Suomen metsäkeskus tarkastaa vuosittain uusien tai perusparannettujen metsäteiden kuntoa eri puolilla Suomea. Tänä vuonna tarkastettiin 43 tietä. Näistä valtaosa hyväksyttiin, osittain hyväksyttiin neljä ja viisi hylättiin.
Metsäkeskuksen mukaan puutteita oli erityisesti kääntöpaikkojen mitoituksessa.
Ne olivat usein liian kapeita, eivätkä täyttäneet kemeran rahoitusehtoja ja laatuvaatimuksia. Myöskään soraa ei ollut ajettu tielle riittävästi.
Lisäksi kantavuusmittaukset paljastivat puutteita teiden suunnittelussa. Varsinkin hienojakoisten kangasmaiden ja turvemaiden metsäteille suunnitellut päällysrakennemäärät eivät usein olleet riittäviä.
”Raskas kalusto vaatii tieltä kantavuutta koko matkalla. Kantavuusmittausten tuloksia kannattaa hyödyntää tien perusparannustöiden suunnittelussa”, sanoo metsäteiden asiantuntija Mika Nousiainen Metsäkeskuksesta.
Lanaus ja niittäminen unohtuvat
Lisäksi Metsäkeskus tarkastaa satunnaisotannalla metsäteitä, joiden rakentamisesta tai perusparannustyöstä on kulunut kahdeksan vuotta. Tänä vuonna tarkastuksia tehtiin 99 metsätiellä.
Tarkastetuista teistä pääosa – noin kaksi kolmesta – arvioitiin kunnoltaan hyväksi. 20 tieltä löytyi huomautettavaa ja 14 todettiin virheellisiksi.
Tarkastuksissa nousee esiin kaksi tekemätöntä kunnossapitotyötä vuodesta toiseen.
”Tien vuosittainen lanaus unohtuu liian usein, ja heinää ja vesakkoa ei niitetä metsäteiltä riittävän ajoissa. Kun nämä kaksi työtä muistettaisiin tehdä, olisi metsäteiden kunto jo hyvällä mallilla”, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Metsäkeskuksesta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.