Mikä luonnonsuojelulain luonnoksessa oikein mätti, MTK:n Mikko Tiirola?

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan mukaan lakiluonnoksesta poistetut pykälät olisivat vaikuttaneet etenkin puumarkkinoihin.

Emme hyväksy harmaata korvauksetonta suojelua, Mikko Tiirola perustelee luonnonsuojelulakiluonnoksen kahden pykälän vastustamista. (Kuva: Petteri Kivimäki)

Luonnonsuojelulaista kehkeytynyt riita koskee kahta pykälää (64 ja 65). Ne koskevat uhanalaisten luontotyyppien suojelua. Vaikutusten arvioidaan ulottuvan yli kahdelle miljoonalle hehtaarille talousmetsiä.

Lakiluonnoksen valiokuntakäsittelyssä eduskunnassa keskusta liittoutui opposition kanssa ja mainitut pykälät poistettiin hallituspuolueiden – myös keskustan – aiemmin hyväksymästä lakiehdotuksesta. Metsänomistajajärjestö on lobannut voimakkaasti pykälien poistamisen puolesta.

Pykälässä 64 todettiin:

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi luontotyypiksi sellainen luontotyyppi, jonka riski hävitä luonnosta on Suomen luontotyyppien kansallisen uhanalaisuuden arvioinnin mukaan vähintään korkea. Häviämisriski arvioidaan perustuen parhaaseen saatavilla olevaan tietoon luontotyypin määrän vähenemisen, levinneisyys- tai esiintymisalueen suppeuden, elottoman ympäristön laadun heikennyksen, eliöyhteisön prosessien tai vuorovaikutussuhteiden häiriöiden tai häviämisriskin määrällisen analyysin perusteella.

Ympäristöministeriön on laadittava ehdotus 1 momentissa tarkoitetun asetuksen tarkistamiseksi Suomen luontotyyppien kansallisen uhanalaisuuden arvioinnin perusteella aina kahden vuoden kuluessa arvioinnin valmistumisesta.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitettujen luontotyyppien määrittelyperusteista.

Ja pykälässä 65 todettiin:

Viranomaisten on otettava uhanalaiset luontotyypit huomioon päätöksenteossaan noudattaen muassa lainsäädännössä luontoarvojen turvaamisesta erikseen säädettyä.

”Emme hyväksy harmaata suojelua”

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola, mikä näissä pykälissä on ongelmana?

”Pykälissä 64 ja 65 esitettiin, että valtioneuvostolla olisi mahdollisuus lisätä luontotyyppejä asetuksella, jotka pitäisi ottaa huomioon erilaisissa viranomaismenettelyissä. Meidän näkemyksemme mukaan sen vaikutus näkyisi ennen kaikkea puumarkkinoilla”, Tiirola sanoo.

Hänen mukaansa asetuksella säädettävät kohteet olisivat olleet niin sanotusti oikeusvaikutuksettomia. Niistä ei siis tehtäisi rajauspäätöksiä eikä maksettaisi korvauksia, kuten vanhassa laissa on tehty.

”Pelkäämme, että metsänomistajalle koituisi kohtuuttomia tilanteita sekä viranomaistoimintojen, kuten kaavoituksen kautta, mutta ennen kaikkea markkinoiden kautta, jossa ympäristöjärjestöjen painostus voisi johtaa laajoihin korvauksettomiin alueisiin, josta ei ostettaisi puuta. Tästähän on jo valitettavaa näyttöä FSC:n kontrolloidun puun osalta.”

Tiirolan mukaan ympäristöministeriöltä on valmistumassa 80 luontotyypin lista, jotka tulevina vuosina määriteltäisiin asetuksella huomioonottovelvollisiksi. Maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemat asiantuntijat arvioivat, että suojeluun tulevien luontotyyppien ala talousmetsissä kohoaisi yli kahden miljoonan hehtaarin.

”Keskimääräisellä metsämaan hinnalla arvioituna kyseessä olisi viiden miljardin euron omaisuuserä. Emme voi hyväksyä harmaata korvauksetonta suojelua. Kysymys on omaisuudensuojan puolustamisesta, mutta myös samalla luonnonsuojelun hyväksyttävyyden turvaamisesta.”

Hän korostaa, että MTK ei vastusta 66 pykälän kautta lailla tapahtuvaa uhanalaisten luontotyyppien suojelua, jossa on selkeät rajaamis- ja muutoksenhakuperusteet sekä täysi korvaus.

”Lain valmistelussa on minulle tullut se tuntuma, että ympäristöministeriö on pitänyt näistä pykälistä (64 ja 65) juuri siksi kiinni, että suojelua voitaisiin tehdä ilman korvauksia tietäen tulevien vuosien kansantaloudelliset haasteet.”

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut

Kuvat