”EU:n ilmastotaksonomian vaikutukset eivät näytä yltävän metsänomistajiin ja vaikutukset metsäteollisuuteenkin ovat toistaiseksi vähäiset”, OP Yrityspankin johtava asiantuntija Asko Siintola sanoo.

Taksonomian tarkoituksena on helpottaa sijoittajien ja rahoittajien työtä kohteiden ympäristökestävyyden arvioinnissa. Taksonomian tiedonantovelvoitteet tulivat voimaan vuoden 2022 alusta.

Jotta yrityksen liiketoiminto voidaan luokitella ilmastotaksonomian mukaiseksi, yrityksen on pystyttävä todentamaan, että liiketoiminto edistää ilmastonmuutoksen hillintää tai siihen sopeutumista taksonomiakriteereillä arvioituna eikä aiheuta kielteisiä ympäristövaikutuksia.

Vuosiraporttien perusteella metsäteollisuusyritykset ovat tulkinneet, että puunhankintaa ei arvioida taksonomian kriteereitä vasten.

”Tulkinta vaikuttaa sinänsä oikealta, koska taksonomiassa ei ole sellaista toimintoa kuin puunhankinta, vaan määritelty toiminto on metsänhoito. Näin taksonomia ei tulisi vaikuttamaan nykyisillä kriteereillä yksityisiin metsänomistajiin, koska taksonomiasta raportoivien yritysten näkökulmasta puunhankintaan käytettyjä varoja ei ole suoranaisesti käytetty metsänhoitoon.”

Tilanne voi muuttua, jos metsäkriteereihin tuodaan uusia luokkia, joissa metsäyhtiöiden puunostoon käyttämät varat olisivat selkeämmin taksonomian piirissä.

Se, että metsäteollisuus ylipäätään ”pääsee vähällä”, johtuu paljolti siitä, että toimialalle on vasta vähän kriteerejä, mistä johtuen toimialan yhtiöiden taksonomialukujen odotetaan lähtökohtaisesti olevan matalia.

”Jatkossa taksonomiaraportointia edellyttävä yrityskoko tulee pienenemään ja samalla raportoivien yhtiöiden määrä kasvaa.”

Tällä hetkellä suomalaisista suurista pörssiyhtiöistä vain Stora Enso, UPM-Kymmene, Koskisen ja Fiskars raportoivat taksonomialukuja metsätalouden osalta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.