Metsänomistajatutkimuksen jatkuvan kasvatuksen osuudet hämmentävät

Kysymyksen asettelu johti toisistaan poikkeaviin tuloksiin samassa tutkimushankkeessa.

Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimus julkaisi eilen kaksi toisistaan huomattavasti poikkeavaa lukua jatkuvaan kasvatukseen siirtyneiden metsänomistajien osuudesta.

Metsien hoidon ja kasvatustapojen hyväksyttävyyttä käsittelevissä PTT:n julkaisusarjan tutkimustuloksissa reippaasti yli puolet metsänomistajista oli vastannut käyttävänsä vähintäänkin osassa metsiään jatkuvaa kasvatusta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisusarjassa esitetyissä tuloksissa, jossa selvitettiin metsänomistajien suhtautumista metsäpalveluiden käyttöön, luku oli paljon alhaisempi. Luken tuloksissa noin neljäsosa metsänomistajista ilmoitti siirtyneensä jatkuvaan kasvatukseen kaikissa tai osassa metsiään.

Jatkuva kasvatus terminä ongelmallinen

Luken tutkimushankkeen vetäjän tutkija Harri Hännisen ja PTT:n tutkimushankkeen vetäjän tutkimusjohtaja Paula Hornen mukaan erot tuloksissa johtuvat tutkimusten kysymyksen asettelusta. Metsänomistajakyselyn kaksi erillistä teemaa, hyväksyttävyys ja metsäpalvelut, lähetettiin eri metsänomistajille.

”Kyselylomakkeissa jatkuva kasvatus myös kuvattiin hieman eri tavoin. Erilaiset kysymysmuotoilut ja kuvaukset ovat johtaneet näin erilaisiin tuloksiin. Tuskin siitä on kyse, että metsänomistajat olisivat erilaisia eri osaotoksissa”, Horne toteaa.

On myös mahdollista, että vastaajat ovat ymmärtäneet jatkuvan kasvatuksen terminä väärin.

”Jatkuva kasvatus on käsitteenä vielä hyvin epäselvä. Jo terminä sillä on positiivinen kaiku. Kaikkihan haluavat harjoittaa ’jatkuvaa kasvatusta’ ja kukapa haluaisi lopettaa metsän kasvatuksen. Myös jaksollinen kasvatus uudistamisvaiheen jälkeen voidaan käsittää jatkuvaksi kasvatukseksi”, Hänninen pohtii.

Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksen toteuttamisesta vastaavat Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Pellervon taloustutkimus PTT ja Työtehoseura.

Kommentit (4)

  1. Itsekin ihmettelin tutkimuksen tulosta. Poiminta- ja pienaukkohakkuita on toteutettu viimeisen kolmen vuoden aikana vain noin 20 000 hehtaarin alalla, kun kokonaishakkuuala on ollut noin 650 000 ha vuodessa eli alle puolen prosentin verran. Tarkempaa tietoa hakkuualoista:
    https://www.metsakeskus.fi/metsien-kehitys-maakunnittain

  2. Tarkempaa tietoa hakkuualoista Metsäkeskuksen sivulta
    https://www.metsakeskus.fi/metsien-hakkuut ja sieltä raportista Hakkuutavat löytyy poiminta- ja pienaukkohakkuiden osuudet maakunnittain.

  3. Poiminta- ja pienaukkohakkuita on toteutettu viimeisen kolmen vuoden aikana vuosittain alle 3 prosentin alalla kaikista hakkuista (aiemmassa viestissä oli laskuvirhe).

Metsänomistus Metsänomistus

Blogit ja Kolumnit

Keskustelut

Kuvat