Ilmastonmuutos vaikuttaa jo metsiimme, todettiin Suomi-areenan metsäkeskustelussa keskiviikkona. Tänään tehtävät ratkaisut metsissä vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, sillä metsän pitkän kiertoajan kuluttua ilmasto on jo täysin erilainen.
Suomen metsäkeskus referoi paneelikeskustelua tiedotteessa.
Terveet ja elinvomaiset metsät pystyvät parhaiten sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin, kuten hyönteis- ja tuulituhoihin.
Aiemmin kuusta on istutettu sille sopimattomille kasvupaikoille. Nyt suunta on kuitenkin kääntymässä. Lisäksi yhden puulajin havupuumetsiköistä ollaan siirtymässä sekametsiin.
“Oikea puulaji oikealle kasvupaikalle. Biologiaa vastaan ei kannata taistella”, totesi johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta.
Metsäalan tulevaisuus näyttää valoisalta
Metsäteollisuus on investoinut vahvasti Suomeen. Tämä tarkoittaa, että työpaikkoja on myös tulevaisuudessa.
“Metsät ja metsäelinkeinot pitävät maakunnat elinvoimaisina”, sanoi Metsä Groupin projektipäällikkö Ilkka Köntti.
Metsänomistajat ovat avainasemassa siinä, mitä metsissä tapahtuu. Metsäammattilaisilla on keskeinen rooli metsänomistajien päätöksenteon tukemisessa.
“Metsänsä tunteva metsänomistaja osaa asettaa tavoitteet oman metsänsä hoidolle ja käytölle”, sanoi Remes.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Metsien pitäminen elinvoimaisina vaatii järjen käyttöä, tieteestä ja kokemuksista tullutta hyvää tietoa ja aktiivista metsänhoitoa:
– Taimet on valittava eteläisistä alkuperistä ja mieluiten lehtipuista.
– Metsää on uudistettaessa muokattava kunnolla, jotta maa saadaan uudistumaan ja haitallisesti eristävä kuntta rikki ja ravinnekiertoon mukaan.
– Istuttaminen on tehtävä suosituksia harvempaan eli 1200 kpl/ha, että ei olla jo taimikkovaihheessa karsiutumista aiheuttavassa ylitiheydessä.
– Ojitusten on oltava kunnossa ja pohjavesi ainakin 40 cm syvyydessä
(50-70 cm ojat), jotta maaperä olisi elävä ja maanalainen kasvu hyvä.
– Harvennuksia on tehtävä niin tiheään ja voimakkaina jo taimikoista lähtien, että vihreä latvaosa säilyy ku 60 %, ko ja mä 50 % puun pituudesta. Nykysillä harvennusmalleilla tämä on mahdotonta. Myös varttunut kasvatusmetsä (3. kehitysluokaa) vaatii ns superharvennuksen 200 kpl.een/ha, jotta kasvu voi jatkua hyvänä 100 v ikään asti ja pitää puut hyvälatvaisina ja elinvoimaisina.
– Boorin puutokset on mitattava ja lannoitetta pois.
– Vanhojen ja järeiden metsien typpivajeet on lannoitettava pois.
– Korkeat koneiden aiheuttamat pintapaineet sulilla mailla on suunniteltava pois, että juuristovauriot ja niistä seuravat lahot saadaan pois.
– Kuusien tuoreille kannoille on sulan maan aikaan levitettävä hakkuissa ja perkauksissa RotStop mikrobiliuosta, jotta kuusen tyvilaho ei leviä.