Komission esittämä ennallistamisasetus on väärä tapa luonnon sinänsä tarpeelliseen tilan parantamiseen, MTK arvioi. Järjestön mukaan esityksestä on unohdettu maa- ja metsätalouden merkitys yhteiskunnalle, eri tavoitteiden tasapaino ja taloudellinen realismi.

Isoimpia pulmia esityksessä ovat kansallisen liikkumavaran vähyys, epäreilu taakanjako, maanomistajien oikeuksien sivuuttaminen sekä pyrkimys komission vallan lisäämiseen.

MTK:n mukaan hallituksen kanta esitykseen on liian pehmeä. Järjestö vaatiikin, että Suomen on otettava asiaan selvästi tiukempi kanta sekä yleisesti että yksityiskohtien tasolla.

Parhaillaan asiaa käsitellään eduskunnassa. Julkisen keskustelun perusteella MTK on toiveikas sen suhteen, että Suomen linja terävöityy eduskunnassa. Asian käsittely valmistunee lähiviikkoina.

Ennallistamisasetus hyväksytään, mikäli EU-parlamentti ja neuvosto pääsevät asiasta sopuun. Prosessi kestää vähintään loppuvuoteen 2023.

Vaikuttaa myös metsätalouteen

Ennallistamisasetuksen tavoitteena on edesauttaa luonnon monimuotoisuuden elpymistä ja ilmastonmuutoksen hillintää. Vuoteen 2030 mennessä ennallistamistoimien piirissä tulisi olla vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja meripinta-alasta.

Ennallistamista vaaditaan myös alueilla, joihin ei nykyisin kohdistu luonnonsuojeluoikeudellista EU-sääntelyä. Esimerkiksi metsätalousalueilla täytyisi saada aikaan myönteistä kehitystä.

Komission arvion mukaan asetus poikisi Suomelle noin 900 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. MTK:n mukaan komission tekemät vaikutusanalyysit ovat kuitenkin monelta osin puutteellisia.

Lisää aiheesta: Luken mukaan EU:n ennallistamisehdotukseen liittyy monia avoimia kysymyksiä

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.