Metsäkatoa hillitseville ohjauskeinoille olisi tarvetta, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa selvityksessä todetaan. Tarvetta keinoille on, sillä Suomessakin metsäkato aiheuttaa huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä.

Puolet Suomen metsäkatoalasta on rakentamiseen liittyvää ja noin kolmannes maatalouteen liittyvää. Taustalla vaikuttavat esimerkiksi maataloustuet, jotka kannustavat peltopinta-alan kasvattamiseen. Myös uusiutuvan energian infrastruktuurin rakentamisen raivataan lisää maata.

Ohjauskeinojen avulla voitaisiin ehkäistä sellaista metsäkatoa, jonka haitat ovat suuremmat kuin hyödyt. Yksi keino voisi olla maankäyttömuutosmaksu, jonka maanomistaja joutuisi maksamaan, mikäli hänen omistamansa metsämaa raivataan muuhun maankäyttöön. Ilmastohaitan suuruinen maankäyttömuutosmaksu vähentäisi metsänhävityksen taloudellista kannattavuutta, mutta mahdollistaisi kuitenkin metsämaan siirtymisen muuhun käyttöön, jos maankäytön muutoksesta tulevat hyödyt ovat ilmastohaittaa suuremmat.

”Jos maksu maksetaan ja maankäyttömuutos tapahtuu, on muutos tarpeellinen ja hyödyttää koko yhteiskuntaa”, sanoo hanketta vetänyt Luken tutkija Antti Miettinen.

Selvityksessä hinnoiteltiin metsänhävityksestä aiheutuva hehtaarikohtainen ilmastohaitta Suomessa. Haitan suuruus määriteltiin huomioimalla puuston lähtötila, puuston kasvu, metsänhoito sekä uusi maankäyttömuoto, maaperätyyppi ja alueen maantieteellinen sijainti.

Tulosten mukaan pellonraivauksen hehtaarikohtainen kokonaisilmastohaitta on suurista maaperäpäästöistä johtuen turvemaalla moninkertainen kivennäismaahan nähden. Kivennäismaalla maan kokonaan puustottomaksi jättävän rakentamisen aiheuttama ilmastohaitta vastaa suuruudeltaan pellonraivauksen ilmastohaittaa.

Metsänhävityksen ilmastohaitta on eteläisessä Suomessa hieman suurempi kuin maan muissa osissa, mutta maantieteelliset erot ovat pieniä verrattuna maaperätyypin merkitykseen.

Maankäyttömaksun lisäksi muitakin ohjauskeinoja on. Selvityksen mukaan tarkoituksenmukaisinta olisi soveltaa useamman ohjauskeinon yhdistelmää.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.