Hallituksen tulisi käynnistää lunastuslain kokonaisuudistus, Maanomistajain liitto vaatii. Nykyinen laki on vuodelta 1979 ja pahasti vanhentunut.
Oikeusministeriön luonnos lunastuslain osauudistuksesta on parhaillaan lausuntokierroksella. Myönteistä siinä on esimerkiksi korvaustason oikeudenmukaistaminen, liitto arvioi. Luonnoksesta kuitenkin puuttuvat selvät muotoilut arvon määrittämisestä ja pakkolunastuksen toimeenpanon kriteereistä.
Liitto korostaa, että pakkolunastuksen pitää olla viimeinen keino. Se on rajattava vain ongelmatilanteisiin, ja sitä pitää edeltää aidot, todistettavissa olevat neuvottelut maanomistajien kanssa.
Liiton mukaan esimerkiksi sähkö- ja energiayhtiöt käyttävät pakkolunastuksia nykyisin käytännössä ensisijaisena keinona maan haltuunottoon.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ennen oli pakkolunastusmaan hinnoissa määritelmä ”korkein käypä hinta”, mikä oli 30% käypää hintaa korkeampi. Tämän tarkoitus oli suojata maanomistajan oikeusturvaa pakkolunastuksissa. Poliittisella ratkaisulla lähinnä maanomistajiin kohdistuvan kadehtimiseen perustuen laki 1960-luvun muutettiin ja tämä maanomistajille suojaa ja turvaa antava ”korkein käypä” hinta poistettiin.
Siksi monet ovat menettäneet maa-alueitaan aivan liian halpaan hintaan ja tilanne jatkuu, ellei lakia muuteta ja palata suojaa antavaan ”korkeimman käyvän hinnan” määrittelyyn pakkolunastustilanteissa.
Ehdotan pakkolunastustilanteisiin kaksinkertaista hintaa käypään hintaan nähden. Nyt on erilaisten suojelutoimien vuoksi maanomistajien oikeusturva vaarantumassa ja siksi pakkolunastus tulisi tehdä lunastajalla kalliiksi ja maanomistajan oikeutta turvaavaksi.