MTK:n Tiirola: Lunastuslain uudistus mittaa hallituksen oikeustajua

Tiirolan mukaan nykyinen lunastuslaki passivoi maksamaan maanlunastuksista vain lain edellyttämän minimikorvauksen.

Sähkölinjojen maapohjien ryöstöhintaiset lunastusmenettelyt rikkovat oikeusturvaa ja jarruttavat koko energiasiirtymää, korostaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

“Maanomistajan oikeusturva on luvattoman heikko. MTK vaatii, että sähkölinjojen korvausten osalta lunastuslain uudistuksessa ei voi tyytyä prosentuaaliseen tasokorotukseen, vaan maanomistajille turvataan samat oikeudet kuin maansa vuokranneillakin maanomistajilla on”, metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola totesi viikonloppuna Siikajoella.

Teollisen mittakaavan maatuuli-, merituuli- ja aurinkovoimalat yleistyvät, julkisesti tiedossa olevia hankkeita on jo noin yli 700 kappaletta.

Tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoalueen maanomistaja pääsee nauttimaan vuosittaista vuokraa, mutta samasta hankkeesta aiheutuvan sähkölinja-alueen maanomistaja saa lunastusmenettelyn mukaisen kertakorvauksen aiheutuneesta käytönrajoituksesta.

Tiirolan mukaan nykyinen lunastuslaki passivoi toimijat maksamaan maanomistajalle vain lain edellyttämän minimikorvauksen, eikä korvauksista juurikaan sovita. Esimerkiksi Suomen valtion pääomistama kantaverkkoyhtiö Fingrid noudattaa lunastusmenettelyissään lakiin kirjattua lunastuslakia.

Voimalinjojen kertakorvauskorotuksien sijaan korvausjärjestelmää pitää kehittää vuosittaisella maanomistajakorvauksella, joka perustuisi verkonhaltijan keräämiin sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksuihin, korostaa MTK.

Lunastuslain lisäksi muutokset sähkömarkkinalakiin ovat välttämättömiä.

“ Niin pitkään, kun valtio on mukana sähkömarkkinoilla lukemattomien yksityisten toimijoiden liiketoiminnan mahdollistamiseksi, tulee maanomistajat sisällyttää mukaan tähän yhtälöön. Lunastuslain uudistuksella mitataan hallituksen oikeustajua”, Tiirola kommentoi.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus