Ladataan...
Syke: Luontohaitat pitäisi hinnoitella ilmastopäästöjen tapaan
Metka-tukijärjestelmä toi luonnon monimuotoisuuden kannalta myönteisiä muutoksia metsänhoidon kannustimiin.
Tilaajille
Metka-tukijärjestelmä toi luonnon monimuotoisuuden kannalta myönteisiä muutoksia metsänhoidon kannustimiin.
Metsänhoito
Mitkä ovat kaiken maailman moottorikilpailuiden ilmastohaittamaksut,- siis sirkushuveista, joiden savukaasut leviävät pakosta kaikkien keuhkoihin?
Kuinka ”kookkaita lehtipuita ja kuollutta puuta” nyt vaaditaan lisää, kun samalla jk:sta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn?”
Jos ”Luontohaittojen puuttuva hinnoittelu on merkittävä epäsuora tuki”, jokamiehenoikeudet muutetaan myös samalla haittamaksujen piiriin.
”Metsäojitukset aiheuttavat ravinne- ja kiintoainespäästöjä vesistöihin ja aiheuttavat haittaa vesieliöstölle. Kunnostusojitusten vähentämiseksi niille tulisi asettaa tarveharkinta tai haittavero.”
Puun rehevä kasvu on parasta ilmastonmuutoksen ehkäisyä, joka menee mönkään myös maita vettämällä ja ojitukset laiminlyömällä.
UEF:n juuri julkaistu soiden päästötutkimuskin jättää kasvuun sitoutuneen hiilen huomiotta, vaikka hyvin ojitetulla ja tuhkalannoitetulla suolla n. 10 m3:n kasvun hiilin sidonta hakkaa turpeen päästöt 3-4 kertaisesti.
Puille riittävällä 40 cm pohjaveden laskulla saadaan myös haitallinen metaanin päästö loppumaan.
Vieläkään ei tunnustetan tieteen kiistatta osoittamaa faktaa, että kaikkialle levinneet hormonihäirintäkemikaalit (muovista, myrkyistä, lääkkeistä, teollisuudesta, renkaista) ovat ylivoimaisesti suurin lajikadon tekijä.
Hyvin hoidetussa eli säännöllisesti harvennetussa metsässä tulee kuollutta puuta juuriin, kantoihin, hakkuutähteisiin ja tekopökkelöihin runsaasti ja jatkuvasti. Nythän metsiin jää hukkaan 11 milj. m3 puuta vuodessa, mikä on järjetöntä haaskausta.
Luonnonhaittamaksujen suhteen kannattaisi punnita hyödyt ja haitat: metsänomistajien kohdalla vapaaehtoiset kannustimet toimivat selvästi paremmin kuin kepittäminen lisäämällä maksuja. Metsänkasvatus ei ole nykyäänkään kovin tuottoisaa ja lisämaksut heikentäisivät kannattavuutta entisestään.
Maankäytön muutos metsästä muuksi kuten maatalousmaaksi tai rakennetuksi maaksi (metsäkato) sopisi sen sijaan melko hyvin haittamaksun kohteeksi. Metsänhävitys tuottaa laskennallisia päästöjä ja hiilinielumenetyksiä maankäytön puolella ja tuo hyötyä esimerkiksi energiasektorilla voimaloita ja sähkölinjoja rakentaville.
Sampo Pihlainen:”””Metsäojitukset aiheuttavat ravinne- ja kiintoainespäästöjä vesistöihin ja aiheuttavat haittaa vesieliöstölle. Kunnostusojitusten vähentämiseksi niille tulisi asettaa tarveharkinta tai haittavero.”””
Vanhoilta suo-ojituksislta ei tule TOC-kuormaa eli kiintoainepäästöjä yhtään enempää kuin luonnon soiltakaan.
Löytyy netistä haulla ”””Ojittamattomien ja ojitettujen soiden vesistökuormitus- Suoreura”””
Ojia sitten kunnostettaessa pitää kerätä vesiä yhteen mahdollisimman suurelta ojitusalueelta ja johtaa ne menemään tulvajärvien, valutuskenttien tai alempana olevan suuren luonnon suon kautta.
Luken mukaan ojitetuilta soilta tulee typpipäästöjä 8000 tn/v eli tekee 5 milj.hehtaarille 1,6 kg/ha/v eli on alle ilmasta tulevan typpilaskeuman 2…. 4kg/ha/v. Ojitusalueet siis puhdistavat typpipäästöjä.
Luonnon soilta fosforikuormitus on mitätön 0,4 kg /ha/v, mutta ojitetuilta soilta vielä vähemmän 5 milj.hehtaarilta vain 580 tn (Luken Niemisen ilmoittama luku) eli 0, 12 kg/ha/v.
Kuollutta puutakaan ei tarvita yhtään enempää kuin mitä nyt metsissä on alle 5 m3/ha, sillä lahopuuriippuvaisten (saprofyytit) lajien elinvoimaisuus on jo 96%.
Uskomatonta roskaa Suomen metsistä tämä Syken kirjoitus.
Luontohaittamaksun sijaan tulisi panostaa luonnonarvokauppaan, jossa metsänomistaja saa rahaa puun myynnin sijaan hiilinielusta tai monimuotoisuuden vaalimisesta.
Jos uusiutuvan raaka-aineen hintaa nostetaan veroluonteisin maksuin, saatetaan ei-toivottuna sivuvaikutuksena parantaa fossiilisten raaka-aineiden kilpailuasemaa. Nythän on jo olemassa esimerkiksi innovaatio, jossa tehtaan piipun päästä tulevasta savusta tehdään muovia ja näillä tuotteilla voidaan alkaa korvata fossiilista muovia.