Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus ja Metsäteho selvittävät yhteishankkeessa, millaiset metsät sopivat parhaiten lannoitukseen. Hankkeessa laaditaan metsänomistajille ja alan toimijoille yhtenäiset kriteerit, joiden avulla lannoitukset voidaan kohdentaa taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi.

Sopivien kohteiden paikantamisessa hyödynnetään myös avointa paikkatietoa.

Kokonaiskestävyyden turvaamiseksi metsälannoitukset tulee kohdentaa kohteille, joissa lannoituksen kasvua ja hiilensidontaa lisäävät vaikutukset ovat voimakkaimmat, mutta lannoituksen ympäristövaikutukset voidaan minimoida, Metsäkeskuksesta muistutetaan.

Kriteerien lisäksi hankkeessa tehdään toimintamalli ja ohjeet, joiden avulla toimijat voivat löytää sopivia lannoituskohteita ja kartoittaa lannoituksesta kiinnostuneita maanomistajia.

Hankkeessa koostetaan yhteen tutkimustieto lannoituksen hyödyistä ja haitoista. Eri puolilla Suomea tehdään pitkäaikaisia lannoituskokeita kivennäis- ja turvemailla. Tarkastelussa huomioidaan erilaiset lannoitustavat, lannoitteet, lannoituskohteet , eri kehitysluokissa olevat metsät sekä maanmuokkauksen ja lannoituksen yhteisvaikutukset niin maaperän kuin puuston hiilitaseeseen.

Mahdollisuuksia lannoitusten lisäämiseen on. Suomessa tehtiin vuonna 2020 lannoituksia 75 000 hehtaarille, alustavan arvion mukaan kivennäismailla lannoituskohteita on noin 6 miljoonaa hehtaaria.

Kohdennetulla metsänlannoituksella kestävää kasvua ja hiilensidontaa (KoMe) –hanketta rahoitetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Hanke on myös osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.