Koneistutuksesta odotettiin ratkaisua metsäviljelyn tehostamiseen, mutta se ei ole edennyt toivotulla tavalla, Työtehoseuran ja Helsingin yliopiston yhteistutkimuksesta selviää. Koneiden kehitys ei ole edennyt ja istutusmäärätkin ovat kääntyneet laskuun. Suomessa istutettiin koneellisesti vuonna 2017 noin 4 prosenttia kaikista istutustyömaista, mutta vuonna 2019 enää 1,5 prosenttia.

Koneellisen istutuksen ongelmiksi tutkimuksessa haastatellut yrittäjät nimesivät muun muassa osaavan työvoiman löytämisen. Koulutusta työhön ei ole tarjolla, joten yritysten täytyy huolehtia siitä itse. Myös istutustyömaiden laatuun toivottiin parannusta.

Sidosryhmiä haastateltaessa kävi ilmi, että alan toimijoiden suhtautuminen koneistutukseen ei ollut erityisen myönteinen. Ongelmina pidettiin muun muassa konetyön kustannustehottomuutta sekä työn laatua kivisillä mailla.

Toisaalta koneistutuksessa nähtiin mahdollisuuksia. Odotuksia kohdistuu etenkin Ruotsissa parhaillaan kehitettävään jatkuvatoimiseen istutuskoneeseen, jonka ennakoidaan olevan nykyisiä koneita kannattavampi.

• Lisää aiheesta: Koneellistaminen vaikuttaa yhä vaikealta

Jatkuvatoimista odotellaan

Jatkon suhteen ollaan nyt kuitenkin pattitilanteessa, tutkimuksessa arvioidaan. Tällä hetkellä alan liiketoiminta ei kehity mihinkään suuntaan, ja tulevaisuuden kehityssuunta on epävarma.

Yksi vaihtoehto on nykyisellä yritys- ja konekannalla jatkaminen. Markkinointia, työn laatua ja suunnittelua parantamalla ala voisi kehittyä, joskin hitaasti.

Toisessa skenaariossa tyydytään vain odottamaan, voisiko esimerkiksi työvoiman puute tuoda enemmän töitä koneistuttajille. Tämäkin muutos kestää pitkään.

Kolmas skenaario on jatkuvatoimisen istutuskoneen markkinoille tulo ja sen laajamittainen käyttöönotto. Tällä hetkellä koneen valmistuksen aloittamisesta ei kuitenkaan ole vielä tietoa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.