Metsävähennys menee helposti metsäkiinteistöjen hintoihin, Suomen Sijoitusmetsien perustajayrittäjä Mika Venho arvioi Karon Grilli -ohjelmassa. Vielä on kuitenkin vaikea sanoa, miten paljon se hinnoissa näkyy.
Viime vuonna metsämaan keskihinta nousi liki seitsemän prosenttia.
”Metsävähennyksen vaikutusta on vaikea eristää puun hintatason muutoksista”, Venho toteaa.
Metsävähennyspohjan ja vuotuisen metsävähennyksen enimmäismääriä korotettiin vuoden vaihteessa 60 prosentista 75 prosenttiin. Korotuksen saavat käyttöönsä kaikki, jotka ovat ostaneet tilansa vuodesta 1993 lähtien.
Venhon mukaan yksi muutoksen tavoite on lisätä puuntarjontaa.
”Jos se toimisi näin, se olisi joltakin pois. Jos puun tarjonta lisääntyisi, pitäisi puun hintojen laskea. Suurimmalla osalla metsänomistajista ei kuitenkaan ole metsävähennystä käytössään.”
Vuonna 2023 metsävähennystä vaati 23 000 metsänomistajaa.
Puuta tarjolla joka tapauksessa
Venho muistuttaa, että kun metsätilaa ostetaan, jonkinlaista painetta hakkuutuloille on. Niinpä puuta tulisi joka tapauksessa tarjolle.
”Kun tila ostetaan, on suhtautuminen puukauppoihin toinen kuin jos tila peritään”, Venho huomauttaa.
Hän arvioi, että metsävähennyksen korotuksella ei kovin suurta merkitystä ole. Joitakin se saattaa toki innostaa kaupoille.
”Niille, jotka ovat ostaneet metsää ja tottuneet metsävähennystä käyttämään, tämä on varmasti sysäys ostaa lisää. Jos heillä on vanhat vähennykset jo loppuneet, he saavat nyt olemassa oleville tiloille 15 prosenttia lisää metsävähennyspohjaa.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Metsävähennyksestä hyötyvät vain metsänsä myyvät. Eivät mertsätilan ostajat, jotka joutuvat maksamaan ostotilasta vasstaavasti enemmän. Eivätkä tietenkään muut metsänomistajat.
Orpon hallitus sekoilee noiden verojen kanssa urakalla. Verotulo vaan vähenee. Ei muuta.
Sama juttu tuloverojen alennuksilla. Eivät hyvätuloiset kuluta yhtään enemmän. Nykytilanteessa viisaampaa olisi ollut korottaa veroja ja työllistää ihmisiä sekä tukea uutta yritystoimintaa.
Timppa ei ilmeisesti ole markkinatalouden kannattaja. Markkinataloudessa verotus vaikuttaa toimeliaisuuteen. Kun verotusta lisätään, niin toimeliaisuus vähenee ja päinvastoin.
Jos me jotakin tässä maassa nyt tarvittaisiin, niin toimeliaisuuden lisääntymistä eli kasvua. Kun toimeliaisuus lisäänty eli tehdään enemmän työtä, niin siitä hyötyvät kaikki, aivan kaikki, ainakin avun tarpeessa olevat.
Aktiivisissa, kasvuhakuisissa metsänomistajissa metsävähennyksen korotus minun ymmärrykseni mukaan lisää hakkuita ja kiinnostusta lisätä pinta-alaa. Toimettomien, joilla ei metsävähennystä ole, on viisasta myydä metsäsnsä ja erittäin viisasta, jos voi myydä lähiomaiselle. Minusta metsävähennyksen korotus lisää toimeliaisuutta, josta hyödymme kaikki.
Minä ainakin (itekkyyttänikö) myyn puuta mieluummin pienellä verokannalla kuin suurella verokannalla ja uskon samoin ajatteleviä olevan muitakin.
Ajattelen sekavin tuntein seuraavaa vasemmistovetoista hallitusta, joka lisää verottamalla ja kolhoosia lisäämällä aikoo laittaa maata kuntoon, enkä vähiten avun tarpeessa olevien puolesta. Minun sukupolvi selviytyy, mutta kuinka seuraavat sukupolvet? Onko niin, että tämän lystinpidon maksajat eivät ole vielä syntyneetkään.
Nosta nyt Timppa tämä tuonne keskusteluun, niin saadaan keskutelijoiden näkemys aiheesta.
Kyllä minä kannatan markkinataloutta, mutta toisaalta olen insinööri, joka miettii erilaisia vaihtoehtoja.
Metsävähennyksen lisääminen ei kyllä tuo lisäarvoa metsätalouteen. Jokainen metsäammattilainen tekee myyntipäätökset lähinnä kolmista lähtökohdista: metsän tila, masrkkinatilanne ja oma rahantarve. Verotuksen välttäminen on huono periaate. Siitä joutuu kyllä yleensä maksamaan. Toki niin monikin tekee.
Niin tyhmää temppua en nykytilanteeseen tiedä kuin tuo yleinen hyvätuloisten ja firmojen veronalennus. Tietysti se takaa varman tappion nykyhallitukselle. Tunnen hyvätuloisia eläkeläisiä ja olemme sitä mieltä, ettei se vaikuta yhtään mitään meidän käyttäytymiseen. Sen sijaan Valtio joutuu lainaamaan lisää rahaa ja maksamaan jatkossa ehkä korkeitakin korkoja.
Eniten minua surettavat nuoret työelämään yrittävät, joiden työllistymismahdollisuudet ovat monesti olemattomat.
Mielestäni Suomen koko surkeus johtuu paljolti siitä, että Valtio on investoinnut valtaviin korskeisiin remontteihin (Presidentilinna, Kultaranta, Kansallismuseo, Stadion ym velkarahalla korkeasuhdanteen aikaan. Silloin velkarahaa olisi pitänyt käyttää uuden yritystoiminnan tukemiseen. Remonteilla voisi tasoittaa rakennusalan työllisyyttä laskusuhdanteessa.
Siitä olen samaa mieltä, että demarivetoinen hallitus on suuri riski. Tyhmä on Orponkin hallitus. Turun ratahankekin on yksi suuri munaus. Ja osaltaan vauhdittaa Kokoomuksen vaalitappiota.
Eikö näiden muutamien rakennusten korjaamisella ole kovin vähäinen merkitys tässä konkurssissa.
Ongelman ydin on yksityisen sektorin riittävien edellytysten puuttuminen ja siinä mm. verotus on tärkeä tekijä. Yritykset menevät sinne, missä toimintaedellytykset näyttävät parhailta. Jos ne eivät ole Suomessa, niin niitä ei tänne synny ja työttömien armeija kasvaa. Yksityinen sektori viimekädessä pyörittää tätä palettia ja yksityisen sektorin tehokkuudessa kolhoosiin verrattuna on aivan oleellinen ero.
Olen seurannut yhden startupin alkuvaiheen ponnisteluja. Varsin pienilläkin panostuksilla olisi mahdollista saada hyviä tuloksia. Valtio on kyllä syytänyt lainaamalla hankittuja rahoja aivan vääriin kohteisiin.
Miettisin miksi tarvitsemme yksityismetsätalouteen verohelpotuksia ja tukia (mikä on markkinoissa vikana)? Keitä ne hyödyttävät (mihin ne johtavat)t? Toimivatko ne halutusti ja tehokkaasti huomioiden varsinkin tukien vaatiman byrokratian? Onko meillä muita vaihtoehtoja ja mihin niiden viodaan ennakoida johtavan?
Hyvä kysymys Ajattelija.
Tuet aiheuttavat tuottamattomia kuluja ja ovat aina enemmän tai vähemmän epäoikeudenmukaisia.
Verotus puolestaan pitäisi kohdistua sellaisiin tuloihin, joita metsätaloudesta tai mistä muusta liiketoiminnasta hyvänsä otetaan yksityistalouden käyttöön ja ennen kaikkea ajallisesti silloin, kun rahaa tuloutetaan yksityiskäyttöön. Siinä mielessä metsävähennys on perusteltua.
Tuon periaatteen mukaan metsävähennys tulisi olla 100%, eli vasta sitä osaa verotetaan, jonka saat yli tuon tehdyn ostoinvestoinnin.
Metsävähennystä on joskus verrattu poistomennettelyyn. Puusto ei taida kuitenkaan kulua. Voisko hakkuuarvo olla perusteltu lähtökohta metsävähennyksen määrälle? Sinällään isossa kuvassa se taitaa olla tällä hetkellä jo ylitetty. Maanomistuksen arvostus nousuun ja sitä kautta suomalaista pääomaa kansallisvarallisuuteemme – vihreään kultaan!
Suomessa verotus jo niin kireää että ei ole kuin yksi suunta ja se on veroasteen alentaminen. Se taas on mahdollista vain ylisuuren julkisen sektorin alasajo. Virkamiesten lukumäärää tulee oleellisesti vähentää ja heidän työn tuottavuutta nostaa, siellä on todellakin varaa tehostaa ja toimintaa järkevöittää. Tukiviidakkoa tulisi karsia ja sosiaaliturvaa rajata niin, että työnteko olisi aina kannattavampi vaihtoehto tuilla elämisen sijaan.