Monilla alueilla Suomessa myyräkannat ovat viime vuosikymmenen aikana vaihdelleet epämääräisesti. Nyt kannat ovat samanaikaisesti alhaiset poikkeuksellisen laajalla alueella, Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurannat kertovat. Samanaikainen alhainen vaihe ulottuu etelästä aina Metsä-Lapin pohjoisosiin.
Keski-Suomen pohjoisosissa ja eteläisen Suomen itäpuoliskolla (Päijänteen itäpuolella) myyräkannat runsastuivat viime vuonna ja ovat säilyneet kohtalaisina talven yli.
Erityisesti Keski-Suomen pohjoisosissa ja Pohjois-Karjalassa myyriä tavattiin jo kohtalaisen runsaasti. Valtalajina tällä alueella on metsämyyrä, mutta myös peltomyyriä näkyy. Syksyllä näillä alueilla lienee runsaasti myyriä.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa myyräkannat saavuttivat vaatimattoman huipun syksyllä 2024, ja ne ovat tämän jälkeen laajalti romahtaneet. Alueella voi esiintyä yksittäisiä myyrälaikkuja, joiden turvin esimerkiksi pöllöt ovat lisääntyneet menestyksekkäästi. Myyriä on alueella pääasiassa niukasti.

Satakunnan ja Pirkanmaan pohjoisosissa myyriä saatiin kevään seurantapyynneissä saaliiksi kohtalaisesti. On odotettavissa, että jyrsijämäärät kasvavat alkaneen vuoden aikana tällä alueella.
Oulun seudulla, Kainuussa ja Ylä-Lapissa myyräkannat romahtivat viime kevään ja kesän aikana. Tällä hetkellä jyrsijätiheydet ovat kannanvaihtelunsa aallonpohjavaiheessa. Myyrät voivat runsastua hieman tulevan loppukesän aikana, mutta Tunturi-Lapissa huippu on todennäköisesti vasta vuonna 2027.
Metsä-Lapissa, paitsi Lounais-Lapissa, myyrät runsastuivat viime kesän aikana kohtalaisesti. Kannat kuitenkin romahtivat laajalti viime talven aikana
Taimituhoja Hämeessa
Myyrien määrä oli viime syksynä suurimmassa osassa Suomea niin vaatimaton, että taimituhoja ei talven jäljiltä oleteta paljastuvan laajalti. Päijät-Hämeessä ja Päijänteen itäpuolella tavattiin kuitenkin viime syksynä runsaasti metsämyyriä. Nämä ovat voineet aiheuttaa havupuiden taimien latvavaurioita jopa useiden metrien korkeudella tai pienten taimien kaluamista lumen alla.
Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään