    On hyvä, että metsänomistajilla on vapautta omien metsiensä käsittelyssä ja toimiinsa metsissään. Toki valtio, kunnat ja seurakunnat sekä yhtiötkin hoitavat järkevästi nykyään metsiään. Väitän Suomessa metsäasioiden toteutuvan parhaiten maailmassa. Suomesta kannattaa hakea mallia koko Eurooppaan ja muuallekin!

Metsänomistus Metsänomistus