Suomi asetti vuonna 2019 hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035. Tavoitetta ohjaamaan säädetty ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2022.
Hallituksen lausunnoilla olleessa energia- ja ilmastostrategiassa tarkastellaan tämänhetkistä tilannetta ja sen mukaan päästövähennysten ja poistumien lisätarve olisi noin 34 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, eli kasvihuonekaasut hiilidioksidiksi muunnettuna.
Sahateollisuus ry:n mukaan kyse on valtavasta erosta varsinaisen tavoitteen ja tosiasiallisen tilanteen välillä, eikä tavoite ole saavutettavissa strategian sisältämillä ilmastotoimilla.
Ehdoton ei hakkuiden rajoituksille
”Hallituksen on käynnistettävä työ uuden hiilineutraaliustavoitteen asettamiseksi ja ilmastolain muuttamiseksi. Päätä ei kannata laittaa pensaaseen, vaan tämä asia tulee ratkaista ripeästi ja vastuullisesti. Tavoitteen tulisi olla kunnianhimoinen ja aidosti saavutettavissa oleva”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto sanoo.
Järjestö korostaa, että hiilineutraaliustavoitteen asettamisen jälkeen moni keskeinen taustaoletus on muuttunut. Tiedot maaperäpäästöjen huomattavasta kasvusta eivät olleet tavoitteen asettamisen aikaan tiedossa. Lisäksi puuston vanheneminen on vähentänyt kasvua ja kykyä sitoa hiiltä.
”Ehdotuksia hakkuiden rajoittamiseksi on tuotu toistuvasti esiin ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Ne olisivat hölmöläisen hommia. Hakkuurajoitusten ansiosta talous- ja työllisyyshyödyt karkaisivat Suomen ulkopuolelle. Lisäksi ilmastopoliittisesti hyödyt olisivat vähintäänkin kyseenalaiset. On hienoa, että Suomen hallitus onkin linjannut ponnekkaasti, ettei metsien käyttöä rajoiteta”, Aalto arvioi.
Puurakentaminen unohtui työkalupakista
Järjestö korostaa puurakentamista vihreän siirtymän keinona, mutta l ausunnoilla olleessa energia- ja ilmastostrategiassa puurakentaminen on jätetty pois kokonaan työkalupakista.
”Puurakentamisen edistäminen tulisi lisätä Suomen energia- ja ilmastostrategiaan yhdeksi tärkeimmistä toimenpidekokonaisuuksista. Puun käyttö mahdollistaa päästöjen vähentämisen rakentamisvaiheessa ja siten rakennuksen matalamman hiilijalanjäljen. Lisäksi kyse on toimivasta teknisestä nielusta. Puurakentaminen on matalalla roikkuva hedelmä, johon hallituksen tulee tarttua osana ilmastotoimiaan”, Aalto painottaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
