Maanmittauslaitoksen käsittelyssä on noin 150 sähkönsiirtoalueen lunastustoimitusta eri puolilla Suomea. Maanomistajille maksettavat lunastuskorvaukset ovat herättäneet kysymyksiä, joten Maanmittauslaitos selventää asiaa.
Lunastustoimikunta määrää maksamaan lunastetusta maasta täyden, markkina-arvon mukaisen korvauksen. Metsämaan lunastuskorvauksen suuruus riippuu siitä, millaisesta metsästä kyse on. Lunastuskorvauksia arvioitaessa käytetään summa-arvomenetelmää, jossa metsän kokonaisarvo koostetaan sen omaisuusosien arvosta.
”Julkisesta keskustelusta saa usein sellaisen kuvan, että paljaan metsäpohjan arvo kuvastaisi lunastettavan metsän koko arvoa, mikä ei pidä paikkaansa”, kertoo Maanmittauslaitoksen lunastuksista ja arvioinnista vastaava johtaja Mauri Asmundela tiedotteessa.
Kun metsän markkina-arvoa määritetään, paljaan maapohjan laskennallinen tuottoarvo on vain yksi laskentatekijöistä. Muita summa-arvon osatekijöitä ovat puuston hakkuuarvo, kasvavan puuston odotusarvo ja taimikon arvo. Lisäksi summa-arvolle lasketaan markkinahinnoista johdettava kokonaisarvon korjaus, joka on viime vuosina nostanut hintaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ongelma lunastustoimituksissa kuten normaaleissa metsätilan myynneissäkin on vain se, että summa-arvomenetelmällä määritetty ”metsätaloudellinen arvo tai kokonaisarvo tai käypä arvo” EI OLE todellinen metsätilan MARKKINA-ARVO, joka on usein huomattavasti korkeampi (jopa yli 100 000 €) kuin summa-arvomenetelmällä laaditun metsätila-arvion ”käypä arvo”.
Metsätila-arviohan tehdään yleisimmin ns. summa-arvomenetelmällä, jossa maapohjan, puuston ja taimikoiden arvot sekä mahdolliset kasvatusmetsien odotusarvot lasketaan yhteen, jolloin päästään summa-arvoon. Summa-arvosta tehdään kokonaisarvon korjaus, jolloin selviää metsätaloudellinen arvo, joka toisinaan mainitaan kokonaisarvoksi.
Metsätilan markkina-arvo ts. markkinahinta elää kuitenkin aivan omaa elämää summa-arvomenetelmällä saatujen arvojen yläpuolella: tämä asia selviää hyvin jo minunkin välittämistä teutuneista metsätilakaupoista:
https://www.suomenmetsatilakauppa.fi/myytyja-metsatiloja/
Maanmittauslaitoksessa on reagoitu summa-arvomenetelmän soveltamisen ja erityisesti kokonaisarvonkorjauksen käyttämisen ongelmaan, jotta lunastuskorvauksen arvioinnissa päädyttäisiin metsäalueen todennäköiseen markkina-arvoon metsätalouden käytössä. Maanmittauslaitos hankkii arviointiensa tueksi pelkästään metsää sisältävien metsätilakauppojen metsälliset tiedot, toteutuneet kauppahinnat ja laskennalliset summa-arvot. Aineistoa analysoimalla saadaan kuva metsätilamarkkinoista tai käsitys, paljonko eri osissa maata on maksettu summa-arvon lisäksi.
Metsäalueen arvonmäärittämisessä tulee ottaa huomioon metsätaloudellisen arvon lisäksi muut alueen arvoon vaikuttavat tekijät kuten maa-ainestenoton, tuulivoimatuotannon tai rantarakentamisen mahdollisuus. Näiden summana muodostuu metsäalueen todennäköinen markkina-arvo.
Hyvä kommentti Esa. Onko ainestonne summa-arvojen laskennassa vakioitu käytetyt puunhinnat (lähinnä määrittelytapa), odotus-arvokertoimet ja niiden käyttö (pohjoisessa joskus käytössä, joskus ei) ja taimikoiden arvot?Maanomistajia närästää helposti puhtaan maapohjan arvo. Onko teillä siihen muita lähestymistapoja kuin summa-arvomenetelmän taulukot? Millä tuottovaateella maapohjan arvot on taulukkoon laskettu ja onko tuottovaade sama eri kasvupaikkatyypeillä ja alueilla?